Ruokaviennin nykyinen volyymi on käännettävissä moninkertaiseksi – IC Foods palvelun ytimeen nostetaan pohjoissavolaiset yritykset

Vielä tällä hetkellä suomalaisen ruokaviennin lähtötaso on kansainvälisessä vertailussa matala ja tämä vaikuttaa alan ja maatalouden rahavirtoihin. Esimerkiksi Norjassa ala on 30 kertaa suurempi kuin Suomessa. Tämä kytkeytyy suoraan Suomen vaihtotaseen laajempaan ongelmaan.  – Asiaan halutaan muutos, sillä suomalaisilla elintarvikkeilla on paljon käyttämätöntä potentiaalia vientimarkkinoilla, kertoo Savon Yrittäjien uuden International Call Foods hankkeen projektipäällikkö Mia Simpanen.

– Ruokavienti on erinomainen teema kehittää Itä- ja Pohjois-Suomen suuralueen yhteistyötä ja nostaa sen kansainvälistä profiilia, taustoittaa Pohjois-Savon liiton rahoitusasiantuntijana toimiva Juha Minkkinen, joka vastaa uuden Maakuntaohjelma 2026–2029 ruokajärjestelmän kärkialasta. Suomen tavoitteena on kaksinkertaistaa ruokavienti vuoteen 2031 mennessä.

Maaliskuun alussa alkavaan kansainvälistymispalveluun osallistuvan Peltolan Juustola / Milk In Oy:n yrittäjä Matti Kärkkäisen tavoitteet ovat selkeät.  – Haemme viennistä kolmatta tukijalkaa myyntiin vähittäiskaupan ja ravintola-asiakkaiden lisäksi. Peltolan Blue sinihomejuusto ja kirnuvoi ovat vientikelpoisia tuotteita, ja niitä onkin ollut satunnaisesti eurooppalaisissa ruokapöydissä. Tavoittelemme uusia markkinoita Itämeren alueelta ICF-palvelun kautta, jatkaa Kärkkäinen.

Savon Yrittäjät aloitti uuden International Call Foods-kansainvälistymispalvelun tämän kuun alussa.  Siinä yhdistyvät meneillään olevan International Call formaatti sekä Suomen Elintarvikevientiyhdistyksen SUVI ry:n konsepti räätälöitynä pohjoissavolaisten elintarviketoimialan yritysten tarpeisiin.

– Palvelu korjaa alueen pk-yritysten osaamispuutteita, hajanaisia palveluita ja kehittää vientiosaamista, kuvailee elintarvikealan asiantuntijana aloittava Pekka Nuutinen. Hänellä on yritystausta Suomalainen Menestysresepti kilpailun voitosta ja KomeroFoodin yrittäjänä. Nuutinen painottaakin markkinoille menemisen tärkeyttä ja rohkeutta. – Alueen yrittäjille tarjoamme teknisiä työkaluja vientitiedon hallintaan, vientikoulutusta, verkostoitumista muiden alan toimijoiden kesken. Palveluun sisältyy yrityskohtainen vientituotteen sopivuuden arviointi kohdemarkkinoille Suvi ry:n vientijohtaja Horst Neumanin johdolla. Hankkeessa järjestetään myös kaksi kohdemarkkinamatkaa Itämeren alueen kohteisiin.

– Tavoitteenamme kahden vuoden aikana on saada tuloksia aikaan, linjaa projektiasiantuntija Juuso Hartikainen. -Tarkoituksena on nostaa konkreettisesti niiden yritysryhmien vientitoiminnasta tulevaa liikevaihtoa, joilla on jo olemassa olevaa vientitoimintaa, sekä toisaalta auttaa uusia tulokkaita Itämeren alueen markkinoille. Luomme alustan ja annamme työkalut alueen yrittäjille, mutta loppujen lopuksi kaikki on kiinni yritysten sitoutumisesta ja omasta aktiivisuudesta. Palveluun on haettu rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) sekä Pohjois-Savon liiton kehittämisrahastosta.