Pohjois-Karjalan Yrittäjät selvitti yritysten rahoitustilannetta Pohjois-Karjalassa

Yrityksiltä vahva viesti: rahoituksen saatavuus heikentynyt – pankkien riskinotto haluttomuutta ja byrokratiaa pidetään kasvun esteenä

E2 tutkimus julkaisi marraskuussa selvityksen Itäisen Suomen kehitysnäkymistä ja tässä selvityksessä nousi esille pankkien varovaisuus ja vakuusvaatimukset ovat yritysten kasvun esteenä Itä-Suomessa.

Päätimme selvittää, että miten tämä ilmenee tällä hetkellä pohjoiskarjalaisessa yrityskentässä. Kyselyyn vastasi 122 yrittäjää marras-joulukuun vaihteessa. Vastaajia oli ympäri maakuntaa ja puolet vastaajista oli palvelualoilta. Neljännes vastaajista oli teollisuudesta, lähes neljännes rakentamisen alalta, loput kaupan alalta ja maa- ja metsätaloudesta. Suurimman osan vastanneista yrityksistä on toiminut yli 10 vuotta ja pääsääntöisesti vastanneet olivat työllistäviä yrittäjiä.

Kaksi kolmasosaa yrityksistä (66,4 %) kertoo, ettei maksuvaikeuksia ole ollut. Haasteita kohdanneet ovat tehneet maksuaikajärjestelyjä verottajan ja vakuutusyhtiöiden kanssa. Osa on myös lykännyt lainanlyhennyksiä ja noin kymmenes on ottanut pikavippilainaa.

Viimeisen 12 kuukauden aikana 67,2 % vastaajista on tarvinnut ulkopuolista rahoitusta. Eniten sitä haettiin kasvuun ja investointeihin, käyttöpääomaan sekä kiinteistöjen hankintaan tai remontointiin. Pieni osa kertoi rahoitustarpeiden liittyneen myös yrityksen perustamiseen, kansainvälistymiseen ja T&K-innovaatioihin.

Valtaosa rahoitusta hakeneista kääntyi pankkien puoleen (66,7 %) ja viidennes haki Finnveran takausta (21,1 %). EU-rahoitusta oli hakenut 11,4 %. Rahoituksen saamatta jääminen johtui useimmiten siitä, ettei vakuuksia ollut riittävästi tai yrityksen taloudellinen tilanne arvioitiin liian heikoksi.

Vastaajista 44,4 % kokee ulkopuolisen rahoituksen saannin erittäin vaikeana tällä hetkellä ja neljännes pitää melko vaikeana.

Vastaajat arvioivat myös miten eri tekijät ovat vaikuttaneet rahoituksen hakuun tai saantiin. Rahoituslaitosten vaatimusten kiristymistä pidettiin merkittävimpänä tekijänä. Myös yleinen taloustilanne koettiin vaikuttavan rahoituksen saantiin. Yrityksen taloudellinen historia, vakuuksien saatavuus ja yrittäjän oma osaaminen rahoitushauissa jakoi eniten mielipiteitä.

Puolessa vastanneista yrityksistä on rahoitustarvetta seuraavan vuoden aikana. Suosituimmat rahoitusmuodot ovat pankkilainat ja julkinen rahoitus, kolmantena Finnveran takaus. Pääomasijoittajista ollaan myös kiinnostuneita.

Kysyimme vastaajilta, miten rahoituksen saatavuutta voisi parantaa yritysten näkökulmasta.

Laajasta vastausjoukosta nousi esiin erittäin selkeä kokonaiskuva: yritysten ja yksinyrittäjien rahoituksen saatavuus on vaikeutunut merkittävästi, ja sekä pankkien että julkisten rahoittajien koetaan kiristäneen linjaansa liiallisesti. Tämä koetaan kasvun, investointien ja talouden elpymisen esteeksi.

Kerätty palaute osoittaa, että rahoituksen saatavuus on heikentynyt merkittävästi. Vastauksissa korostui erityisesti pankkien kiristynyt riskilinja, kohtuuttomat vakuusvaatimukset sekä rahoitusprosessien hidastuminen.

Yrittäjien mukaan pankit ovat vetäytyneet perustehtävästään eli rahoittamisesta, ja keskittyvät riskittömyyteen ja sijoitustoimintaan. Useat yritykset kuvaavat, että lainaa ei myönnetä ilman poikkeuksellisen suuria omarahoitusosuuksia ja marginaalit ovat nousseet, mikä on johtanut investointien lykkääntymiseen tai peruuntumiseen kokonaan.

Finnveralta toivotaan laajempaa roolia, joustavampia takausmahdollisuuksia sekä mahdollisuutta tukea myös lainojen uudelleenjärjestelyjä ja pieniä rahoitustarpeita. Julkisen rahoituksen byrokratiaa pidetään raskaana, ja ELY-keskusten sekä EURA-järjestelmän viiveet hidastavat yritysten kehittämistoimia.

Monet yrittäjät nostivat esiin myös pienlainojen suuren tarpeen: käyttöpääoma- ja investointitarpeisiin kaivataan 1 000–10 000 euron joustavia rahoitusinstrumentteja, joita nykyiset mallit eivät tue. Erityisen haastavaksi koetaan rahoituksen alueellinen epätasaisuus – esimerkiksi Itä-Suomessa rahoituksen saaminen on useiden mukaan huomattavasti vaikeampaa kuin muualla maassa.

Lisäksi yrittäjät peräänkuuluttavat selkeämpää tietoa, koulutusta ja ohjausta rahoitushakemuksiin sekä prosessien keventämistä. ”Pienyrittäjälle pitäisi olla tarjolla yksinkertainen rahoituskoulu, jossa kerrotaan mitä tukea on saatavilla ja miten sitä haetaan”, eräs vastaajista kirjoittaa.

Yhteinen viesti on selkeä:
Ilman rahoituksen saatavuuden parantamista Pohjois-Karjala menettää investoinnit, työpaikat ja tulevan kasvun.
Yritysten mukaan pankkien, julkisten rahoittajien ja päättäjien on yhdessä löydettävä ratkaisuja, jotka palauttavat luottamuksen ja rahoituksen sujuvuuden – erityisesti pk- ja mikroyrityksille.

Vapaa sana osio kyselyssä paljastaa yritysten syvän turhautumisen: pankkien tiukka riskilinjan, byrokratian ja alueellisten erojen vuoksi rahoitus on monille yrityksille käytännössä saavuttamatonta, mikä pysäyttää investoinnit, omistajanvaihdokset ja koko talouskasvun – erityisen vakavasti Itä-Suomessa ja pienyrityksissä.