Pohjois-Karjalan Yrittäjät historiikki

Pohjois-Karjalan Yrittäjät on kasvanut 1930-luvulta maakunnan merkittävimmäksi yrittäjäyhteisöksi. Se on tukenut yrittäjiä sodan jälkeisestä jälleenrakennuksesta nykypäivään ja vahvistanut yrittäjyyden asemaa niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti.

1930–1940-luku: Alku ja sodan vuodet

Pohjois-Karjalan yrittäjätoiminta käynnistyi 1930-luvulla, kun valtakunnallinen Yksinyrittäjäin liitto perustettiin ja paikallisesti Pohjois-Karjalan Yksityisyrittäjäin Yhdistys vuonna 1934. Alkuvuosia sävytti hajanaisuus, mutta syyskuussa 1940 perustettiin aluejärjestö, jonka puheenjohtajaksi valittiin maisteri Y.A. Kankaanrinta.

Sota vaikeutti toimintaa, mutta sen jälkeen järjestö alkoi elpyä. Ensimmäinen toiminnanjohtaja palkattiin 1946, ja jäsenistölle tarjottiin uusia palveluja, kuten kiertokirjeitä ja veroneuvontaa. 1940-luvun lopulla näkyvimpänä toimintana olivat vuosittaiset yritteliäisyyden viikot.

1950-luku: Kasvun ja vakiintumisen vuosikymmen

1950-luku merkitsi kasvua ja vakiintumista. Järjestö perusti oman tiedotuslehden, jonka levikki kasvoi nopeasti, ja toimintaan liittyivät myös Yrittäjänaiset. Taloudellinen korkeasuhdanne toi uutta virtaa, ja jäsenistö laajeni. Yhdistyksen toimisto muutti useaan otteeseen, ja toimintaan hankittiin niin auto kuin elokuvakonekin, joita hyödynnettiin viestinnässä.

Koulutus ja palvelut nousivat keskiöön. Perustettiin konekirjoituskoulu sekä
erilaisia jaostoja, ja yrittäjäjärjestö teki maakunnasta lyhytelokuvan. Vuonna 1957 järjestetyt Pohjois-Karjalan messut kokosivat yhteen maakunnan elinkeinoelämää ja olivat merkittävä ponnistus koko alueelle.

1960–1970-luku: Laajentuminen ja teknologinen edelläkävijyys

1960-luvulla järjestö sai uuden nimen: Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry (1965). Samalla alettiin tavoitella laajempaa jäsenpohjaa, ja paikallisyhdistyksiä perustettiin eri puolille maakuntaa. Muuttoliike maaseudulta kaupunkeihin vaikutti järjestön toimintaan. Jäsenmäärä kasvoi tasaisesti, ja 1970-luvun alussa hankittiin oma kiinteistö Joensuuhun.

Teknologian kehitys toi uusia työkaluja: vuonna 1975 järjestö hankki ensimmäisenä Itä- Suomen tilitoimistona ATK-rekisteröintilaitteet. 1970-luvun lopulla perustettiin useita paikallisyhdistyksiä, ja ensimmäistä kertaa valittiin Maakunnan Vuoden Yrittäjä. Järjestön toimitusjohtaja Mauri Vänskä nousi myös kansanedustajaksi, mikä vahvisti yrittäjien ääntä valtakunnallisesti.

1980-luku: Vaikuttamisen vahvistuminen

1980-luku toi järjestölle uudenlaista painoarvoa edunvalvonnassa. Vuonna 1980 julkaistiin 40-vuotisjuhlakirja Yrittävää Pohjois-Karjalaa, ja yhteistyötä eri tahojen kanssa syvennettiin. Paikallisyhdistysten määrä nousi 19:ään, ja niiden kautta toiminta tavoitti entistä laajemman jäsenkunnan.

Järjestö muutti vuonna 1988 uusiin tiloihin Joensuun keskustaan, mikä vahvisti sen näkyvyyttä maakunnassa. Samalla puheenjohtajuudet vaihtuivat useaan otteeseen. Värtsilän paikallisyhdistys perustettiin omaksi, mutta jäsenmäärän vähyyden vuoksi se palasi pian yhteistyöhön Tohmajärven kanssa.

1990-luku: Järjestäytymistä ja uudistuksia

1990-luvun alkuun osui 50-vuotisjuhlavuosi, jota vietettiin monin tapahtumin. Järjestön tiedotuslehti uudistui ja sai nimen Neuvokas. Puheenjohtajuudet vaihtuivat useaan otteeseen, ja 1995 valtakunnallisella tasolla toteutui suuri organisaatiouudistus, kun Suomen Yrittäjäin Keskusliitto ja Pienteollisuuden Keskusliitto yhdistyivät Suomen Yrittäjiksi.

Pohjois-Karjalan Yrittäjissä tämä näkyi paikallisyhdistysten järjestäytymisenä ja toimiston vahvistumisena. Vuonna 1998 juhlittiin tilitoimiston 50-vuotista taivalta. Vuosikymmenen lopulla Pentti Holopainen Kiteeltä valittiin puheenjohtajaksi, ja järjestön toiminta jatkui vakaana kohti uutta vuosituhatta.

2000-luku: Juhlavuosia ja kasvua

2000-luvun alku toi suuria muutoksia yrittäjäjärjestöön. Pitkäaikainen toimitusjohtaja Mauri Vänskä jäi eläkkeelle, ja hänen tilalleen tuli Jouni Mönkkönen. Juhlavuonna 2000 julkaistiin juhlakirja Rohkeasti
uudella vuosituhannella. Järjestön toiminnan painopiste oli edunvalvonnassa ja maakunnallisessa kehittämistyössä.

Vuosituhannen alkuvuodet olivat kasvun aikaa. Vuonna 2005 järjestettiin Joensuussa Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät, jotka kokosivat 1650 yrittäjää eri puolilta maata. Samana vuonna jäsenmäärä ylitti ensimmäistä kertaa 2000 rajan. Myös jäsenlehti Neuvokas uudistui, ja järjestö sai valtakunnallista huomiota muun muassa Laatupalkinnon myötä.

2010-luku: Tukena muutoksissa

2010-luvulla yrittäjäjärjestön toiminta mukautui talouden haasteisiin ja jäsenistön tarpeisiin. Maailmantalouden taantuma näkyi myös Pohjois- Karjalassa, ja järjestö käynnisti hankkeita, kuten Nolla-tapaturmaa-ohjelman
ja taantumatorjuntahankkeen tukemaan yrittäjiä vaikeina vuosina.

Samalla järjestö jatkoi vaikuttamistyötä alueellisesti ja valtakunnallisesti, vahvisti jäsenpalveluja ja kehitti uusia toimintamalleja. Paikallisyhdistysten verkosto pysyi vahvana, ja järjestö säilytti asemansa yrittäjien keskeisenä
edunvalvojana ja yhteisönä Pohjois-Karjalassa.

2020-luku ja eteenpäin: Yhteisöllisyyttä ja uudistumista

2020-luku alkoi poikkeuksellisissa merkeissä, kun koronapandemia vaikutti yrittäjien arkeen. Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry vastasi tilanteeseen tukemalla jäsenistöä neuvonnalla, verkostoitumisella ja digitaalisilla tilaisuuksilla. Etäyhteydet ja uudet toimintamallit tulivat osaksi järjestön ketterää arkea, mutta samalla korostui yhteisöllisyyden merkitys vaikeina aikoina.

Vuosikymmenen mittaan järjestö on painottanut hyvinvointia, vastuullisuutta ja omistajanvaihdoksia. On järjestetty vaikuttavia tapahtumia, vahvistettu paikallisyhdistysten verkostoa sekä panostettu nuoriin. Järjestön rooli alueen yrittäjien yhteisönä ja edunvalvojana on säilynyt vahvana – ja samalla on rakennettu entistä modernimpaa, vastuullisempaa ja verkostoituneempaa yrittäjäjärjestöä.

Teksti: Joonas Hiltunen