19.5.2017 klo 12:54
Uutinen

Samuli Karjula on sesonkien mestari

Samuli Karjula halusi opetella syömään enemmän kasviksia ja päätyi jakamaan oppimansa koko Suomelle Satokausikalenterin avulla. Helsingin kaupungin ruokakulttuuri –palkinnon voittanut yrittäjä uskoo parhaiden ideoiden syntyvän törmäyttämällä muiden kanssa.

Katajanokan Kanavarantaan on syntynyt vuoden sisään ihan uusi ravintolarypäs. Kevätauringossa kimmeltää viimeisimmän tulokkaan kellertävä, kananmunan keltuaista muistuttava logo. Pikaruokaravintola EGG on avattu hieman eri konseptilla kuin ravintolat yleensä: taustalla on suuri joukko eri alojen ammattilaisia ravintolakonkareista muun muassa valokuvaajiin, graafikoihin ja juristeihin. Yksi keskeisimmistä henkilöistä on Samuli Karjula, Helsingin kaupungin ruokakulttuuri –palkinnon vuoden 2016 lopussa voittanut yrittäjä. Voiton Ruokavaikuttaja-sarjassa toi Satokausikalenteri-innovaatio.

Idea kalenteriin syntyi vuonna 2011, kun Samuli oli töissä armeijan leivissä. Urheilusta ja ravinnosta kiinnostunut virkamies halusi syödä terveellisemmin ja lisätä kasvisten määrää ruokavaliossa.

– Välillä petyin kasvisten makuun ja välillä ne maistuivatkin hyviltä. Tajusin, että jokainen kasvis on tietyssä satokauden vaiheessa herkullisimmillaan ja usein halvimmillaankin. Tätä tietoa ei ollut missään tarjolla, joten aloin kerätä sitä itse.

Ideasta kiinnostuivat myös Samulin vaimo Laura ja veli Johannes. Yhteinen kehitystyö julkistettiin vuonna 2013 ensimmäisen Satokausikalenterin muodossa.

– Aluksi tein tiedonkeruuta vain itselleni, tavoitteena ei ollut tehdä kaupallista tuotetta. Myöhemmin tuumasin, että jos olen nähnyt tämän vaivan, niin varmasti joku muukin voisi hyötyä tästä.

Idea kantoi, ja muutaman vuoden päästä Santahaminassa työskentelevä kadettikoulun kasvatti luopui päivätyöstään ja hyppäsi päätoimiseksi yrittäjäksi. Armeija antoi uuteen työhön hyvän pohjan muun muassa fyysisen koulutuksen kurssien ja liikuntatieteiden perusteiden kautta.

Yrittäjyyteen Samulilla oli vahvat eväät ja esimerkkejä: perheessä suurimmalla osalla on oma yritys. Työnteko on maistunut hänelle jo pienestä pitäen. Alle 10-vuotiaana yrittäjyyttä kokeiltiin 4H:n kautta ja ensimmäisissä kesätöissä uurastettiin 12-vuotiaana. Lama-aika oli Samulin kotikunnassa Pohjois-Pohjanmaan Pattijoella haastavaa aikaa. Lama kuitenkin opetti, että elämä kantaa ja optimisti keksii aina jotain.

– Jos uskot, että sinulla on hyvä idea ja hyvä toteutus, niin se menestyy. Olosuhteita ei aina voi syyttää.

Satokausikalenterista on muutamassa vuodesta tullut hitti. Facebookissa tykkääjiä on jo yli 80 000 ja kauppoihin on ilmestynyt satokausihyllyjä, joissa on esillä sillä hetkellä parhaimmillaan olevat kasvikset. Alussa kalenterin vastaanotto oli Samulin mukaan yllättävän hyvä, ottaen huomioon mistä lähtökohdista kalenteria oli tehty: anonyymisti ja ilman minkään etujärjestön tai muun tukea.

– Aloitusinvestointi oli 80 euroa, mikä meni toiminimen perustamiseen, ja siitä se sitten lähti. Tavoite oli vain pärjätä hengissä. Myöhemmin perustimme osakeyhtiön ja visiomme oli lopettaa sitten, kun jokainen suomalainen syö puoli kiloa kasviksia päivässä ja kaupat ja ravintolat noudattavat sesonkeja, Samuli hymyilee.

Kalenteri on ollut tiimille väline, jolla rahoitetaan muutos. Muutosta Samuli tavoittelee myös EGG-ravintolallakin.

Ruokaa, jolla on ”juuret”

Kansainväliset pikaruokaketjut masensivat Samulia. Hänen mielestään pikaruuan ei pitäisi olla ikävä käsite, vaan se voi olla eettistä ja jopa terveellistä – ilman, että hinta nousee pilviin. Kananmunista hän oli innostunut jo armeija-aikoinaan. Näistä ajatuksista alkoi kypsyä munakasravintolan konsepti.

Ensimmäinen EGG-ravintola avattiin Helsinkiin ja seuraavaksi tähtäimessä on Jyväskylä. Hinku on kova viedä ravintola laajemmin Suomen maakuntiin ja ehkä myös ulkomaille. Samat sesongit ja raaka-aineet toimisivat hyvin muuallakin.

– Ravintola-alalla eletään mielenkiintoista murrosta. Ihmiset alkavat havahtua parempiin vaihtoehtoihin. Onhan ruoka koko ihmiskunnan kysymys, Samuli toteaa.

EGG-ravintolassa on todella korkea kotimaisuusaste, aina raaka-aineista ravintolan sisustukseen asti. Tiimille on ollut tärkeää tietää, mistä ainekset tulevat. Siksi pääraaka-aineista, kananmunista, vastaa yrityksen osakas Vaahteramäki Farmingin Mikko Välttilä.

– Nykyään ruuantuotannossa saattaa olla mukana viljelijä, joka tietää kaiken kasvatusprosessista, mutta ei ole ikinä maistanut valmista tuotetta. Tai kokki, joka osaa tehdä ruokaa, mutta ei yhtään tiedä, miten sitä tuotetaan. Tämän halusimme itse tehdä toisin.

Kaikki yrityksen osakkaat ovat mukana omalla osaamisellaan. Siksi aloituskustannukset olivat todella maltilliset. Kaikki uskoivat ideaan, ja halusivat lähteä osaltaan toteuttamaan sitä. Mutta miten muodostetaan hyvä tiimi?

Samuli uskoo rohkeaan yhteistyöhön. Hän vannoo myös auttamisen ja palvelusten tekemisen nimeen. Ne ovat kantaneet hänet tähänkin pisteeseen.

– Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Jos olet tehnyt hyviä juttuja, tuntemattomammatkin uskaltavat lähteä projekteihin mukaan.

Vaikka ravintolan suuri osakasjoukko tapasi ensimmäisen kerran kasvotusten vasta hieman ennen avajaisia, kaikki tietävät oman roolinsa ja vastuunsa. Jotain hyvin valikoituneesta jengistä kertoo se, että Samuli liikkuisi samojen ihmisten kanssa ilman firmaakin.

– 10 prosenttia työpäivästä tuntuu oikeasti työltä, Samuli naurahtaa.

Muutoksen metsästäjä

Virkamiesvuosinaan armeijassa Samuli törmäsi siihen, että kollegat pyrkivät erottamaan työ- ja vapaa-ajan roolinsa täysin. Näin mustavalkoinen ajattelutapa ei istunut hänelle, siksi yrittäjänä toimiminen tulee luonnostaan. Itsensä rajoittamista hän vierastaa muutenkin. Satokausikalenteri olisi jäänyt tekemättä, jos Samuli olisi liikaa miettinyt millä koulutuksella puhui kasviksista.

– Jos sinulla on näkemystä ja tahtoa vaikuttaa, sano se, Samuli kannustaa.

Jos hän olisi aikoinaan jäänyt jupisemaan itsekseen, esimerkiksi oma ruokaohjelma radiossa olisi jäänyt kokematta. Ylen haastattelun yhteydessä hän oli koputtanut tuottajien oveen ja pitchannut ohjelmaideansa. Syntyi sopimus viisiosaisesta ohjelmasta.

– Ehkä siinä auttoi hieman kokemus Puolustusvoimista. Siellä oli tärkeää miettiä, miten asiat esitetään.

Samuli välttää liian tarkkoja suunnitelmia, koska omien sanojensa mukaan elämä harvoin tottelee Excel-taulukkoa. Sen sijaan hän miettii pitkän tähtäimen tavoitteet ja tekee niitä tukevia mikropäätöksiä.

Osa tavoitteista on jo täyttynyt. Satokausikalenteri on monimuotoistunut ja sitä tehdään nykyään yhteistyössä muun muassa ravitsemustietelijöiden opiskelijajärjestön kanssa. Vuoden 2018 kalenteri on jo tehty, ja siihen on lisätty kasviksia ja reseptejä. Helsingin kaupungin ruokakulttuuri –palkinto ja Helsingin Suomalaisen Klubin Säätiön Suomalaisen Ruokakulttuurirahaston palkinto vahvistivat Samulin käsitystä, että oikealla tiellä ollaan.

– Kyllähän palkinnot antoivat itsevarmuutta ja tunteen, että pystymme tähän. Lopetamme sitten, kun teemme itsemme tarpeettomaksi.

Samuli Karjulan polku yrittäjäksi:

  • 1986 Samuli Karjula syntyi yrittäjäperheeseen Pohjois-Pohjanmaalle, Pattijoelle
  • 1994 Ensimmäinen työpaikka, aurauskeppien myyminen 4H:lle
  • 2004 Muutto Helsinkiin rakennustöiden perässä
  • 2006–2009 Kadettikoulussa, josta starttasi armeijaura
  • 2010 Virkamiehenä Santahaminassa
  • 2011 Satokausikalenterin idea lähti liikkeelle
  • 2013 Ensimmäinen Satokausikalenteri julkaistiin syksyllä ja se sai upean vastaanoton kuluttajilta
  • 2014 Virkavapaalle armeijasta
  • 2015 Irtisanoutuminen ja yrittäjäksi
  • 2016 Valittiin Vuoden ruokavaikuttajaksi Helsingissä
  • 2017 Uusi pikaruokaravintola EGG avattiin Katajanokalle
  • 2017 Jyväskylään tulossa EGG-ravintolan avaus syksyllä
  • 2022 Visio: laajentuminen muihin ruoka-alan palveluihin, useita EGG-ravintoloita avattu

Juttu on julkaistu alun perin Helsingin Yrittäjien Yritystä Stadiin -jäsenlehden numerossa 2/2017. Lue lehden nettiversio tästä.

Teksti: Jaana Tihtonen ja Valpuri Aalto
Kuvitus: Jaana Tihtonen