Salaojakeskuksessa tiedetään, että salaojituksen laiminlyönti voi maksaa pitkän pennin

– Jos sukat tai kengät ovat märkänä, kyllä sen kanssa elämään pystyy, mutta ei se pidemmän päälle hyvää tee esimerkiksi terveydelle. Sama pätee talojen sokkeleihin, kertoo Pirkanmaan Salaojakeskuksen projektipäällikkö Teemu Kinnunen, kun pyydän häntä kiteyttämään, miksi salaojilla on niin iso merkitys. Niiden pääasiallinen tehtävähän on pitää talon perusta ja sokkeli kuivana.

– Siis niin, että sekä hulevedet, maasta tuleva kosteus ja ylipäätään kaikki kosteus pidetään sokkelin ulkopuolella. Pelkät salaojaputket eivät tähän riitä, vaan aivan yhtä tärkeässä osassa on myös sokkelin vedeneristys patolevyineen. Heikko salaojitus voi tulla hyvin kalliiksi. Aika paljon meillekin on tullut tietoa riitatapauksista, joissa asunnon myyjä ja ostaja ovat riitautuneet juuri salaojista. ”Meillä salaojat toimivat, eikä ole ikinä ollut ongelmaa”; näiden sanojen kanssa on aika moni mennyt käräjille, Kinnunen kertoo.

Viiden vuoden tarina

Salaojakeskus ei voi ylpeillä vuosikymmenien historialla, sillä sen perustamisvuodeksi on kirjattu 2018. Koska yrityksen päämaja on samassa osoitteessa kuin Kattokeskus, ja logoissakin on epäilemättä paljon samaa, ei ole varsinainen yllätys, että yrityksillä on tiivis kytkös.

– Tämä menee niin, että Kattokeskus omistaa meistä osuuden. Lisäksi meidän yrittäjistämme Jukka Kellokoski on ollut Kattokeskuksen tarinassa mukana alusta, eli vuodesta 1997, ja siis ollut mukana kasvattamassa sitä isoksi yritykseksi. Kattokeskus Oy:n ja Jukka Kellokosken lisäksi osakkaina firmassa ovat myös haastateltavana oleva projektipäällikkö Teemu Kinnunen sekä asentajien esimiehenä työskentelevä Manu Riihimäki. Salaojakeskus on täysin itsenäinen yritys, mutta yhteistyö sen ja Kattokeskuksen välillä on tiivistä.

– Käytännössä niin, että jos Kattokeskuksen asiakas tarvitsee sadevesijärjestelmän uusintaa tai vastaavasti meidän asiakkaamme tarvitsee kattoremonttia, niin ehdotamme, että meillä on hyvä tekijä, Kinnunen kertoo.

Kymmenkunta ammattimiestä

Salaojakeskuksen asiakkaita ovat omakotiasujat sekä taloyhtiöt Pirkanmaalla. Teemu Kinnusen kontolla projektipäällikkönä ovat Salaojakeskuksessa myynti ja suunnittelu. Hänen lisäkseen projektipäällikkönä työskentelee myös Risto Leppänen.

– Me olemme harvemmin hänen kanssaan tuolla työmaalla lapionvarressa, mitä nyt pikkaisen apuna. Meidän vastuullamme on enemmänkin myynti, suunnittelu ja asiakkaiden informointi, Kinnunen kertoo.

Talon muut kymmenkunta kaveria ovatkin sitten niitä tekijöitä, käytännössä kaivinkonekuskeja ja asentajia, joista tosin puhutaan firman sisäisessä kielessä perämiehinä.

– Perämies on varsinainen salaojajärjestelmien asentaja, mutta työhön kuuluu myös paljon kuorma-auton ajoa. Ympäri vuoden meillä on töissä kymmenkunta ihmistä, kesällä joskus hieman enemmänkin. Tyypillinen asiakas tutustuu aiheeseen netissä ja löytää tekijän sieltä. Useimmiten asiakaskontakti alkaa paikan päällä toteutettavalla kuntoarviolla.

– Tämä tarkoittaa, että talo kierretään ja tehdään silmämääräiset havainnot. Näin päästään havaitsemaan, että sokkelin ulkopuoli on vesieristetty. Nykyään käytössä olevaa patalevyä ei ole ollut vielä 90-luvulla, ja silloinkin se yleistyi vasta vuosikymmenen loppupuolella. Siitä eteenpäin niitä onkin laitettu lähes kaikkiin kohteisiin. Jos talossa on tarkastuskaivot, me voimme kuvata olemassa olevat salaovet kaapelikameroilla, Kinnunen huomauttaa.

Salaojakartoitus ei yrityksen toteuttamana maksa vielä mitään, eikä edes niistä mahdollisesti tehtävistä putkistokuvauksista veloiteta. Sen sijaan jos asiakas haluaa kuntoraportin, sillä on jo hintalappu.

– Ja jos asiakas on sitä mieltä, että hän haluaa meiltä tarjouksen ja kunnostussuunnitelman, me otamme mitat ja valokuvat sekä pohjakuvat talosta, Kinnunen kertoo.

Noin joka kymmenennessä kohteessa vaaditaan imeytystä

Tarkastuksen yhteydessä myös selvitetään, onko alueella hule-verkkoa vai johdetaanko vesi pois rakennuksesta jotenkin muuten. Hule-verkko on kaupungin tai kunnan ylläpitämä järjestelmä, mihin ohjataan sekä sade- että salaojavedet.

– Vaihtoehtona on avo-oja tontin reunalla tai sitten teemme vedenpurun esimerkiksi avorinteeseen. Joskus, miehen arvioin mukaan noin yhdessä kymmenestä tapauksessa, vaihtoehdoksi ei jää kuin se, että vedet imeytetään omalle tontille. Tämä on toimenpiteenä sinänsä vähän työläämpi, että tuolloin tontille kaivetaan kivipesä, joka sitten hoitaa imeytyksen maaperään.

– Esimerkiksi yhdessä naapurikunnassa löytyy tällainen alue, missä ei ole ojia tai sitä hule-verkkoa. Lisäksi tontit siellä ovat hyvin tasaiset ja maaperä tiukkaa savimaata, joka on imeytykseenkin vähän hankala.

Ikuisia järjestelmät eivät ole

Salaojitusten tekniseksi käyttöiäksi on laskettu noin 30–60 vuotta ja se riippuu pitkälti ympäristöstä. Esimerkkisi savimaasto ja tontin kaltevuus vaikuttavat siihen. Tälläkin hetkellä Salaojakeskuksella on työn alla rintamamiestaloja, joissa tehdään nyt salaojitusten uusimista ensimmäistä kertaa, eli noin 70 vuoden taipaleen jälkeen. Kinnunen esittelee tällaiselta työmaalta juuri pari viikkoa sitten esiin nostamaansa saviputkea, joka on miltei uudenveroinen. Itse 40-senttinen saviputki on ehkä edelleen hyvässä kunnossa, mutta siinä käytetyt puskusaumat ovat monesti ne ongelma.

– Ajan myötä niistä pääsee sisään hienoa ainesta ja myöhemmin sitten jopa juuria, Kinnunen kertoo.

Neljän viikon jono

Tyypillinen työmaa-aika on omakotitalokohteessa viikko, taloyhtiössä kuukaudesta neljään. Tulevan kesän osalta omakotitaloja mahtuu vielä kalenteriin, mutta taloyhtiökohteisiin salaojakeskuslaiset pääsevät aikaisintaan syksyllä. Omakotitalolla odotusaika kartoituksesta remontin alkuun on nyt noin neljä viikkoa, mikä on varsin tavanomainen tilanne.

– Nyt kun oli tällainen talvi, että sulamisvesiä oli paljon, meillä on ollut kosolti sellaisia tapauksia, että vesi on päässyt kellariin, sellaisiinkin, joissa ei ole ikinä ennen ongelmia ollut. Ne ovat aina kiireellisiä projekteja, jotka pyritään laittamaan listan kärkeen, hän kertoo.

Rakennusalalle kovin tyypilliseen tapaan myös salaojakeskuksessa eletään toukokuusta asti kiivaimman sesongin aikaa. Se tosin ulottuu pitkälle kesäkauden ulkopuolella, sillä käytännössä sesonki jatkuu miehen mukaan jouluun saakka.

Roope Ankka tekisi salaojaremonttinsa talvella

Kinnunen kertoo monen asiakkaan yllättyneen myönteisesti siitä, että salaojaremontit onnistuvat ympärivuotisesti, siis myös sydäntalvella. Ja jos liikkeellä on tarkan markan markkuja ja mirkkuja, niin tämä mahdollisuus kannattaa pistää korvan taakse jo siitäkin syystä, että varsinaisen sesongin ulkopuolella myös hinnoittelu on huokeampi. Tähän on päädytty, vaikka itse asiassa työmaa on työläämpi juuri talvikaudella. Ei ehkä kuitenkaan niin paljon kuin voisi olettaa.

– Talvityömaa kestää noin 1–2 päivää pidempään, hän kertoo. Etenkään lumi ei ole ongelma.

– Lumitöissä ei meidän koneilla kauaa kestä. Ja itse asiassa lumi on monesti hyvä siinäkin mielessä, että se toimii eristeenä ja sinänsä suojaa maaperää jäätymiseltä. Lumi roudataan tarvittaessa pois tontilta, mutta onpa siitä rakennettu myös lapsille liukumäkiä. Kuluva talvi tosin teki poikkeuksen, sillä silloin ensin tulivat kovat pakkaset ja sitten vasta lumi.

– Siitä syystä maa oli jäässä aina puoleen metriin saakka, kun se yleensä näillä leveysasteilla on jäätynyt vain 20–30 sentin syvyyteen, hän kertoo. Mikään lopullinen este tämäkään ei ole, vaan hidaste, josta kuitenkin selvitään lämmittämällä ensin maa kaivokuntoon routamattojen avulla. Talvirakentamisessa on tietysti sekin etu, että piha ei ole sitten auki koko kesää, hän huomauttaa.

– Äskettäin kävin työmaalla, jossa perustyöt tehtiin tammi–helmikuussa ja nyt tehdään sitten vain viimeistelyä, kuten mullitusta ja ruohikon kylvöä.

Osaajat halutaan työllistää ympärivuotisesti

Talvitöiden hinta on haluttu pitää edullisena jo siitäkin syystä, että kokonaisuuden kannalta ympärivuotinen toiminta on yritykselle kannattavampi ratkaisu.

– Meillä on oma konekalusto, ja muutenkin kulut juoksevat myös talvisin. Vielä tätäkin suurempi syy on kuitenkin se, että haluamme pitää kiinni ammattiosaajistamme ja tarjota heille töitä ympäri vuoden.

 – Ei hyviä työntekijöitä saa niin, että heille on tarjolla töitä kahdeksana kuukautena vuodessa, yrittäjä kertoo. Työvoimapula on tullut jo nyt valitettavan tutuksi. Käytännössä heillä on ollut koko kevätkauden haku päällä sekä kaivinkonekuskin että perämiehen osalta.

– Valitettavaa on, että hyvät tekijät tuntuvat jo olevan töissä. Heti vapaa ammattimies on harvinainen löytö.

Kuvat: Ville Kulmala ja Salaojakeskus Oy

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 14.6.2022