Pormestarin yrittäjäillassa keskityttiin asiointiselvitykseen jo ennen sen julkaisua

Tampereen keskusta-alue sekä liikkuminen siellä on ollut viime ajat isossa myllerryksessä. Parin viime vuoden aikana keskustassa liikkuminen on muistuttanut reaalielämän Muuttuvaa labyrinttiä, mutta nyt kun ratikkatyömaat on keskustan osalta saatu pakettiin. ollaan ainakin lähempänä normaalia. Keskusta-asiointia – eli miten, millä, milloin ja miksi Tampereen keskustassa liikutaan – koskevaa selvitystä käytiin läpi Virastotalolla marraskuun 30. päivänä. Paikalla olivat runsaslukuisesti edustettuna myös paikalliset yrittäjät.

Tampereen virastotalolla järjestetyssä Yrittäjäillassa oli muutakin ohjelmaa, mutta ensimmäistä kertaa tehty keskustan asiointiselvitys varasti nyt pääosan. Se esiteltiinkin heti kärkeen. Linkin koko tutkimukseen löydät tämän jutun lopusta.

Hieman tutkimusta latisti se, että se oli tehty jo tämän vuoden huhtikuussa, jolloin raitiovaunu ei siis vielä ollut osa tamperelaisten liikkujien arkea. Mutta tästäkin huolimatta yrittäjille tarjottiin tuhti infopaketti.

Tamperelaisille yrittäjille tarjoutui mahdollisuus tutustua tutkimuksen tuloksiin oikeastaan vähän etukenossa, sillä virallisemmin tutkimustulokset sekä niitä koskenut tiedote julkaistiin vasta seuraavana päivänä. Paikalle olikin saapunut koronaoloissa juuri sopiva määrä uteliaita yrittäjiä eli kolmisenkymmentä.

Monta keinoa käytössä

Tutkimustuloksia esitteli sen toteuttaneen Ramboll Finlandin konsultti Anne Vehmas, joka oli ollut mukana toteuttamassa vastaavaa tutkimusta myös Helsingissä. Siellä vastaava tutkimus toteutettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2019. Tampereella nyt toteutettu selvitys oli ensimmäinen laatuaan. Vehmaan lisäksi selvitystä kommentoi myös liikenneinsinööri Katja Seimelä

Pääosa tutkimuksesta toteutettiin verkkokyselynä, johon vastasi vähän yli tuhat ihmistä. Tämän lisäksi selvityksessä käytettiin myös tausta-aineistoja, sillä sitä varten ostettiin paitsi matkapuhelindataa myös yritysten liikevaihtotietoa.

Tutkimuksessa selvitettiin paitsi sitä, miten ja millä keskustaan saavuttiin myös sitä, ketkä ja miksi siellä asioivat. Lisäksi selvityksessä kartoitettiin keskusta-asioijien rahankäyttöä, eli sitä mihin ja kuinka paljon euroja he asiointiinsa käyttävät.

Lukuja pöytään

Tutkimuksen mukaan suurin osuus Tampereen keskustan kokonaiskulutuksesta kertyi jalankulkijoille. Ostovoimasta 36 % kulki kävellen, 29 % autolla, 27 % joukkoliikenteellä ja vain 9 % polkupyörällä. Toisaalta aivan näin yksiselitteinen asia ei ollut.
– Kävelijöiden kertakulutus oli pienempi kuin autoilijoilla, mutta asiointikäyntejä oli huomattavasti useammin. Autoilijoilla kertakulutus taas oli suurempi, mutta käyntien määrä vähäisin, selkeytti liikenneinsinööri Katja Seimelä.

Keskusta-alueen kokonaiskulutuksesta kävelijöiden osuus oli suurimmillaan päivittäistavaraostoksissa (49 %), pyöräilijöiden osuus tapahtumissa (17 %), joukkoliikenteen osuus kahvila- ja ravintolapalveluissa (41 %) ja autoilijoiden osuus erikoistavarakaupassa (36 %).

Risut ja ruusut

Korkeimmat arvosanat tutkimukseen osallistuneet antoivat keskustan joukkoliikenneyhteyksille sekä mahdollisuudelle hoitaa useampi asia yhdellä keskustakäynnillä. Lisäksi vastaajat kehuivat hyviä kävelyolosuhteita, lyhyitä välimatkoja ja mahdollisuutta nopeaan asiointiin liikkeissä.

Heikoimmat arvosanat tutkimuksessasaivat autoliikenneyhteydet, pysäköintimahdollisuudet ja pysäköinnin hinta. Tosin pääosalle vastaajista ne eivät olleet kriittisiä tekijöitä asiointialueen valinnassa. Kehyskunnista saapuville, autoilijoille ja erittäin harvoin keskustassa käyville Tampereen keskustaan autolla saapumisen ja pysäköinnin helppous olivat tärkeitä.

Ei suuria yllätyksiä

Yksi Yrittäjäillan osallistujista oli Otoplug Oy:n yrittäjä Kerkko Penttilä. Hän ei ollut yrittäjien asioissa liikkeellä nyt ensimmäistä kertaa, sillä hän toimi aikaisemmin Tampereen Yrittäjien puheenjohtajana.
– Olen käynyt näissä pormestarin yrittäjäilloissa joka kerta, kun näitä on järjestetty, sillä näistä on oikeastaan aina saanut sellaista tietoa, mitä mediasta ei saa, hän kehui.

Nyt julkaistu keskustan asiointiselvitys ei hänen mukaansa tarjonnut kovin kummoisia yllätyksiä.
– Pikemminkin se vahvisti niitä näkemyksiä, joita minulla ja aika monella kollegallani on aikaisemminkin ollut. Eli sitä, että autoilijoiden keskiostos on edelleen suurempi, vaikka kävelijöitä määrällisesti onkin enemmän. Sekään ei ollut yllätys että keskusta sai kaikista huonoimmat arvosanat juuri autoiluun ja pysäköintiin liittyvistä asioista, Penttilä tiivisti.

Asiointiselvityksen lisäksi Kerkko Penttilän mieleen illasta jäi positiivisena asiana se fakta, että keskustan tyhjät liiketilat ovat vähentyneet merkittävästi.
– Se on hyvin merkittävä ja erittäin toivottava suuntaus.

Kesäkeidas oli menestys

Hyvänä Penttilä piti illassa myös katsausta Keskustorilla järjestetyn Kesäkeitaan kaudesta. Ensimmäistä kertaa pystyyn pistetty ravintolakeskittymä oli houkutellut keskustaan mukavasti porukkaa, ja siinä mukana olleet yrityksetkin olivat hyötyneet.
– Yhteensä myyntiä oli ollut yli miljoonalla eurolla, ja jokainen mukana ollut ravintoloitsija oli kertonut halukkuutensa tulla mukaan uudestaankin. Sekin oli positiivista, että iso osa myynnistä oli ollut keskikaljan sijaa ruokaa, Penttilä tiivisti ja nosti ehdottomasti peukun pystyyn tapahtuman järjestämiselle myös ensi kesänä.
– Olisi tosin toivottavaa, että kilpailutuksessa edellytettäisiin, että mukaan tulevat ravintoloitsijat olisivat tamperelaisia, Penttilä tuumasi.

Arvokasta informaatiota

Valtuustosalissa Yrittäjäiltaa seurasi myös Tampere tunnetuksi ry:n toiminnanjohtaja Riikka Töytäri. Hän piti yrittäjien ennakkoinfoa hienona eleenä ja selvitystä tarpeellisena. 

– Mielestäni oli hienoa, että näistä tuloksista järjestettiin ennakkotilaisuus yrittäjille. Kaikille avoimen asiointiselvityksen tekeminen on tärkeä asia, sillä näin jokainen kiinteistönomistaja, yrittäjä ja kauppias saa tämän tutkitun tiedon omien tulevaisuudensuunnitelmiensa tueksi, hän korosti.

 Riikka Töytärin mukaan selvitys vahvisti sitä, että Tampereen keskustaa kannattaa jatkossakin kehittää kaikkien liikuntamuotojen ehdoilla.
– Kävelyä ja joukkoliikennettä on ehkä kehitetty viime vuosina näyttävimmin, mutta selvästi kaikkia tarvitaan. Siitä tämä tutkimus oli jälleen hyvä todiste, hän summasi.

Erikoiskauppa on selvä vetovoimatekijä

Töytäri itse kertoo liikkuvansa keskustassa pääosin autolla, eikä yhdy kritiikkiin siitä, että autoilu olisi tehty keskustassa jotenkin erityisen vaikeaksi.
– Tai ainakin minusta siitä saa julkisessa keskustelussa helposti liian heikon kuvan. Totta tosin on sekin, että autoilu keskustassa on hyvin erilaista tänä päivänä kuin vaikkapa 2000-luvun alussa. Mielestäni kuitenkin fakta on, että myös kaupunki on tänä päivänä sen verran erilainen, että silloin voimassa olleet liikenneratkaisut eivät yksinkertaisesti riitä tänä päivänä. 

Kaikkein myönteisimpänä selvityksestä Töytärin mielen jäi erikoiskaupan merkitys.
– Se kävi selvityksessä ilmi, että erikoiskauppa on tänäkin päivänä yksi hyvin selkeä keskustan vetovoimatekijä, hän tiivisti

Asiointitutkimuksen keskeisimmät tutkimustulokset ja tutkimusraportin kokonaisuudessaan löydät tästä.