S-ryhmä saa rakentaa ruokakaupan vastoin Vantaan kaupungin tahtoa – Poliittinen päätös kummastuttaa Keskon leirissä: ”Sääntöjen pitäisi olla tasapuoliset”

Vantaan Porttipuiston alueen vähittäiskaupan liiketilasta käyty kädenvääntö on toistaiseksi päättynyt S-Ryhmän voittoon.

Kesko on yrittänyt saada omaa vähittäiskaupan yksikköään tontille pian parinkymmenen vuoden ajan. Nykyisessä asemakaavassa alueelle sallitaan vain paljon tilaa vaativia erikoiskaupan alan tiloja. Myös Lidl on ollut kiinnostunut tontista.

Keskossa yllätyttiin perusteellisesti, kun Vantaan kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi äskettäin HOK-Elannon oikaisuvaatimuksen aikaisemmin tehtyyn asemakaavan poikkeuslupaan. Näin ollen tontille nousee S-Market.

– Vantaan kaupunki on ollut johdonmukaisesti sitä mieltä, että siihen ei vähittäiskauppaa tule. Ruokakaupat on haluttu keskittää Hakunilan alueelle, Keskon aluejohtaja Mika Sivula kertoo.

“Sääntöjen pitäisi olla tasapuoliset kaikkia kaupan alan toimijoita kohtaan.”

Mika Sivula, Kesko

Alun perin HOK-Elanto haki poikkeamislupaa, joka hylättiin. Oikaisuvaatimus näytti jo kertaalleen jääneen pöydälle, kunnes lautakunta teki maaliskuussa yksimielisen päätöksen poikkeamisluvan myöntämisestä 2700 kerrosneliömetrin kokoiselle päivittäistavarakaupalle.

– Vantaan kaupungilla on ollut ymmärrettävä ja perusteltu linja siinä, että kenellekään ei myönnetä lupaa. Aikaisempaan linjaan nähden tämä oli yllätys siinä mielessä, että yksi toimija saa luvan poliittisella päätöksellä. Sääntöjen pitäisi olla tasapuoliset kaikkia kaupan alan toimijoita kohtaan, Sivula sanoo.

HOK-Elannon kiinteistöjohtaja Jyrki Karjalainen kertoo Vantaan Sanomille, että rakennuslupahakemus jätetään mahdollisimman pian.

– Pidämme mahdollisena, että kauppa avautuisi jo syksyllä, ennen joulua, Karjalainen sanoo.

Apulaiskaupunginjohtaja: En voi olla tyytyväinen menettelyyn

Kaupunkiympäristölautakunta perusteli poikkeamislupapäätöstään muun muassa sillä, että vähittäiskauppahanke on kaupunginvaltuuston hyväksymän, vuoden 2020 yleiskaavan linjauksen mukainen. Kyseinen yleiskaava ei kuitenkaan ole vielä lainvoimainen. Itse asiassa yleiskaavaa koskevat valitukset ovat edelleen Helsingin hallinto-oikeuden käsittelyssä.

Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Tero Anttila ei ole täysin tyytyväinen lautakunnan ratkaisuun.

“En voi olla tyytyväinen tähän prosessiin.”

Tero Anttila, Vantaan apulaiskaupunginjohtaja

– Vantaalla on noudatettu lainsäädännön nojalla periaatetta, että kaupunkia rakennetaan kaavojen mukaisesti. Sen takia selkeästi asemakaavan sisällöstä poikkeavia ratkaisuja ei voi tehdä. Vähittäiskaupan iso yksikkö ei ole voimassa olevien kaavojen mukainen Porttisuon alueella eikä asiaa olisi pitänyt ratkaista poikkeusluvalla, mutta lautakunta päätti toisin, Anttila sanoo.

– Kaupungin valmistelun näkökulma oli se, että alue pitää rakentaa voimassa olevien kaavojen mukaisesti. Nyt alueelle tulee poikkeusluvan kautta isohko kaupan yksikkö, joten en voi olla tyytyväinen tähän prosessiin. Samalla ymmärrän, että kunnallinen toiminta on poliittisesti ohjattua ja osa demokratiaa.

Päätös on kuitenkin lopullinen, ellei siitä valiteta. Anttilan mukaan potentiaalisia valituksen tekijöitä alueella on vähän. Poikkeamisluvat ovat Anttilan mukaan aina tapauskohtaisia ja harkinnanvaraisia. Jos alueelle halutaan muita vähittäiskauppa-alan toimijoita, se tulee ratkaista asemakaavoituksella

– Emme ratkaise merkittäviä maankäytöllisiä asioita poikkeamisluvilla vaan asemakaavoilla. Tyypillisesti vähittäiskaupan isoja yksikköjä koskevat asiat on ratkaistu kaavoilla. Tilanteessa, jossa uusi yleiskaava olisi voimassa, ja sen mukainen asemakaavoitus ja rakentaminen käynnissä, arviointi olisi todennäköisesti ollut toisenlainen.

”Syytä selvittää perusteellisesti”

Porttipuiston alue on vähittäiskaupan toimijoiden kannalta kiinnostava, koska lähistölle suunnitellaan pikaraitiotietä. Sen mukana alueelle nousee runsaasti asuntoja.

– Vantaa kasvaa nopeasti. Olemme jatkossakin hyvin kiinnostuneita kyseisestä alueesta. Nyt kun peli on avattu, toivomme, että myös muut toimijat voisivat päästä toteuttamaan omia hankkeitaan, Mika Sivula sanoo.

“Tämä on hyvä esimerkki rakenteellisen korruption riskistä.”

Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen pitää tapausta erikoisena.

– Tämä olisi syytä selvittää perusteellisesti. Tässä on käsittääkseni suosittu S-ryhmää eikä ole kohdeltu eri kaupparyhmiä tasapuolisesti. Herää kysymys, ovatko HOK-Elannon vahvat kytkennät kuntapolitiikkaan vaikuttaneet taustalla, vaikka luottamushenkilöt olisivatkin jäävänneet itseään kokouksissa. Tämä on hyvä esimerkki rakenteellisen korruption riskistä.

Kaupunkiympäristölautakunnan varapuheenjohtaja Tarja Eklund (sd) on HOK-Elannon edustajiston jäsen. Hallintomenettelylain mukaisesti Eklund jääväsi itsensä lautakunnan varsinaisesta päätöksenteosta.

Yrittäjät selvitti äskettäin osuuskauppojen edustajistojen ja hallintoneuvostojen jäsenten osallistumista eduskunnan, kuntien tai maakuntien keskeisiin luottamustehtäviin.