Pohjois-Pohjanmaalla suhdannenäkymä huononee, investoinnit vähenevät ja yritysten kannattavuus heikkenee selvästi

Diat Pohjois-Pohjanmaa
Raportti Pohjois-Pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaalla yleisiä suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku tipahti keväästä (+10) miinukselle ollen nyt -7. Alueen suhdanteet ovat koko maan keskitasoa, paitsi yritysten odotukset työllisyyden ja investointien arvon osalta ylittävät hieman koko maan keskiarvon.  Yritysten työntekijöiden määrän kasvua kuvaava saldoluku on edelleen positiivinen (+8), laskenut kuitenkin keväästä selvästi.  Pohjois-Pohjanmaalla liikevaihtoa kuvaava saldoluku on (+15), mutta kannattavuutta kuvaava saldoluku on laskenut reippaasti ollen nyt (-15). Tuotannon ja tuotteiden kehitys ja innovaatiot ovat laskeneet ollen nyt (+1), kun vielä keväällä vastaavaluku oli (+19). Investointien arvo on edelleen miinuksella (-9).

  • On ollut jo kuukausia nähtävissä, että alueellammekin näkymät kääntyvät laskuun. Barometristä on hieman vaikea hakea positiivisia näkymiä, ellei positiivisena pidetä sitä, että alueemme näkymät ovat kuitenkin lähialueita positiivisemmat. Olemme myös selvittäneet sähkön hinnan nousun vaikutuksia yrityksiin ja noin puolella yrityksistä hinta on lähtenyt nousemaan huomattavastikin. Säästöjä haetaan, investoinnit ovat jäissä ja osalla yrityksen kannattavuus on todella heikossa kantimissa, toteaa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen.

Toimintaympäristö haastaa yritysten kasvuhakuisuutta

Alueen yritykset ovat edelleen kasvuhakuisia, mutta kasvuhakuisuus on laskenut viime keväästä peräti 7 % voimakkaasti kasvavien ja mahdollisuuksien mukaan kasvua hakevien keskuudessa. Vastaajista 41 % ilmoittaa olevansa kasvuhakuisia, joista 6 % voimakkaasti kasvuhakuisia.

  • Aika haastaa yrittäjiä ja heidän motivaatiotaan kasvaa. Pari viime vuotta ovat olleet vaikeita ja nyt kustannusten nousu ja nyt erityisesti sähkön hinta haastavat laajasti yritysten kannattavuutta. Kasvuhakuisuuden lasku kertoo siitä, että fokus monessa yrityksissä on ennemminkin säästöjen ja kannattavuuden löytämisessä kuin voimakkaan kasvun hakemisessa, arvioi Kolehmainen.

Vienti ja kansainvälistyminen

Pohjois-Pohjanmaalaiset yritykset ovat pärjänneet melko hyvin viime vuosina vallinneista poikkeusoloista huolimatta, mutta maailmanmarkkinoiden kysynnän heikkeneminen useamman poikkeusvuoden jälkeen vaikeuttaa viennin kehitystä. Heikentyneistä näkymistä huolimatta alueella on vireillä useita isoja investointihankkeita ja monet yritykset ovat vahvassa kasvussa. Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksella on käytettävissä vuonna 2023 merkittävä määrä EU-rahoitteisia yritystukia, joilla mahdollistetaan pk-yritysten kasvua, kansainvälistymistä, digitalisaatiota, ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä hiilineutraalisuuden että materiaali- ja energiatehokkuuden edistämistä.

  • Meidän on oltava aktiivisia ja kuljettava nyt eturintamassa, sillä markkinat jaetaan pandemia- ja energiakriisin, komponentti- ja raaka-ainepulan sekä energian omavaraisuushankkeiden myötä uudelleen, kannustaa Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen johtaja Petri Keränen.

Työllisyystilanne

Työttömiä työnhakijoita on ollut vuonna 2022 saman verran kuin vuonna 2019 eli ennen koronapandemiaa, Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan ja energiakriisiä. Hyvästä työllisyystilanteesta huolimatta huolestuttavaa on se, että uusien avointen työpaikkojen määrä on romahtanut alle puoleen vuoden 2022 alkuun verrattuna.  Osalla toimialoista on myös pitkään jatkunut työntekijäpula, jota ei ole saatu ratkaistua.

  • Alueella tarvitaan aktiivisia toimia jo työttömyyden alkuvaiheessa osaamisen ja työmarkkinakelpoisuuden parantamiseksi ja toisaalta on huolehdittava yritysten työllistämiskynnyksen madaltamisesta. Meillä on edelleen merkittävä ulkomaalaisen työvoiman tarve useilla toimialoilla, muistuttaa Petri Keränen.

Pk-yritysten rahoitus Pohjois-Pohjanmaa

Rahoituksen tarpeet ovat pysyneet Pohjois-Pohjanmaalla maltillisina. 31 %:ia yrityksistä kertoo tarvinneensa hakea ulkopuolista rahoitusta viimeisen vuoden aikana. Rahoitusta on Pohjois-Pohjanmaalla haettu ennen kaikkea investointeihin ja kasvuun, mutta muuta maata useammin kireästä taloudellisesta tilanteesta kumpuaviin käyttöpääomatarpeisiin. Pohjois-Pohjanmaalla on myös rahoitusta haettu muuta maata enemmän omistajanvaihdoksiin.

Rahoituksen saatavuus ei näyttäydy ongelmana Pohjois-Pohjanmaalla ja yritykset ovat myös tarvitsemansa rahoituksensa saaneet varsin hyvin. Ilman rahoitusta saaneiden yritysten rahoituksen saantia on selittänyt kireät vakuusvaatimukset tai yrityksen talouteen liittyvät haasteet. Pohjoispohjalaisilla yrityksillä on ollut muuta maata vähemmän maksuhäiriöitä viimeisen vuoden aikana, vaikka lukema on noussut alkuvuodesta.

  • Seuraavan vuoden aikana rahoitusta aiotaan hakea Pohjois-Pohjanmaalla muuta maata vähemmän. Vain 18 %:ia yrityksistä aikoo hakea ulkopuolista rahoitusta. Rahoitusta tarvitaan ennen kaikkea investointeihin ja kasvuun, mutta aiempaa enemmän myös tiukasta suhdannetilanteesta johtuviin käyttöpääomatarpeisiin. Heikommat suhdannenäkymät alkavat tällä tavalla näkyä rahoitustarpeissa, kertoo aluejohtaja Pasi Vartiainen Finnverasta.

Lisätietoja:

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen p. 050 5277 288
Finnvera Oyj aluejohtaja Pohjois-Suomi Pasi Vartiainen p. 050 356 016
Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus johtaja Petri Keränen p. 0400 197 187

Pk-yritysbarometrissä on selvitetty suomalaisten pk-yritysten mielikuvia yleisestä suhdannekehityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Lisäksi on tiedusteltu muun muassa yrityksen kasvuun, kansainvälistymiseen ja rahoitukseen liittyvistä tekijöistä. Tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta.

Syksyn 2022 Pk-yritysbarometri perustuu 4829 pk-yrityksen edustajan vastuksiin. Se kuvaa kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä. Pohjois-Pohjanmaalla vastaajia oli 284. Alueen tuloksia on verrattu pääosin koko maan tuloksiin ja suhdannenäkymien osalta myös lähialueiden tuloksiin. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Tiedonkeruun ajankohta kesä-heinäkuu 2022.