Starttiraha auttoi unelman toteuttamisessa
Porilainen lastenputiikki syntyi, kun kaksi sattumalta kohdannutta naista löysivät yhteisen liikeidean. Alkuun auttoi starttiraha, jota haettiin hyvällä liiketoimintasuunnitelmalla.
Porilaisen lastenputiikin syntytarina on kuin elokuvasta. Maija Kuusisto-Länsineva ja Jaana Häyrinen eivät tunteneet ennestään, mutta aloittivat sattumalta jutustelun lounaspöydässä. Puhuttiin haaveista ja palloteltiin ideaa kaupasta, jonka kautta lastenvaatteiden kierrätys olisi helppoa. Ideoitiin myös lastentarvikkeiden ja sisustustavaran myyntiä.
Yhdeksän kuukautta myöhemmin Tiitiäinen & Tyllerö avasi ovensa kauppakeskus IsoKarhussa Porissa.
Yrittäjät saivat heti alussa tuekseen starttirahan. Se irtosi vaivatta, rahoitus- ja liiketoimintasuunnitelmat oli tehty huolella.
– Olimme varautunet pahempaankin byrokratiaan. Mutta kun kävimme Satakunnan elinkeinoyhtiö Prizztechissä esittelemässä ajatukset ja laskelmat, saimme puoltavan esityksen nopeasti. Pelkälle kirpputorille starttirahaa ei olisi myönnetty, mutta meillä oli tässä paljon muutakin, Häyrinen kertoo.
Starttirahan jatko vaati uuden suunnitelman
Ensimmäisen puolen vuoden jälkeen starttirahalle haettiin jatkoa. Sekin järjestyi, kun perusteena olivat haasteet, joihin yrittäjät eivät itse voineet vaikuttaa. Yhtenä syynä olivat ongelmat verkkokaupan teknisen toimivuuden kanssa.
– Myös se vaikutti, että tulovirrat käytetyn ja uuden tavaran suhteen jakautuivat hieman eri lailla kuin suunnitelmissa oli. Teimme tarvittavat korjausliikkeet sekä tarkan aikataulutuksen niiden toteutukselle. Myös se, että olimme voineet nostaa jo hieman palkkaa, todisti että liiketoiminta oli elinkelpoista.
Vuoden kokemuksella yrittäjäkaksikko sanoo, että tärkeintä yrityksen perustamisessa on se oma juttu, minkä osaa ja mitä kukaan muu ei tarjoa.
– Ei tällaista firmaa voisi perustaa lapsettomana. Vain lapsiperheen arkea pyörittävä tuntee lapsiperheen tarpeet, Kuusisto-Länsineva sanoo.
Yrittäjyys tuo vapautta
Yrittäjyys oli molemmille uutta, mutta se oli elänyt haaveissa. Kumpikaan ei kuvittele, että oma yritys olisi oikotie onneen.
– Varmasti palkkatyössä pääsisi helpommalla. Tämä vaatii kovaa työtä, mutta tarjoaa kohtuullisen toimeentulon sekä vapautta tehdä asioita juuri omalla tavalla, Häyrinen miettii.
Vapautta haetaan myös tiukoilla käytännöillä. Aukioloajat ovat kauppakeskuksessa pitkät, ja siksi työnjako on selkeä: toinen tulee aamusta avaamaan putiikin, toinen huolehtii sen illalla kiinni. Päivällä ollaan yhtä aikaa töissä tunti tai pari.
– Omasta jaksamisesta täytyy huolehtia, koko ajan ei voi paahtaa sata lasissa. Järjestely mahdollistaa myös sen, että ehtii viedä lapset päiväkotiin tai hakea sieltä pois. Yrittäjyys mahdollistaa myös aikaa perheelle ja vapaa-ajalle.
Yrittäjä suosii yrittäjää
Jälkiviisastelu on aina paikallaan. Aina voi tehdä jotain paremmin, jos aloittaisi uudestaan.
– Sen opimme, että väärässä paikassa ei kannata säästää. Kaikkea ei pidä yrittää tehdä itse, vaan mieluummin maksaa hieman, että joku joka osaa, tekee sen paremmin. Ja kun arki pyörii koko ajan, ei siinä ehdi perehtyä vaikkapa Google-markkinoinnin saloihin.
Yhteistyökumppanien valinta on myös tärkeää.
– Yrittäjän kannattaa suosia yrittäjää, koska heillä on samanlainen ajatusmaailma ja motivaatio tehdä asioita tehokkaammin, sanoo Häyrinen.
Vaikka Tiitiäinen ja Tyllerö on vielä pieni yritys, sellaiseksi se ei halua jäädä.
– Porin kokoisessa paikassa rajat tulevat kivijalkamyymälässä äkkiä vastaan. Erityisesti verkkokaupasta haetaan kasvua. Digitalisaatio mahdollistaa, että ei tarvitse jäädä puuhastelun tasolle.
– Jätämme itselle tilaa toteuttaa kaikenlaisia ideoita. Yrittäjyydessä on se hyvä puoli, että voi kokeilla, onnistua ja mokata. Jos joku ei toimi, sitten voi tehdä jotain muuta.
Kuva: Sami Turunen
