Pohjois-Pohjanmaalla yleiset suhdannenäkymät ovat selvästi heikentyneet!
Pk-yritysbarometri syksy 2020 diat ja raportit TÄSTÄ
Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Marjo Kolehmainen diat:
marjo_kolehmainen_pk_yritysbarometri_10_9_2020.pdf
Finnvera Oyj Pasi Vartiainen diat:
pasi_varitainen_pk-barometri_pohjois-pohjanmaa_finnvera_syksy2020.pdf
Nordea pankki Tuuli Koivu diat:tuuli_koivu_webinaari_2020_09_10_oulu.pdf
Pohjois-Pohjanmaan alueella yleisiä suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku Pk-yritysbarometrissä on painunut miinukselle (-9), kun se helmikuussa ennen koronakriisiä tehdyssä vastaavassa kyselyssä oli vielä (+11). Arvio henkilökunnan määrästä vuoden päähän on myös painunut negatiiviseksi, saldoluvun ollessa (-6), kevään kyselyssä se vielä oli (+12). Vaikkakin Pohjois-Pohjanmaalla arviot työllisyyden ja investointien kehittymisestä ovat Kainuuta lukuun ottamatta lähialueita paremmat, niin tilanne näyttää alueen yritysten suhteen varsin huonolta.
– Sekä liikevaihdon kuin kannattavuuden osalta saldoluvut ovat painuneet miinukselle, ensimmäisen kerran sitten 2008 finanssikriisin. Suunta on huono myös työllisyyden kannalta. Vaikka 73% haluaa pitää kiinni työvoimastaan, niin tällä näkymällä ja miinusmerkkisillä saldoluvuilla ollaan selvästi menossa kohti huonompia aikoja, toteaa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen.
Alueen pk-yritykset ovat edelleen kasvuhakuisia
Alueen yritykset ovat edelleen kasvuhakuisia. Vastaajista peräti 45 % ilmoittaa olevansa kasvuhakuisia, joista 6% voimakkaasti kasvuhakuisia.
Kasvuhakuisuus on kyselyssä positiivinen asia alueemme näkökulmasta, sanoo Kolehmainen. Toisaalta kasvuhakuisuus ei näy kyselyssä investointien lisääntymisenä, vaan päinvastoin. Investointien saldoluku on tipahtanut -14. Lisäksi vientiyritysten määrä on laskenut -3%. Kasvun moottorina näyttävät toimivan uudet innovaatiot ja tuotannon sekä tuotteiden kehitys. Saldoluku tälle kehitykselle ensi vuonna oli +13, tosin sekin viime vuodesta hienoisessa laskussa.
– Kehityksen suunnan muutos vaatii luonnollisesti, että koronaepidemia ei vaikeuta jatkossa yritystoimintaa, kuten se on tehnyt tänä vuonna. Lisäksi yrityksen on saatava tulevaisuudessa joustavat mahdollisuudet parantaa kannattavaa yritystoimintaa myös työpaikalta käsin ja tärkeässä roolissa on myös alueen elinkeinotoiminta. Meillä on oltava huipputasoiset palvelut kasvuhakuisille yrityksille, listaa Kolehmainen.
Vienti ja kansainvälistyminen
Maailmanmarkkinoiden kysynnän heikkeneminen ja toisaalta pandemia ja sen myötä asetetut rajoitukset vaikeuttavat viennin kehitystä. Tarvitaan uusia keinoja tukea vientiä ja kansainvälistymistä sekä asiakassuhteiden hoitoa. Rahoitustuen lisäksi myös tässä on muistettava digitalisaation mahdollisuudet.
– Meidän on kuljettava nyt eturintamassa, sillä markkinat jaetaan kriisin myötä uudelleen, kannustaa Petri Keränen ELY-keskuksesta.
Työllisyystilanne
Pandemia ja asetetut rajoitukset kohtelevat toimialoja eri tavalla ja sitä myötä työllisyysvaikutukset kohdistuvat erityisesti nuoriin, naisiin ja ulkomaalaistaustaisiin. Vaikka työllisyys- ja lomautustilanne on parantunut merkittävästi toukokuun alun tilanteesta, meillä on riski pitkäaikaisiin työllisyysvaikutuksiin. Tarvitaan aktiivisia toimia jo työttömyyden alkuvaiheessa osaamisen ja työmarkkinakelpoisuuden parantamiseksi ja toisaalta on huolehdittava yritysten työllistämiskynnyksen madaltamisesta.
– Kasvaneesta työttömyydestä huolimatta meillä on kuitenkin edelleen merkittävä ulkomaalaisen työvoiman tarve useilla toimialoilla, muistuttaa Petri Keränen.
Pk-yritykset ja rahoitus
Pohjois-Pohjanmaalla yritysten rahoitustarpeet ovat kasvaneet viime keväästä selvästi. Yritykset ovat hakeneet käyttöpääomarahoitusta koronan aiheuttaman tiukan taloustilanteen paikkaamiseksi enenevissä määrin. Tulevat rahoitustarpeet kohdistuvat kuitenkin jo investointeihin, oman toiminnan kehittämiseen sekä kasvuun ja kansainvälistymiseen.
Rahoituksen järjestämisen suhteen tilanne on parantunut viime vuodesta. Yhä harvempi yritys kokee rahoituksen järjestymisen ongelmaksi. Vielä vuosi sitten yli puolet ilman rahoitusta saaneista yrityksistä kertoi pankkien kireiden vakuusvaatimusten olevan este rahoituksen järjestymiselle. Nyt enää noin kolmannes kokee tämän ongelmaksi.
– Finnvera toi vuosi sitten markkinoille uuden pk-takauksen, joka näyttää helpottaneen vakuusongelmia Pohjois-Pohjanmaalla ainakin jonkin verran. Olemme varautuneet myös uuden kasvun rahoittamiseen, kertoo aluejohtaja Pasi Vartiainen Finnverasta.
Pk-yritykset ja toiminnan digitalisoituminen
Koronakriisi on auttanut ja opettanut montaa yritystä paremmin hyödyntämään digitalisaatiota. Sinällään yritysten halu lisätä digitaalisia välineitä ei näytä lisääntyneen kyselyn mukaan edellisestä mittauksesta.
Tässä kyselyssä yritykset ilmoittivat, että syitä toimintansa digitalisoitumiseen ovat erityisesti yrityskuvan parantuminen, uusien asiakkaiden löytyminen ja asiakkaiden palvelun parantuminen, mutta kautta linjan yritykset pitävät digitalisaaton hyödyntämistä entistä tärkeämpänä, tarkentaa Kolehmainen ja toivoo, että yrityksissä panostettaisiin kunnolla näihin mahdollisuuksiin. Tähän työhön on saatavissa myös hyvin tukea erilaisista hankkeista.
Lisätietoja:
Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen p. 050 5277 288
Finnvera Oyj aluejohtaja Pohjois-Suomi Pasi Vartiainen p. 050 356 016
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus johtaja Petri Keränen p. 0400 197 187
Syksyn 2020 Pk-yritysbarometri perustuu 5068 pk-yrityksen edustajan vastuksiin. Se kuvaa kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaa ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä. Pohjois-Pohjanmaalla vastaajia oli 251. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Tiedonkeruun ajankohta on ollut kesäkuu-heinäkuu 2020.
