Sokea käsityömestari ja yksinyrittäjä ”Korimaakari-Markku” kertoo, miksi yksi tuote vetää edelleen ostajia: ”Joku sanoo, että pääsee homehtumaan”

Espoolainen Markku Jaakola, 57, edustaa ammattikuntaa, joka hupenee kovaa vauhtia. Hän on yksinyrittäjä ja käsityöläinen, joka on elättänyt itsensä alalla 80-luvulta lähtien.

– Vuonna 1988 valmistuin ammatillisesta oppilaitoksesta ja rekisteröin y-tunnuksen. Samalla tunnuksella ollaan menty siitä asti, toiminimellä työskentelevä Jaakola kertoo.

Leipä on ollut välillä tiukassa. Jaakola valmisti pitkään erilaisia rottinkisia huonekaluja, mutta aivan viime vuosina hän on keskittynyt muutamiin hyvin myyviin tuotteisiin.

Yksi niistä on leipienkohotuskori, jonka kysyntä roihahti koronavuosina.

– Leipominen tuli muotiin, kun ihmiset olivat paljon kotona. Kaikki halusivat leipoa ja hapanjuurileivät olivat erityisen suosittuja, yrittäjä kertoo.

Jaakola valmisti korin, johon leipätaikina laitetaan kohoamaan. Rottinkipunonnasta leipä saa sille sopivan kuvioinnin ja muodon. Kyseinen kori on edelleen Jaakolan yrityksen päätuote ja parhaiten myyvä artikkeli.

Tarjolla on myös ulkomaalaisia kilpailijoita, mutta Jaakolan onneksi moni suomalainen on valmis maksamaan laadukkaasta käsityöstä korkeamman hinnan. Kohotuskorin hinta on 27 euroa.

– Kiinalaisia versioita saa selvästi edullisempaan hintaan. Joku on sanonut, että niissä taikina pääsee homehtumaan, koska kori on rakenteeltaan liian tiivis.

”Osaamisen taustalla on aikanaan saatu korkealaatuinen koulutus, jollaista ei valitettavasti enää ole saatavilla.”

Markku Jaakola, yksinyrittäjä

Täysin sokea

Yhden kohotuskorin valmistamiseen Jaakolalta kuluu noin puolitoista tuntia. Työpäivä saattaa venyä kymmentuntiseksi. Aika vierähtää nopeasti, sillä kotona työskentelevä Jaakola nauttii työstään.

Rottinkituotteet ovat perinteisesti olleet sokeiden käsityöläisten suosimia tuotteita. Näkövammaisten liiton logossa esiintyvästä Annansilmä-merkistä on tullut vuosien saatossa tärkeä symboli, joka varmistaa, että kyseessä on sokean henkilön tekemä laadukas käsityö. Kyseinen merkki löytyy myös Jaakolan rottinkituotteista.

– Näkövammaiset ovat kautta aikojen tehneet rottingista tuotteita ja valttina on ollut nimenomaan korkea laatu. Osaamisen taustalla on aikanaan saatu korkealaatuinen koulutus, jollaista ei valitettavasti enää ole saatavilla. Tämä alkaa olla uskon ala, eikä uusia tekijöitä enää juurikaan tule alalle, yksinyrittäjä harmittelee.

Syynä on ammatillisen koulutuksen supistuminen. Jaakola itse kouluttautui aikanaan silloisessa näkövammaisten ammattikoulussa, joka tunnettiin myöhemmin Arlainstituuttina.

– Se oli neljän vuoden rautainen koulutus, hän kuvailee.

Jaakola sokeutui 12-vuotiaana. Hänellä on lisäksi kuulovamma, jonka takia hän käyttää vahvaa kuulolaitetta molemmissa korvissa.

– Tekeminen perustuu täysin tuntoaistiin. Teen sormituntumalla ja tunnen muodot. Vaatii pitkän kokemuksen, jotta tietää, että tuotteesta tulee juuri sellainen kuin on tarkoitettu.

Materiaalin hinta moninkertaistui

Jaakolan yksi uusimmista tuotteista on pidike, joka helpottaa kertakäyttölautaselta ruokailua. Kyseessä on rottinkinen pidike, johon pahvinen lautanen asetetaan. Pidike estää lautasen lentämisen pöydältä tuulen mukana ja sopii näin ollen etenkin mökkikäyttäjille.

Korona-ajalta on peräisin kannellinen Helmiina-pallokori, jonka Jaakola on tänä kesänä onnistunut saamaan myös joidenkin sisustusliikkeiden valikoimiin. Korista on neljä eri kokovaihtoehtoa, joista isoin toimii hyvin esimerkiksi ompelukorina.

Yrittäjä mainostaa tuotteitaan erilaisissa Facebook-ryhmissä kuten puskaradioissa ja Hapanjuurileipurit-ryhmässä. Osa asiakkaista noutaa ostoksensa Jaakolan kotiovelta Espoosta.

– Mikään kultakaivos tämä ala ei ole koskaan ollut. Viime vuosina rottinkimateriaalin hinta on moninkertaistunut. Se on tuonut lisäpainetta kuluttajahintaan, Jaakola kertoo. Hän tilaa tuotteissa käyttämänsä rottingin Hollannista, jonne se toimitetaan Indonesiasta. Suomesta sitä voisi olla jälleenmyyjiltä, mutta silloin hinta olisi vielä korkeampi. Takavuosina Näkövammaisten keskusliiton omistama Sokeva toimitti tekijöille raaka-ainetta. Toimintaa tuettiin Raha-automaattiyhdistyksen toimesta, mutta nykyisin tukea ei enää ole ja toiminta on loppunut.