Savon Yrittäjien kysely: Mies ja naisyrittäjät painottavat sotepalveluissa eri asioita

Sote-uudistuksen vaikutukset jakavat mies- ja naisvastaajien mielipiteitä, mutta lähipalveluiden säilymisen kokee tärkeäksi yli 60 % molemmista vastaajaryhmistä. Tämä käy ilmi Savon Yrittäjien kuudennessa koronakyselyssä, jossa kysyttiin ensimmäistä kertaa vastaajan sukupuolta. ”Lähipalvelut ovat myös kilpailuvaltteja alueille, nämä tulisi nähdä vahvuuksina, joita ei päästetä karkaamaan liian etäälle”, sanoo Nilsiän Yrittäjien puheenjohtaja Teija Kemppi.

Palveluiden etääntyminen heijastuu suoraan ihmisten hyvinvointiin. Esimerkiksi Iisalmesta Kuopioon on pitkä matka ajaa taksilla palveluiden perässä, Iisalmen Yrittäjien puheenjohtaja Kalevi Hilli kertoo tilanteesta.

Lähiterveyspalveluiden pysyvyyden lisäksi yli puolet kaikista vastaajista kokee myös palveluiden tuottamisen monituottajamallilla tärkeäksi.

– Terveyspalvelut ovat perusedellytys. Ikäihmiselle toimiva kotihoito ja terveysaseman läheisyys on tärkeää. Lapsiperheelle lähellä olevat terveysasema ja neuvola ovat tärkeitä, Kemppi kertoo.

Naisvastaajat painottavat palvelusetelin käytön lisäämistä (34 %) sekä liikkuvien sote-palveluiden kehittämistä (22 %) miehiä enemmän. Miehille etä- ja digipalveluiden kehittäminen (25 %) on naisia tärkeämpää.

Hyvinvointialueiden myötä palveluiden uskoo pysyvän ennallaan kolmannes miesvastaajista. Naiset ovat skeptisempiä ja vain joka viides vastaajista uskoo palveluiden pysyvän ennallaan.

– Itse olen pessimisti tässä asiassa, enkä usko palvelutason säilyvän ennallaan. Miehet eivät ehkä paneudu arjen problematiikkaan ja palveluiden sisältöön tarpeeksi, Hilli kertoo.

– Kyseessä on naisvaltainen ala, ja uskon että naiset ovat sen ”sisällä” miehiä paremmin perheen, tuttavien tai yrittäjyyden kautta. Naiset näkevät riskit tässä asiassa paremmin, Kemppi toteaa.

Kolmannes molemmista vastaajaryhmistä uskoo palveluiden heikkenevän hyvinvointialueiden tuloksena.

Miehet uskovat Pohjois-Savon kokonaisveroprosentin kasvavan hyvinvointialueiden johdosta naisia enemmän (miehet 61 % ja naiset 43 %). Puolet naisvastaajista ei osaa vielä sanoa miten hyvinvointialue vaikuttavat verotukseen.

Kokoomusta aiotaan äänestää eniten

Naisista huomattava osuus (42 %) ei ole tehnyt päätöstä, minkä puolueen ehdokasta aikoo äänestää vaaleissa. Liki viides naisvastaajista ei myöskään halua kertoa puoluekantaansa.

Puolueiden kannatus jakautuu miesvastaajien keskuudessa Kokoomukselle (33 %), Keskustalle (10 %), Perussuomalaisille (9 %) ja Liike Nyt:ille (4 %). Naisvastaajien keskuudessa kannatus jakaantuu Kokoomukselle (19 %) ja Keskustalle (10 %). Myös Perussuomalaiset, SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto saavat kukin 2 % kannatuksen.

Kuntien taloudenhoito suurennuslasin alla

Tulevalla valtuustokaudella kunnilta odotetaan erityisesti hyvää taloudenhoitoa molempien vastaajaryhmien keskuudessa (miehet 44 %, naiset 39 %).

Miesvastaajat toivovat kuntien panostavan vetovoiman ja imagon kehittämiseen (37 %), hankinta-asioihin (29 %) ja tekniseen infraan (24 %) naisvastaajia enemmän.

– Esimerkiksi hankinta-asiat linkittyvät vahvasti rakentamiseen, jolla alalla miehet ovat vahvasti edustettuina tässä kyselyssä, Hilli kertoo. Kävimme Iisalmen kaupungin strategiaa läpi yrittäjien kanssa ja nostimme vetovoiman lisäksi kaupungin pitovoiman kehitettäväksi asiaksi.

Vastaavasti naisvastaajat panostaisivat työllisyyspolitiikkaan (39 %), palveluiden monituottajuuden edistämiseen (34 %) ja opetus- ja koulutuspalveluiden kehittämiseen (21 %) miesvastaajia enemmän.

Naisvaltaisilla aloilla, kuten hoiva-alalla on iso pula työntekijöistä. Huoli on myös, miten palveluiden saanti turvataan tulevaisuudessa. Työllisyyspolitiikka ja monituottajamallin edistäminen tarjoavat työkaluja näihin. Ammattitaitoisen työvoiman saanti on myös kasvun este, johon voidaan vaikuttaa koulutuksella, Kemppi analysoi tuloksia.

Yritysten myynti pysynyt ennallaan

Sekä miehistä, että naisista liki puolet kertovat yritystensä myynnin pysyneen ennallaan. Naisista jopa kolmannes kertoo myynnin kasvaneen, ja ainoastaan joka kymmenes kertoo myynnin vähentyneen. Samalla joka neljännes miesvastaajista kertoo myynnin laskeneen, tai nousseen hieman.

– Ihmiset ovat palanneet palveluiden pariin. On ollut ehkä myös patoumaa käyttää näitä palveluja, joka nyt näkyy myynnissä positiivisesti, Kemppi toteaa.

Merkittävästä myynnin vähentymisestä raportoi ainoastaan muutama prosentti vastaajista.

Yritysten kannattavuus on parantunut hieman enemmän miesvastaajien keskuudessa (32 %), naisvastaajien lukeman ollessa 27 %. Lähes puolet sekä mies-, että naisvastaajista kertoo yritystensä kannattavuuden pysyneen ennallaan.

– Palveluyritykset ovat henkilöstövaltaisia aloja. Uskon, että teollisuudessa ja vastaavilla aloilla reagoitiin kriisiin nopeammin sopeuttamalla ja tehostamalla toimintoja, joka näkyy myös nyt kannattavuutena, Kemppi kertoo.

Tulevien kuukausien myyntiä ennakoidessa miesten keskuudessa lievää laskua odottaa joka viides vastaajista. Yleisesti ollaan optimistisia, sillä yli 70 % sekä miehistä, että naisista uskoo myynnin pysyvän ennallaan tai kasvavan. Merkittävää laskua odottaa muutama prosentti molemmista.

Palveluala selkeästi naisvaltainen vastaajien keskuudessa

Kyselyyn vastasi yhteensä 344 yrittäjää, joista 128 oli naisia ja 210 miehiä, loput 6 vastaajaa eivät halunneet ilmoittaa sukupuoltaan.

Vastaajien jakauma toimialoittain:

• Teollisuus 15 % miehiä ja 9 % naisia,
• Kauppa 17 % miehiä ja 12 % naisia,
• Rakentaminen 19 % miehiä ja 5 % naisia
• Palveluala 49 % miehiä ja 74 % naisia

Lisätietoja:

puheenjohtaja Teija Kemppi, Nilsiän Yrittäjät, yrittäjä, Tahko Experience Oy, p. 0500 404 330

puheenjohtaja Kalevi Hilli, Iisalmen Yrittäjät, kauppaneuvos ja hallitusaktiivi, p. 040 551 1402

toimitusjohtaja Paula Aikio-Tallgren, Savon Yrittäjät, p. 0400 404 346, paula.aikio-tallgren@yrittajat.fi

viestintä- ja markkinointikoordinaattori Heikki Rissanen, Savon Yrittäjät, p. 044 368 0504, heikki.rissanen@yrittajat.fi