Saku Helteen puoliso sai lääkäriltä pysäyttävän uutisen – Sen jälkeen heräsi vakava huoli, josta yrittäjä haluaa varoittaa muita

Sjötrade Oy:n yksinyrittäjä Saku Helteen, 43, ja hänen vaimonsa elämä sujui hyvin vielä vuonna 2020. Asiat olivat mallillaan.

– Koko syksyn ajan kuntoilimme paljon. Olimme fyysisesti ja henkisesti hyvässä kunnossa.

Koitti aurinkoinen talvipäivä, joka muutti kaiken. Elettiin vuoden 2021 tammikuuta.

– Vaimo oli varannut itselleen lääkäriajan löydettyään kyhmyn rinnastaan. Puolenpäivän jälkeen tuli puhelinsoitto. Lääkäri kertoi, että rinnasta oli löytynyt syöpäkasvain, Helle muistelee.

Paimiolaispariskunta päätti, että sairaus ei vie voittoa. He tiesivät, että 90 prosenttia rintasyöpäpotilaista selviää.

– Jossain kohtaa naureskelimme, että tissejä ja tukkaa saa kaupasta. Päätimme taistella.

Diagnostiikka oli toista mieltä ja kertoi, että syöpä oli vakavampi kuin oli ensin luultu. Helle alkoi etsiä googlesta tietoa siitä, mitä se tarkoittaa.

Lopulta tuli se pahin mahdollinen uutinen. Rintasyövän tyyppi oli kolmoisnegatiivinen eli vakavin mahdollinen. Siihen ei ollut hoitoa.

– Kyseistä syöpätyyppiä ei leikata, vaan hoito käynnistettiin sytostaateilla. Anna kesti niitä hyvin. Hän juoksi viiden kilometrin juoksulenkin kolme päivää sytostaattihoitojakson päättymisen jälkeen, Saku Helle kertoo.

Helle alkoi miettiä, miten voisi olla samaan aikaan vaimonsa tukena ja läsnä kahden pienen pojan elämässä.

Synkkä joulu

Syksyllä Anna leikattiin, ja hetken aikaa kaikki näytti valoisammalta: Leikkauksessa ei löytynyt jälkeäkään syöpäkasvaimesta eikä magneetissa näkynyt etäpesäkkeitä.

Loppukesästä Anna oli valittanut selkäänsä, ja syksyllä kivut pahenivat. Joulukuussa hänet kuvattiin uudelleen. Jouluaaton alla perhe sai ikävän tiedon, syöpä oli levinnyt selkärankaan.

– Joulun pyhien ja alkuvuoden aikana vointi heikkeni. Syöpä oli levinnyt aivojen takaosaan. Se aiheutti paineen tunnetta, jota luultiin ensin korvatulehdukseksi.

Saku Helle tiesi, mitä tilanne todennäköisesti tulisi tarkoittamaan. Lääkärit vahvistivat, että elinaikaa ei olisi paljon.

Helle alkoi miettiä, miten voisi olla samaan aikaan vaimonsa tukena ja läsnä kahden pienen pojan elämässä.

Ajatuksissa alkoi olla myös se, miten puolisoiden yhteisen yrityksen käy, kun toista ei enää ole.

”Mietin yön pikkutunneilla, mitä kaikkea pitää tehdä.”

Saku Helle, yksinyrittäjä

Varoittava esimerkki avasi silmät

Helteet ostivat yrityksensä Annan vanhemmilta kymmenisen vuotta sitten. Sjötrade tarjoaa teknistä ja liikkeenjohdon konsultointipalvelua.

Kun Anna vuoden 2022 tammikuussa joutui sairaalaan, Saku Helle päätti, että yrityksen asiat on järjestettävä vielä, kun siihen on aikaa.

– Mietin yön pikkutunneilla, mitä kaikkea pitää tehdä. Ajattelin, ettei tällaisista asioista voinut keskustella, kun piti tukea toista.

Helle otti yhteyttä lakimieheen ja avasi lopulta keskustelun myös puolisonsa kanssa. Tarkoituksena oli turvata paitsi Saku Helteen, myös pariskunnan lasten tulevaisuus. 

– Teimme hoitotahdon, testamentin, avioehdon ja yrityskaupat. Samalla muutimme yrityksen omistussuhteita.

Suurimpana riskinä Helle piti sitä, että yrityksen omistajuudesta jää liian iso siivu lapsille. Tällöin Digi- ja väestötietoviraston (DVV) hyväksymällä edunvalvojalla voisi olla suurin päätösvalta yrityksessä. Helle oli kuullut varoittavan esimerkin edunvalvonnan haasteista tuttavaperheestään.

– Heille kävi niin, että puoliso menehtyi tapaturmaisesti, eikä testamenttia ollut. Perheen lapsi peri omakotitalosta puolet ja kun kattoa piti remontoida jokunen vuosi myöhemmin, remonttiin piti saada lupa lapsen edunvalvojalta. Lupaa ei tullut, koska remontti ei olisi ollut lapsen edun mukaista. Aloin miettiä riskejä oman yritykseni kannalta. Minulle olisi ollut kova paikka, että yritykseni päätösvalta olisi mennyt jollekin ulkopuoliselle. Yrityksen, jonka varat olen itse hankkinut ja jossa eläkesäästöni ovat. 

Helteen pojat ovat vielä alle 10-vuotiaita, joten päätösvallan siirtyminen heille olisi kestänyt pitkään. Se tapahtuisi vasta täysi-ikäisyyden kohdalla.

– Käytännössä voi käydä niin, että vaikka lapsella olisi varoja, niitä ei voida käyttää omaisuuden ylläpitoon vaan ainoastaan lapsiin kohdistuviin kuluihin.

Helteen mukaan puolison kuolema tekee rakastavasta isästä tarkkailun kohteen: Vuosittain lasten varoista on tehtävä välitilinpäätös.

Tärkeä ositus

Viimeiset kaksi kuukautta Annan elämästä Saku Helle toimi puolisonsa omaishoitajana, jolloin yritystoiminta keskeytyi. Vuoden 2023 maaliskuussa Anna menehtyi.

Helteen mukaan puolison kuolema tekee rakastavasta isästä tarkkailun kohteen. Vuosittain lasten varoista on tehtävä vuositilinpäätös.

– Käytännössä kuolemasta seuraa eturistiriita. Olen edelleen lasten huoltaja ja saan päättää asioista, mutta koska olemme saman kuolinpesän osakkaita, tarvitsemme edunvalvojan pitämään lasten puolia. Se on erikoista, koska olen aina pitänyt huolta lapsista ja ajanut heidän etuaan. Toisen vanhemman kuoleman jälkeen näin ei DVV:n mielestä ole.

Helle pyrki varmistamaan mahdollisimman pian, että omaisuuden päätösvalta pysyy perheessä. Paimiossa sijaitseva omakotitalo määrättiin avioehdon ja testamentin perusteella täysin isän nimiin, jolloin kiinteistöön kohdistuvat kulut ja velvoitteet ovat pelkästään hänen kontollaan. Lapset saivat sitä vastaan muuta omaisuutta.

– Samalla perunkirjoituksen kanssa teimme osituksen, jotta emme tarvinneet jatkossa ulkopuolista edunvalvojaa.

Osituksen jälkeen isä ja lapset eivät ole enää osakkaita samassa kuolinpesässä, eikä näin ollen eturistiriitaa ole, mutta vuositilinpäätös lasten menoista, tuloista ja varoista on edelleen tehtävä vuosittain.

”Läheisen kuolemaan ei ole ohjekirjaa”

Helle toivoo, että yrittäjäperheissä otettaisiin ajoissa huomioon mahdolliset riskit.

– Ratkaisut eivät ole yksiselitteisiä, koska perheiden tilanteet vaihtelevat. Meidänkin ratkaisumme oli niin sanotusti hätäratkaisu. Jos olisimme toimineet jo ennen Annan sairautta, olisimme päätyneet hieman erilaiseen ratkaisuun.

Helle painottaa testamentin merkitystä.

– Se helpottaa etenkin, jos testamentissa voidaan ottaa huomioon, että asuinkiinteistö jäisi aina puolison vastuulle. Se helpottaa kiinteistön tulevaa ylläpitoa.

– Läheisen kuolemaan ei ole ohjekirjaa. Surun keskellä pitäisi pystyä tekemään monimutkaisiakin järjestelyjä. Sen takia olen sanonut kaikille, että hoitakaa paperit kuntoon jo tänään, ei vasta huomenna. On hyvä miettiä etukäteen kaikki vaihtoehdot tilanteisiin, joissa toinen puoliso tai molemmat puolisot menehtyvät.

– Yhteiskunnalla olisi paljon parantamista siinä, miten se helpottaa omaisten tilannetta surun keskellä. Kuoleman jälkeinen prosessi voisi olla osin automaattinen, mikä helpottaisi omaisia suuresti.

Tyypillinen vastapuoliasetelma voi syntyä osituksessa ja perinnönjaossa, joissa leski on usein lastensa vastapuolena.

DVV: Näin esteellisyys voi syntyä

Digi- ja väestötietoviraston johtava asiantuntija Jukka-Tapio Yli-Kauppila kertoo, että joskus voi syntyä tilanteita, joissa vanhemman ja lapsen edut ovat keskenään ristiriidassa. Tätä kutsutaan edunvalvojan esteellisyydeksi.

– Esteellisyydessä ei ole kysymys siitä, onko vanhempi luotettava tai huolellinen. Kyse on siitä, ettei sama henkilö voi olla ”kahdella puolella pöytää”. Vanhempi ei voi neuvotella lapseen liittyvistä taloudellisista ratkaisuista itseään vastaan esimerkiksi osituksessa, perinnönjaossa tai omaisuuden arvostuksesta osituksen yhteydessä.

Tyypillinen vastapuoliasetelma voi syntyä osituksessa ja perinnönjaossa, joissa leski on usein lastensa vastapuolena. Myös testamentti voi johtaa tilanteeseen, jossa leski toimii lastensa vastapuolella. Esimerkiksi tilanteessa, jossa leski on edunsaajana, hän ei voi ottaa testamentin tiedoksiantoa lapsen puolesta vastaan.

Esteellisyys voi syntyä myös ilman suoranaista vastapuoliasetelmaa esimerkiksi perheyrityksessä.

– Jos huoltaja toimii yrityksen hallituksessa, hän ei voi edustaa alaikäistä lasta yhtiökokouksessa tilanteissa, joissa hän äänestäisi itseään hallituksen jäseneksi, päättäisi omasta palkkiostaan tai esimerkiksi myöntäisi itselleen vastuuvapauden, Yli-Kauppila jatkaa. Hänen mukaansa kyseiset tilanteet ovat ongelmallisia erityisesti silloin, kun alaikäisten omistusosuus yrityksessä on merkittävä.

Lähtökohtaisesti leski jatkaa yhteisten alaikäisten lasten huoltajana ja myös edunvalvojana, koska huoltaja toimii myös lapsensa edunvalvojana. Tehtävät eroavat kuitenkin toisistaan: Huoltajan tehtävät liittyvät lasta koskeviin asioihin kuten terveydenhuoltoon, koulunkäyntiin ja asuinpaikkaan. Edunvalvojan tehtävät liittyvät puolestaan lapsen omaisuuden hoitoon ja taloudelliseen edustamiseen.

DVV:llä ja Verohallinnolla parhaillaan käynnissä oleva Edesmenneen omaisen asioiden vaivaton hoito -hanke pyrkii tuomaan kaivattua helpotusta kuolleen läheisen ja kuolinpesän asioiden hoitoon.