2.9.2021 klo 14:12
Uutinen

Rannikko-Pohjanmaan pk-yritykset katsovat tulevaisuuteen luottavaisin mielin

Pk-yritysten suhdanneodotukset Rannikko-Pohjanmaalla ovat parantuneet selkeästi pandemiavuoden jälkeen. Iso osa yrittäjistä kertoo, että odotukset ovat samalla tasolla kuin ennen pandemiaa. Tämä käy ilmi syyskuun ensimmäinen päivä julkaistusta Pk-yritysbarometrista.

Yleistä suhdannenäkymää kuvaava saldoluku oli Rannikko-Pohjanmaalla 21, kun se oli Etelä-Pohjanmaalla 4 ja Keski-Pohjanmaalla 18. Koko maan luku oli 22.

Talouden tila on siis alueellamme selvästi parantunut ja odotukset ovat vahvasti positiiviset. Suhdannenäkymien saldoluku nousi keväästä 17 yksiköllä. Vuodessa nousua on kertynyt 34 yksikköä.

Pk-yritykset odottavat liikevaihdon kehittyvän positiivisesti, ja odotukset liikevaihdon kasvusta ovat nousseet siten, että saldoluku nousi kevään barometrista 12 yksikköä ja saa arvon 26. Tämä vastaa tilannetta ennen pandemiaa.

Kannattavuusodotukset ovat liikevaihto-odotusten tapaan parantuneet selvästi. Saldoluku nousi kevään barometrista 15 yksikköä ja saa arvon 9. Kannattavuusodotukset ovat lähestymässä samaa tasoa, jolla ne olivat ennen pandemiaa.

Edelleen suuri enemmistö, eli reilu 70 prosenttia pk-yrityksistä aikoo säilyttää nykyisen henkilömääränsä. Pk-yrityksissä käytetään työpaikkasopimista. Noin 25 prosenttia yrityksistä kertoo, että sopimus koskee sekä työaikaa että palkkausta. Toimialoittain tarkasteltuna ei merkittävä eroja voida havaita, ainoastaan kaupassa työpaikkasopiminen on hieman vähäisempää.

Kustannusten nopea nousu ja kohtaanto-ongelma tuo uhkaa

Näkymien paranemisesta huolimatta pk-yritykset investoivat edelleen varovasti. Investointien arvon muutosodotusten saldoluku päätyi lukemaan plus kuusi. Saldoluvun arvo koheni kuitenkin keväästä. Nousua on 10 yksikköä.

Investointiodotusten heikompi kehitys on yhteydessä epävarmuuteen pidemmän aikavälin talouskasvusta ja toimintaympäristön muutoksesta. Tuotantokustannusten nousuodotukset ovat voimakkaita. Erityisesti raaka-aineiden ja muiden välituotteiden hintojen odotetaan nousevan enemmän kuin aikaisemmin.

– Hankalaa on se, että tuotantokustannusten arvioidaan kasvavan voimakkaasti tilanteessa, jossa joudutaan elämään edelleen poikkeuksellisen epävarmoissa olosuhteissa ja aiempaa heikommin heikoin taloudellisin puskurein. Tässä tilanteessa syksyn palkkakierrosta ei kannata virittää vain hyvien talouskasvuodotusten perusteella, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Pk-yritysbarometrin mukaan työvoiman saatavuus on pahimpia ongelmia heti suhdannetilanteen jälkeen.

– Rannikko-Pohjanmaalla työvoiman saatavuus on ollut suuri ongelma jo pitkään. Tulevien vuosien suuret investoinnit alueellamme kasvattavat ongelmaa entisestään. Työpaikkoja olisi tarjolla, jos olisi tulijoita, Rannikko-Pohjanmaan toimitusjohtaja Hippi Hovi toteaa.

Barometrin tulos kuvastaa sitä, työvoimaa ei ole tällä hetkellä saatavissa riittävästi. Yrityksillä olisi halua ja kykyä kasvaa, mutta heti kun kyseessä on vähänkään isompi yritys, sitä vaikeampi on löytää työntekijöitä.

Kyseessä on niin sanottu kohtaanto-ongelma, jonka ratkaiseminen ei käy käden käänteessä.

– Joko tämän hetken työttömät eivät ole oikealla tavalla koulutettuja tai he ovat maantieteellisesti väärässä paikassa. Tai sitten on jokin muu syy, miksi ei haluta tulla töihin. On myös ammatteja, joihin on vaikea saada suomalaisia töihin. Lisäksi kasvukeskuksissa on runsaasti palvelualan ammatteja, joissa matala palkkaus ja korkeat elinkustannukset ovat haastava yhdistelmä, Malinen sanoo.

Koronatuet toimineet kohtuullisen hyvin

Valtio on tukenut yrityksiä rahoituksella koronakriisissä. Vaikka tukia on myönnetty Suomessa maltillisesti joihinkin muihin maihin verrattuna, yrityksistä 45 prosenttia on hakenut koronatukea tai rahoitusta. Yleisintä se on ollut teollisuudessa. Yleisimmin on haettu yritystukea Business Finlandista ja ELY-keskuksista sekä kustannustukea Valtiokonttorista.

Lainaa pandemian vuoksi on haettu selvästi vähemmän kuin tukia. Uudenlaiseen, määräaikaiseen yrittäjän työmarkkinatukeen on turvautunut lähes yhdeksän prosenttia.

Yritysten koronatuet ja muut rahoitusmahdollisuudet ovat yritysten mukaan toimineet kohtuullisen hyvin: 39 prosenttia kertoo tuen vastanneen yritysten tarpeisiin hyvin ja 38 prosenttia ainakin jossain määrin.

– Tuilla ja rahoituksella on estetty turhat konkurssit, joissa olisi menetetty elinkelpoiset yritykset ja niiden työpaikat. Nyt on tärkeää, että tukijärjestelmää ei ajeta ennenaikaisesti alas, jotta ei riskeerata yrityksiä, työpaikkoja ja tähän mennessä käytettyjä yritysten koronatukia, Malinen sanoo.

Tietoa tutkimuksesta

Taloustutkimus Oy toteutti Pk-yritysbarometrin internet- ja puhelinkyselynä kesä- ja heinäkuussa 2021. Työ- ja elinkeinoministeriön, Suomen Yrittäjien ja Finnveran tilaamaan kyselyyn vastasi 4592 suomalaisen pk-yrityksen edustajaa. Rannikko-Pohjanmaan alueella barometrin kysymyksiin vastai 112 yritystä.