Suomalainen puhdistusalus siivoaa jokia muoviroskasta Filippiineillä – Tulevaisuudessa maailmalle saattaa lähteä ainakin 200 alusta

WWF:n arvion mukaan maailman merissä pyörii yli 150 miljoonaa tonnia muoviroskaa. Muovijätekatastrofi voi tuntua lannistavalta, mutta tulevaisuudessa on myös toivoa. Esimerkiksi suomalaisen Clewat-yrityksen kolme vesistönpuhdistusalusta tekevät paraikaa työtään eri puolilla maailmaa. Yksi alus on mukana floridalaisen Okeechobee-järven kunnostamisessa, toinen siivoaa jokia muovi- ja muusta roskasta Filippiinien Cebun kaupungissa. Kolmas kerää Veistämönlahdella Pyhtäällä tähkä-ärviää, joka estää merenlahden virkistystoiminnan lähes kokonaan.

Ympäristöteknologiaan erikoistuneen Clewatin toimitusjohtaja Jukka Tammen mukaan esimerkiksi Okeechobee-järvi on pahasti rehevöitynyt ja jo riski paikallisten terveydelle. 

– Liittovaltio rahoittaa projektia viidellä miljardilla dollarilla. Kaikki ei toki tule järven kunnostamiseen, mutta jos onnistumme pilottivaiheessa nyt syksyllä, se avaa meille hienon mahdollisuuden.

Leveämmät hartiat varustamolta

Clewatilla on nyt vientiä. Yrityksen perusti vuonna 2019 sen nykyinen pääinnovaattori Johannes Myllykoski, joka kehitti puhdistusalukset. Erityistä niissä on, että ne pystyvät keräämään sekä muovia, öljyä että haittakasvillisuutta. 

– Meillä ei ainakaan vielä ole varsinaista kilpailijaa. On olemassa omia laitteistoja muoville, öljylle ja haittakasvillisuudelle, muttei yhtä alusta kolmelle eri ongelmalle, Tammi kertoo.

Aluksen teknologialla on oma patenttinsa Suomessa. Patentti odottaa hyväksyntää USA:ssa, Kiinassa, EU:ssa sekä Intiassa. Clewatin tulevaisuus näyttää muutenkin hyvältä, sillä yrityksestä on kiinnostunut hollantilainen miljardiluokan laivavarustamo Damen Group, jolla on 12 000 työntekijää ja 36 telakkaa ympäri maailman.

– He haluavat laittaa kanssamme hynttyitä yhteen. Katsotaan, saammeko lopullisen sopimuksen vielä syksyn aikana tehtyä, Tammi sanoo.

Tarkoitus olisi perustaa yhteisyritys, jossa Clewatilla olisi toimintoihinsa pääomistajuus sekä operatiivinen vastuu.

– Saisimme siitä leveämmät hartiat. Kumppanillamme on rahoitus 50 uuteen alukseen, mutta vuosien päästä maailmalla olisi tarkoitus olla ainakin 200 alusta.

Seuraavaksi Honduras ja Guatemala?

Yhteistyötä on viritteillä myös maailman parhaaksi rankatun yliopiston Massachusetts Institute of Technologyn eli MIT:n kanssa. Vuosi sitten Clewat vieraili Guatemalassa ja Hondurasissa, jotka nekin painivat massiivisen muoviroskaongelman kanssa. 

– Meiltä lähtee reilun kuukauden päästä kaksi henkilöä MIT:hen neuvottelemaan. Yliopisto haluaisi olla meidän, Damen Groupin, Guatemalan ja Hondurasin kanssa mukana puhdistusprojektissa. 

Tammi kertoo, että hanketta saattaisi rahoittaa Maailmanpankki.

Tammen mukaan yleensä maksajaa jätteiden keräämiselle on vaikea löytää, koska kehittyvät, köyhät maat syyttävät roskasta toisiaan, ja yhteistyötä on vaikea kehitellä.

Clewatin toiminta on rahoitettu pitkälti sijoitusten kautta. Liikevaihtoa yrityksellä oli viime vuonna 190 000 euroa.

­– Liikevaihtoa ei tälle vuodelle kerry hirveästi alusten suhteen, mutta ensi vuodelle enemmänkin. Olemme saaneet tukea toiminnallemme esimerkiksi ELY:ltä, Tammi kertoo.

Tammi kertoo, että yrityksen liiketoiminta perustuu puhdistusalusten lisäksi lumen sulattamiseen ja suodattamiseen epäpuhtauksista. Yhteistyötä tehtiin viime vuonna Helsingin kaupungin kanssa.

Roskan alkuperään on vaikea vaikuttaa

Filippiineillä paitsi puhdistetaan jokia, myös koulutetaan paikallista kumppania operoimaan aluksella sekä lisätään paikallisten tietoisuutta muoviongelmista ja kierrätyksestä. Koulutuksiin osallistui kesäkuussa noin 300 henkilöä. Projekti työllistää alkuvaiheessa seitsemän paikallista ihmistä.

Tammi huomauttaa, ettei pelkkä roskan kerääminen vielä riitä, vaan väylät sen jatkokäsittelylle täytyy myös olla mietittynä.

– Kasvillisuutta voidaan käyttää biokaasun ainesosana tai maanparannusaineena runsaan ravinnepitoisuuden vuoksi. Muovista taas osa päätyy polttoon, osa kierrätykseen.

Cebun kaupungissa, kuten muuallakin Filippiineillä, tilanne on vaikea. Clewat huolehtii roskasta, kun se päätyy jokeen tai mereen, mutta roskan alkuperälle on vaikea tehdä mitään.

– Ihmiset asuvat slummeissa ja heittävät kaikki roskansa jokeen, jätteenkeräystä ei ole. Erilainen toimintatapa vaatisi paikallisilta melkoisen asennemuutoksen, johon ei riitä edes yksi sukupolvi. 

Lue lisää: Näiden miesten firma puhdistaa merta muoviroskista