Pörssilistautuminen on keino kasvaa luopumatta ohjaksista – Tällä hetkellä Lapissa on vain yksi listautunut yritys 

Rovaniemeläislähtöinen Harri Sieppi vei perustamansa ohjelmistokehitysyhtiö Witted Megacorpin pörssiin muutama vuosi sitten vaiheessa, jolloin yritys oli vahvassa kasvussa ja kansainvälistymiseen tarvittiin lisäresursseja. Haaveena oli monen yrittäjän unelma yhtiöstä, joka elää itseä pidempään. 
– Ratkaisuun johti monta tekijää. Ajattelimme, että listautuminen voisi auttaa erottumaan alalla, jossa se on vaikeaa. Lisäksi halusin rakentaa tarinan, joka kestää. Sieppi haluaa hälventää mystiikkaa aiheen ympäriltä, sillä hänen mielestään kyse on pohjimmiltaan vain yhdestä työprojektista muiden joukossa. 
– Se on vain duunia. Työlästä toki, mutta ei sen kummempaa.  

Pörssiin listautuminen on kasvuyritykselle tehokas tapa hankkia rahoitusta. Käytännössä se tarkoittaa, että yritys antaa mahdollisuuden ostaa tai myydä osakkeitaan pörssissä. 
– Listautuminen on näkyvä ja monipuolinen vaihtoehto yrityksen viemiseksi kohti kasvua ja laajentumista. Puhtaan oman pääoman ehtoisen rahoituksen lisäksi yritys saa lisää tunnettavuutta ja sen työnantajakuva vahvistuu. Listautuneen yhtiön velkarahoituksen hinta yleensä myös laskee. Lisäksi yritys voi käyttää omaa osakettaan mm. vaihdonvälineenä yrityskaupoissa tai henkilöstön palkitsemissa, listaa Nasdaq Nordicin asiakkuusjohtaja Erja Retzén. 

Tekemisessä säilyi yrittäjälähtöisyys

Lapissa toistaiseksi ainoan pörssiin listautuneen teollisuusyhtiö Norrhyddro Groupin toimitusjohtaja Yrjö Trög kuvailee nelisen vuotta sitten toteutetun listautumisen painavimmaksi taustasyyksi halun pysyä yrittäjälähtöisenä. 
– Vaihtoehtoja oli muitakin, kuten että pääomasijoittaja tulisi mukaan. Silloin olisimme kuitenkin itse jääneet helposti vähemmistöön. Emme halunneet, että tekemisestä häviää yrittäjäfokus. Samaa sanoo myös Harri Sieppi.  
– Parasta on ollut, että päätökset tehdään edelleen itsenäisesti, toisin kuin tilanteessa, jossa yksittäisille sijoittajille olisi myyty osuuksia ja samalla valtaa, hän kompppaa.  
Norrhydrolla listautumisprosessi kesti kokonaisuudessaan useamman vuoden, jos laskee mukaan ajan, jolloin asiaa harkittiin ja otettiin asioista selvää. Itse listautuminen tapahtui puolessa vuodessa.  
– Valmistelimme asioita hyvissä ajoin muun muassa muuttamalla pikkuhiljaa osakkeita arvo-osuusjärjestelmään, kehittämällä hallintoa ja satsaamalla hallitukseen, jolla oli kokemusta pörssiyhtiöstä. Lisäksi kävimme koulutuksen ja teetätimme asiantuntijalla arvion valmiuksistamme listautumiseen, Trög listaa.  

Erja Retzénin mukaan Lapissa on paljon potentiaalisia kasvuyrityksiä, ja hän uskookin Norrhydron esimerkin kannustavan muita yhtiöitä tutkimaan listautumisen sopivuutta itselleen. 
– On hienoa, että Norrhydro on pioneerina lähtenyt auraamaan tietä muille yhtiöille, ja että toimitusjohtajana Trög on osallistunut aktiivisesti ympäri maata pidettyihin listautumista koskeviin tilaisuuksiin, Retzén sanoo. 
– Onnistumiset luovat tunnetusti lisää onnistumisia. Toivottavasti yhä useampi pohjoisen yritys valitsee pörssin kasvunsa mahdollistajaksi.  

Salamyhkäisyys listautumisen ympärillä yllätti

Yleisimmin noin 6–12 kuukautta kestävä listautumisprosessi kysyy Erja Retzénin mukaan strategista tahtoa. 
– Yhtiöllä tulisi olla selkeä näkemys tulevaisuudesta sekä suunnitelmat sen toteuttamiseen. Aito halu kasvaa ja kehittyä pitkäjänteisesti sekä mahdollisesti laajentua kansainvälisesti tukee sijoittajatarinaa.  Jos omistajien tavoite on pelkästään irtautua yrityksestä, jokin muu ratkaisu voi silloin olla sopivampi, Retzén toteaa.   
 
Wittedillä listautumisprojekti kesti Harri Siepin mukaan noin yhdeksän kuukautta. Listautumisesta on seurannut yhtiölle monia myönteisiä asioita, kuten lisäkysyntää, kovatasoisia työnhakijoita ja pääomaa, joka on poistanut taloudellisia huolia. Samalla yhtiön hallinto on ammattimaistunut.  
– Yhtäkkiä meistä tuli monelle turvallisempi kumppani, ja myös suuret yhtiöt alkoivat ottaa yhteyttä. Näyttää siltä, että pörssiyhtiöltä tykätään ostaa, Sieppi sanoo. Samat ajatukset on myös Trögillä.  
– Se, mitä lähdettiin pääasiassa hakemaan, oli pääomia, joita teollinen toimiala vaatii erityisesti investointien ja kansainvälisyyden vuoksi. Toinen tavoite oli saavuttaa tunnettavuutta yhtiölle, mikä onkin vaikuttanut suoraan asiakashankintaan ja rekrytointeihin, Trög sanoo.

– Kun yrityksen taloudellinen tilanne on nähtävillä, tavarantoimittajat eivät välttämättä enää vaadi vakuuksia tai pankkitakauksia. Myös sisäisesti listautuminen koetaan usein myönteisenä, jolloin henkilöstö tuntee ylpeyttä työskennellä listatussa yhtiössä ja kannustinpalkkiot voidaan kytkeä osakkeeseen, jolla on päivittäinen markkinahinta, täydentää Erja Retzén.

Yksi asia yllätti kuitenkin Harri Siepin listautumisprosessissa; se, että projektin vaiheista puhutaan niin vähän. 
– Tyypillisesti prosessia pidetään salassa aivan loppumetreille asti, mikä ärsytti minua. Halusin selvittää, onko siihen jokin perusteltu syy. Kävi ilmi, että kyse on vain vakiintuneesta tavasta. Tästä inspiroituneena päätin itse olla avoin, ja aloimme tuottaa podcastia ja blogia projektin eri vaiheista. Halusin julkaista materiaalia, jota olisin itse kaivannut harkitessani tätä vaihtoehtoa, Sieppi kertoo.  

Yhtiön läpiskannaus ja julkisuus on sekä etu että taakka

Listautumisen hyvät puolet kulkevat Trögin ja Siepin mukaan käsi kädessä huonompien puolien kanssa. Yhtiön läpiskannaus luihin ja ytimiin saakka tuo läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta, mutta julkisuus tuo mukanaan myös nurjat puolensa. Listattu yhtiö on jatkuvan tarkkailun alla. 
– Ei ole aina mukavaa, että kuukausittain täytyy kommentoida yhtiön tulosta, vaikka se olisi ollut millainen, Sieppi toteaa. 
– Lisäksi salassapitosopimukset pitää määritellä nykyisin paljon tarkemmin, koska niillä voi olla vaikutuksia vaikka yhtiön osakekurssiin. Aiemmin olen myös voinut vaihtaa nykyistä vapaammin ajatuksia muiden yrittäjien kanssa siitä, miltä liiketoiminta näyttää. Listayhtiön asioista ei voi kertoa ennenkuin ne on julkaistu, Trög lisää. Siitä huolimatta miehet kannustavat suhtautumaan aiheeseen mahdollisuutena.  
– Listautumiseen liittyy turhia jännitteitä. Siihen pitäisi suhtautua enemmän lappilaisella asenteella “ei se oo ko tehä”, Sieppi kannustaa. Trög korostaa myös näkevänsä listautumisen ainoastaan mahdollisuutena pysyä itse ohjaksissa ja kasvattaa yritystä. Esimerkiksi hän nostaa metsäkonealan yritys Ponssen, joka on listautumisen jälkeenkin edelleen perhejohteinen yritys. Trög kertoo havainneensa, että listautuminen kiinnostaa aiheena lappilaisia yrittäjiä, ja moni on sitä hänelle pohtinutkin ja kysellyt neuvoja.  
– Toivottavasti Lapista nousisi toinenkin yritys listalle, haluan siihen kyllä kannustaa, hän tiivistää.