Suomalaista tunnetaitojen koulutusta päiväkoteihin Kiinaan – ”Kiinalaisvanhemmille on haastavaa sallia lapselle surun näyttämistä”

Suomalainen Pikkuli-hahmoon ja -tarinoihin pohjaava Pikkuli-pedagogiikka on saanut hyvän vastaanoton päiväkodeissa suurkaupungeissa ympäri Kiinan.

Suomalaisten varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden kehittämä tunnetaito-ohjelma on nyt käytössä yli kymmenessä päiväkodissa Kiinan suurimmissa kaupungeissa kuten Pekingissä, Shanghaissa ja Shenzhenissä.

Pikkuli Edu Oy järjestää päiväkotien opettajille paikallisia ja verkkokoulutuksia, lapsille tunne- ja vuorovaikutusleirejä, ja vanhemmille on oma verkkokurssi.

– Kiinalaisvanhemmille on haastavaa sallia lapselle surun näyttämistä. Lapsen itku sammutetaan nopeasti. Pedagogiikkamme auttaa heitä kulkemaan lapsen vierellä ja kuulostelemaan, mistä suru johtuu, kertoo Pikkuli Group Oy:n luova johtaja Metsämarja Aittokoski.

Kiinalainen kulttuuri eroaa monin tavoin suomalaisesta elämäntavasta.

– Kiinassa on valtavan suuri tarve tunnetaitojen opettelulle. Siellä on paljon auktoriteettiuskoa ja ihmisillä pelkoa siitä, että tekee jotakin väärin. Kiinassa korostetaan akateemista oppimista, ja tunnetaidot ovat jääneet pienempään rooliin. Tämä on aiheuttanut sen, että moni kiinalainen lapsi ja nuori voi pahoin. Osa heistä päätyy myös itsetuhoiseen käyttäytymiseen, Aittokoski kertoo.

Pikkuli-pedagogiikassa opetetaan sekä lapsia että aikuisia sietämään sitä, ettei aina ole kyse oikeasta tai väärästä. Tunteet saavat olla olemassa eikä niitä tarvitse arvioida koulunumeroiden avulla.

Koulutus räätälöity paikallisiin tarpeisiin

Pikkuli-koulutuksessa otetaan huomioon paikallisia erityistarpeita kuten kehittymisen mitattavuutta. Aittokosken mukaan kiinalaiset haluavat arvioida tunnetaitojen kehittymistä arviointiasteikon avulla.

Pikkuli-opetuksessa annetaan numeroiden sijaan verbaalista palautetta kuten ”lapsi harjoittelee vielä tätä taitoa” tai ”hän osaa jo tämän taidon”.

Aittokosken mukaan suomalaiset varhaiskasvatuksen opettajat ovat tottuneet itsenäiseen työskentelyyn. Kun he käyttävät Pikkuli-pedagogiikkaan kuuluvia tuokiokortteja, riittää kun he saavat kortit käteensä. He nappaavat korteista idean ja kehittävät sen jälkeen itse dialogin lasten kanssa.

Kiinalaisille päiväkodin työntekijöille pitää antaa dialogin sanat valmiina kirjallisesti.

– Olemme saaneet kiinalaislasten vanhemmilta ja varhaiskasvatuksen ammattilaisilta ihanaa palautetta. He ovat kertoneet esimerkiksi, että lapsi on oppinut sanoittamaan paremmin tunteitaan, Aittokoski sanoo.

Aittokosken mukaan tunnetaitoja oppinut kiinalaislapsi siirtää luontevasti oppimaansa myös vanhemmilleen, joiden tunneilmaisun kyvyt ovat vielä heikommissa kantimissa kuin heidän jälkikasvunsa taidot.

– Lapsi toimii oppaana ja peilinä vanhemmilleen, hän toteaa.

Pikkuli-lintu tarjoaa samastumiskohteen

Pikkuli-brändiin kuuluvat kuvakirja, tv-sarja, pelit sekä varhaiskasvatukseen tarkoitettu tuokiosuunnitelma ovat olleet jo pidempään käytössä suomalaisissa päiväkodeissa.

Tunnetaito-ohjelmasta vastaa Pikkuli Edu Oy, joka on Pikkuli Groupista omaksi yhtiökseen vuonna 2023 erotettu yksikkö.

Lapset oppivat tunteiden tunnistamista ja ilmaisemista leikkien ja muiden aktiviteettien avulla. Pedagogiikassa tärkeässä roolissa on satuhahmo, Pikkuli-niminen lintu.

– Oppi menee paremmin perille, kun lapsi samastuu Pikkuliin. Jos Pikkulilla on esimerkiksi kiukun tunne päällä, lapsi oppii, että on ookoo tuntea kiukkua, Aittokoski kertoo.

Yksi konkreettinen esimerkki Kiinaan viedyistä aktiviteeteista on nimeltään ”Pikkuli sanoo ei”. Ensin katsotaan tv-sarja tai kuunnellaan tarina, ja sen jälkeen lapset maalaavat oman kiukun tunteensa paperille itse valitsemallaan värillä.

Tarinan lopuksi lapsi imitoi onkivavan heittoa ja puhaltaa samalla ilmat ulos keuhkoista. Näin hän päästää kiukun tunteesta irti. Sitten hän kiskaisee ”onkivavan” takaisin ja hengittää sisään.

Pikkuli-tuokioita on vietetty myös luonnon keskellä esimerkiksi Pekingissä sijaitsevissa puistoissa sekä talviolympialaisten alueella.

Opetustuokioissa on käytössä muun muassa tunnekortteja, ja niiden avulla käsiteltävien tunteiden kirjo on laaja. Kiukun lisäksi treenataan muun muassa surun ja häpeän, mutta yhtä lailla myös ilon tunnistamista ja ilmaisemista.

Kiinassa suuret markkinat

Aittokoski kertoo, että Kiinan markkinoille menemisen taustalla on perusteellinen pohjatyö. Hänen kollegansa Sanna Mattila työskenteli parin vuoden ajan Pekingissä päiväkodissa ja pilotoi Pikkuli-pedagogiikkaa.

Mattila asuu ja työskentelee yhä Kiinassa, ja tämän vuoden alussa Pikkuli-pedagogiikka lanseerattiin useamman suuren kaupungin päiväkoteihin.

Pikkuli kaavailee vievänsä koulutuksen yhä useampaan päiväkotiin Koillis-Kiinan suurissa kaupungeissa. On mahdollista, että tunnetaito-opetus lanseerataan myöhemmin myös muissa Aasian maissa kuten Malesiassa.

Kiire ei ole, sillä pelkästään Kiinassa toiminnan laajentamisessa riittää urakkaa.

– Suomalaisten näkökulmasta Kiina on kuin jäätävän suuri maanosa, ja sen markkinat ovat valtavat. Jos saamme markkinoilta edes pienen osan, se on tosi kova juttu.

Aittokosken mukaan niin Suomessa kuin Kiinassakin tunnetaitojen kehittymisellä on kauaskantoiset seuraukset.

– Tunnetaitojen oppimisen myötä kehittyvä terve itsetunto muodostaa pohjan oppimiselle. Onnellinen lapsi oppii paremmin.

Hän toteaa, että lapsena opituista tunnetaidoista on suurta hyötyä myös myöhemmin yritysmaailmassa ja muussa työelämässä.

– Hänestä tulee aikuisena tiimityöntekijä, joka ei lyttää muita.