Satakunnan pienissä kunnissa toimivaa elinkeinopolitiikkaa

– Satakunnan yhteinen maakunnallinen tavoite on olla yrittäjyysmaakunta. Se vaatii erittäin aktiivista yrittäjien ja kunnan vuoropuhelua sekä yhteistä näkökulmaa elinkeinopolitiikkaan liittyvissä asioissa. Nyt ollaan lähestymässä tätä tavoitetta, Satakunnan Yrittäjien toimitusjohtaja Markku Kivinen kiteyttää elinkeinopoliittisen mittariston tuloksia.
Elinkeinopoliittisen mittariston vastaajamäärissä oli Satakunnassa iso parannus verrattuna vuoteen 2016, jolloin mittaristo viimeksi toteutettiin. Tänä vuonna mittaristoon vastasikin 480 yrittäjää. Myös vastaajamäärän lisäys on osoitus siitä, että yrittäjien ja kuntien vuoropuhelu on aktivoitunut ja yrittäjät haluavat kertoa omat näkemyksensä kuntien elinkeinopolitiikasta.

Satakunta maakunnista kakkosena

Elinkeinopolitiikan kokonaisarvosanoissa Satakunta oli maakunnista toisena, edelle meni vain Pohjois-Karjala. Kokonaisarvosana elinkeinpolitiikasta oli Satakunnassa 7,04 (2016: 6,79). Kasvua kokonaisarvosanassa oli siis 0,25. Satakunta ja Pohjois-Karjala olivat ainoat yli 7 arvosanan saaneet maakunnat.

• Satakunnan Yrittäjät on tehnyt yhteistyössä paikallisyhdistyksien ja kuntapäättäjien kanssa yrittäjäaktiivisen kuntakonseptin, jossa huomioidaan asioita, jotka kunnassa vaikuttavat yrittäjien toimintaedellytyksiin. Tätä arviointia on tehty vuosittain jo kuuden vuoden ajan sekä vuosittain on palkittu myös vuoden yrittäjäaktiivisin kunta, Markku Kivinen kertoo.
• Elinkeinopoliittinen mittaristo osoittaakin laadun kehittymisestä. Se on eräänlainen kuntien asiakstyytyväisyysmittaus, jossa yritykset pääsevät kertomaan, miten ovat kunnan elinkeinopolitiikan kokeneet.

Kokonaisarvosana muodostuu seitsemästä eri osa-alueesta: elinkeinopolitiikka ja resurssit, kunnan viestintä ja tiedottaminen, koulutus ja osaaminen, kuntapalvelut ja infrastruktuuri, kunnan elinkeinotoimen, elinkeino- tai kehitysyhtiön tai vastaavan toiminta, kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys ja kunnan hankintapolitiikka.

Kuntakohtaiset tulokset:

Alle 10 000 asukkaan sarja:
Merikarvialle ansaittua mainetta – Säkylässä hurja nousu

Satakunta pärjäsi parhaiten alle 10 000 asukkaan sarjassa. Tässä sarjassa kymmenestä parhaasta kunnasta viisi sijaitsee Satakunnassa. Parhaiten pärjäsi Merikarvia ollen sarjan toinen 8,36 arvosanallaan. Säkylä oli viidentenä. Säkylästä on hyvä huomioida, että se oli koko mittaristossa kaikista sarjojen kunnista toisisksi kovin nousija nostaen arvosanansa 8,08:aan (2016 6,69).

• Merikarvia on yleisesti ollut hyvin yrittäjämyönteinen, mikä näkyy tuloksissakin. Tässä onkin sopivaa haastetta uudelle kunnanjohtajalle säilyttää Merikarvian hyvä fiilis, joka näkyy koko maakuntaankin, Markku Kivinen heittää haasteen Merikarvian uudelle kunnanjohtajalle.

Kymmenen parhaan joukkoon mahtuivat myös Pomarkku (7.), Karvia (8.) ja Siikainen (9.). Pomarkusta ja Siikaisista ei viime mittauksessa ollut vertailukelpoista arvosanaa.

10 000 – 50 000 asukkaan sarja:
Ulvila lähellä kärkisijoja – Rauma ei mahdu sarjassa kymmenen kärkeen

Satakunnan kunnista myös Ulvila on hienosti nostanut omaa arvosanaansa. Ulvila oli sarjassaan sijalla 6 arvosanalla 7,81 (2016 7,31).

• Ulvila on nykyisen kaupunginjohtajan aikana mennyt aimo askeleen eteenpäin yrittäjien toimintaedellytyksiä parantavassa elinkeinopolitiikassa. Se näkyy selkeästi arvosanan paranemisessa, Markku Kivinen kiittelee.

Rauma ei mahdu sarjassaan kymmenen parhaan joukkoon, mutta arvosana on kuitenkin kehittynyt ollen 7,30. Rauman kohdalla äkillinen rakennemuutos näkyi edellisessä mittauksessa arvosanan heikkenemisenä, mutta nyt se on palannut vuoden 2014 tasolle.

• Rauman elinkeinopolitiikassa on tehty töitä suurien yritysten saamiseksi ja se näkyy pienemmissä yrityksissä välillisesti vasta viiveellä alihankinnan, kaupan ja palvelun kautta. Rauma palkittiin vuonna 2017 vuoden yrittäjäaktiivisena kuntana, eli siellä on kuitenkin toimivaa yhteistyötä yrittäjien, yrittäjäjärjestön ja kunnan välillä, vaikka se ei kärkisijoille sijoitukaan, Markku Kivinen avaa Rauman tilannetta.

Yli 50 000 asukkaan sarja:
Porin arvosana pohjanoteeraus

Elinkeinopoliittinen mittaristo kertoo rajua kieltä. Pori jäi arvosanallaan mittaristossa 20 kunnan joukossa toiseksi viimeiseksi, selkeästi koko maan keskiarvoa huonommalla arvosanalla. Porin arvosana oli 6.06 kun se vuonna 2016 oli 6.28. Yleisesti ottaen isojen kaupunkien arvosanat ovat alempia kuin pienempien kuntien, mutta kaikkea sekään ei selitä. Pori ei päässyt millään osa-alueella kymmenen parhaan joukkoon.

• On pakko väistämättä pohtia sitä, vaikuttiko Porin arvosanohin viime aikojen polemiikkia herättänyt hankintapolitiikka, Markku Kivinen etsii syitä Porin alhaiselle arvosanalle.

Menestystä myös mittariston eri osa-alueissa:

• Elinkeinopolitiikka ja resurssit osa-alueella Säkylä oman sarjansa toisena.
• Pomarkku sarjassaan ykkösenä kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys -osa-alueella. (Samassa sarjassa Siikainen 3., Säkylä 4. & Merikarvia 5.)
• Pomarkku sarjassaan ykkösenä kunnan hankintapolitiikka sekä kuntapalvelut ja infrastruktuuri -osa-alueilla
• Säkylä koko mittariston toisiksi kovin arvosanan nostaja.

Lisätietoja
Markku Kivinen, toimitusjohtaja, Satakunnan Yrittäjät 050 377 8006