Psykoterapeutti kannustaa kollegojaan laajentamaan osaamista ja verkostoitumaan – ”Työtilanne on muuttunut radikaalisti lyhyessä ajassa”

Alalla on oltu huolissaan siitä, että Kelan myöntämät kuntoutuspsykoterapiat eivät välttämättä enää takaa vakaata toimeentuloa psykoterapeuttiyrittäjille.

Helsingin Sanomat kirjoitti 23.7. psykoterapeuttien kokemasta kysynnän romahduksesta. Lehdessä muun muassa Psykoterapeuttiyhdistys PSY:n puheenjohtaja Nina Pyykkönen sanoi, että ilmiö alkoi näkyä toden teolla vajaa vuosi sitten ja se on maanlaajuinen.

Isokyröläinen Johanna Perttilä on samaa mieltä.

– Muutosta on tapahtunut aika isostikin siihen suuntaan, että niitä lähetteitä ei yhtäkkiä olekaan tullut. Psykoterapeuteilla alkaa olla huolta siitä, että mitenkäs nyt, kun ennen on tulvinut asiakkaita ovista ja ikkunoista. Tilanne on muuttunut niin radikaalisti, että yhtäkkiä työt alkavatkin vähentymään, koska eiväthän nämä terapiat ole ikuisuusprojekteja, myös Isonkyrön Yrittäjien puheenjohtajana toimiva Perttilä sanoo.

Kymmenen vuotta sitten Perttilä teki rohkean ratkaisun ja jätti vakituisen virkansa erityiskoulun rehtorina ja ryhtyi yksinyrittäjäksi.

Perttilä on toiminut psykoterapeuttina yli kymmenen vuotta, ja toimii myös työnohjaajana ja kouluttajana. Perttilä opiskelee myös pari- ja perheterapiakouluttajaksi.

Alalla myllerrys monesta syystä

– Psykoterapia-ala on myllerryksessä, Perttilä sanoo.

Muutoksen taustalla on  hänen mielestään useita tekijöitä: hoidon porrasteisuutta on kehitetty, lyhytterapiat ja omahoito-ohjelmat ovat yleistyneet ja Kelan psykoterapioita saatetaan käyttää aiempaa lyhyemmän aikaa.

Perttilä sanoo, että koulutusuudistukset ovat nostaneet psykoterapiakoulutuksen hinnat jopa kaksin- tai kolminkertaisiksi, kun koulutukset siirtyivät yliopistojen alaisuuteen. Tämä on vaikuttanut alan saavutettavuuteen ja siihen, ketkä voivat kouluttautua psykoterapeuteiksi. Lisäksi julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömallit sekä ostopalveluiden muutokset ovat vaikuttaneet alan rakenteisiin.

Lyhytterapeuttikoulutuksia on tullut alalle paljon lisää. Jotkut psykoterapeutit ovat huolestuneita lyhytterapeuttien pätevyydestä. 

– Lyhyemmät interventiot ovat nousseet yhdeksi osaksi mielenterveyspalveluita. Lyhytterapeutin nimike ei ole suojattu, ja koulutusten laatu vaihtelee. Esimerkiksi kaksivuotinen lyhytterapiakoulutus, jossa itse toimin yhtenä kouluttajana sisältää runsaasti ohjattua asiakastyötä ja ryhmäoppimista, mutta kentällä on myös lyhyempiä ja kevyempiä koulutuksia. Koulutus, jossa opetan on opiskelijoille työläs, ei mikään kirjekurssi, ja siihen vaaditaan soveltuva pohjakoulutus.

Psykoterapeutti on suojattu ammattinimike, eli psykoterapeutin nimikkeen käyttäminen Suomessa edellyttää nimikesuojauksen rekisteröintiä Valviran rekisteriin. Valvira myöntää hakemuksen perusteella oikeuden käyttää psykoterapeutin ammattinimikettä sekä Suomessa että ulkomailla kouluttautuneille psykoterapeuteille.

Laajenna osaamista ja verkostoidu

– Psykoterapeuttien on nyt mietittävä, miten monipuolistaa palveluitaan ja löytää uusia asiakasryhmiä, kun perinteinen Kelan kustantama kuntoutuspsykoterapia ei enää yksin välttämättä takaa toimeentuloa.

Alan murros haastaa sekä ammattilaiset että palvelujärjestelmän kehittämään ketteriä ja asiakaslähtöisiä ratkaisuja.

– Jos yritystoiminta perustuu vain Kelan myöntämiin psykoterapioihin, se on haavoittuvaista muutosten edessä. Kannattaa monipuolistaa palveluita ja miettiä muita tulonlähteitä tai muita palveluita, jotta toiminta ei ole liian riippuvainen yhdestä lähteestä, Perttilä sanoo.

Hän kannustaa myös kaikkia psykoterapeutteja rohkeasti verkostoitumaan eri alan yrittäjien kanssa.

– Sitä kautta syntyy uutta liiketoimintaa.  

Kynnys terapiaan matalaksi

Perttilän mukaan nykyään yleisiä ovat jaksamiseen liittyvät haasteet, jotka liittyvät työhön, opiskeluun, perhesuhteisiin ja arjen kuormitukseen. Lisäksi osalla asiakkaista mielenterveyden ongelmat voivat olla elämänmittaisia, mutta kaikki eivät välttämättä tarvitse pitkäkestoista kuntoutuspsykoterapiaa, vaan lyhyemmät ja oikea-aikaiset interventiot voivat riittää. Molempia palveluita kuitenkin tarvitaan, Perttilä sanoo.

Perttilän mielestä matala kynnys mielenterveyspalveluihin on hyvä asia. Hän myös ehdottaa, että kaikilla olisi mahdollisuus käyttää terapiaa jossain elämän vaiheessa vaikkapa palvelusetelin turvin – siis ilman lähetettä tai diagnoosia silloin, kun tarve herää, ilman monimutkaisia portaita.

– Kun tarve herää esimerkiksi jonkun elämän kriisin myötä, olisi hyvä saada apua pienelläkin varoitusajalla ilman että tarvitsisi kauheasti miettiä mikä se oikea portti avunsaannille nyt on. Joskus muutamakin kerta voi riittää, jotta pääsee takaisin jaloilleen.

Kriisiapua syöpään sairastuneille

Dialogis-yrityksensä kautta Perttilä tarjoaa myös Pohjanmaan syöpäyhdistykselle kriisikeskusteluapua syöpään sairastuneille, heidän läheisilleen ja perheilleen. Näissä keskusteluissa käsitellään syöpään sairastumisen aiheuttamia tunteita ja tilanteita ja ne tarkoittavat usein sekä koko perheen tai läheisten tukemista. 

Perttilä on Isostakyröstä ja työskentelee ympäri Suomea kouluttamalla, työnohjaamalla ja syöpäyhdistyksen kriisipalveluita tuottamalla.