YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Puolueilta jyrkkä ei YEL-alarajan poistolle: ”Voi kadota monta yrittäjää”
Yrittäjien paneelikeskustelussa korostettiin tarvetta korjata YEL-työtulon määrittämisen perusteet.
YEL-järjestelmän uudistaminen herätti keskustelua Suomen Yrittäjien valtuuston kokouksen yhteydessä järjestetyssä paneelikeskustelussa.
Paneeliin osallistuivat kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra, keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi, perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Miko Bergbom ja SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen.
Kopra pitää nykytilannetta yrittäjien kannalta kohtuuttomana.
– Nykyinen systeemi ei ole hyvä, koska se on ajanut monet yrittäjät kohtuuttomaan tilanteeseen. YELiä pitää maksaa määrä, joka ei ole suhteessa oikeisiin tuloihin. Tätä on tarkoitus nyt oikaista, Kopra sanoi viitaten Jukka Rantalan pian julkaistavaan selvitykseen YEL-järjestelmän uudistamisesta.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettamalla selvityshenkilöllä on marraskuun loppuun saakka aikaa antaa selvitys yrittäjän eläkelaista. Samaan aikaan kokoomus on laittanut pystyyn oman YEL-ryhmänsä, joka jättää oman esityksensä selvitysryhmälle.
”Rahastointi ei ole lyhyen aikavälin ratkaisu, mutta pitkällä aikavälillä ainoa keino.”
Miko Bergbom, perussuomalaiset
Rahastointi vai ei?
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Miko Bergbom pitää merkittävänä ongelmana sitä, ettei YEL-järjestelmää ole rahastoitu.
– Rahastointi ei ole lyhyen aikavälin ratkaisu, mutta pitkällä aikavälillä ainoa keino. Rahastoinnin ansiosta järjestelmää pystytään rahoittamaan pääoman tuotoilla.
Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi ei sen sijaan kannata rahastointia.
– Näemme sen hankalana. Jos lähdetään rahastointilinjalle, pitäisi kerätä vielä suurempia YEL-maksuja yrittäjiltä. Jos YEL-vakuuttaminen halutaan saada samalle tasolle kuin työeläkkeet, pitäisi löytää jostain 9–10 miljardia euroa rahaa. Se on mahdotonta tehtävä nykyisessä tilanteessa. Helpointa olisi katsoa, millä keinoilla YEL-työtulolaskuria ja sen kaavaa saadaan oikeudenmukaisemmaksi.
SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen pitää työtulon määrittämistä keskeisenä epäoikeudenmukaisuuden kokemuksen syynä.
– Isoin haaste uudistamisessa tulee taloustilanteesta. Käsittääkseni on niin, että yrittäjät eivät halua rahoittaa nykyistä YEL-järjestelmää.
”Yrittämiseen lähtemisen kynnystä ei pidä nostaa. On hyvä, että se on matalalla.”
Markus Lohi, keskusta
YEL-alarajan poisto ei houkuttele
Yrittäjät on ajanut YEL-maksun alarajan nostamista. Kokoomuksen omasta YEL-ryhmästä on kantautunut toiveita alarajan poistamisesta. Yrittäjien mukaan se iskisi etenkin pieniin yrittäjiin sekä niihin, jotka toimivat sivutoimisina yrittäjinä palkkatyön ohessa.
– Vapauksien myötä tulee vastuu. Jos eläketurvaan maksamiseen annetaan täydellinen vapaus, se tarkoittaa, että pitää hyväksyä myös eläketason muutos. Alivakuuttaminen ohjaa siihen, että tulevien eläkkeiden tasossa on huomattavaa hajontaa. YEL-järjestelmään ei pidä tuoda raippaa niin, että se tekisi oman työn ohessa tehdystä pienimuotoisesta yritystoiminnasta kannattamatonta, SDP:n Joona Räsänen sanoi paneelissa.
Markus Lohi suhtautuu YEL-alarajan laskemiseen kielteisesti.
– Yrittämiseen lähtemisen kynnystä ei pidä nostaa. On hyvä, että se on matalalla.
Miko Bergbom muistutti sivutoimisen yrittäjyyden merkityksestä.
– Olisin tässä varovainen. Moni ihminen tekee palkkatöissä pääansiotulonsa. Jos YEL-alaraja poistetaan, sivutoiminen yritystoiminta ei välttämättä kannata. Silloin voi kadota monta yrittäjää.
Jukka Kopra pitää YEL-tason tiukkaa sääntelyä merkittävänä puuttumisena yrittäjän vapauteen.
– Olen ollut 26 vuotta yrittäjänä ja tiedän, miten vaikeaa tulotason määrittäminen on. Huolimattomalla toiminnalla ja liialla valtion puuttumisella voidaan pahimmillaan pilata yrittämisen edellytyksiä.
Paneelissa otettiin kantaa myös siihen, pitäisikö osingoista maksaa eläkemaksua. Tämä ei saanut kannatusta.
– Jos siihen mennään, seurauksena olisi sekamelska. Se voi karkottaa pääomia entistä enemmän pois Suomesta.
Markus Lohen mukaan eläkemaksujen maksaminen osingoista johtaisi siihen, että palkansaajien pitäisi maksaa työeläkemaksua pääomatuloistaan.
Koko paneelikeskustelun voi seurata tästä.
Lisää YEL-uutisia voi lukea täältä.
Vinkkaa meille juttuaihe!
Pauli Reinikainen
pauli.reinikainen@yrittajat.fi