Suomeen ”temutetaan” tänä vuonna 50 miljoonaa pakettia – Näin Yrittäjät suitsisi tavaratulvaa Kiinasta

Erityisesti kiinalaisten verkkokauppa-alustojen lisääntynyt tarjonta on johtanut tavaratulvaan EU:n ja Suomen markkinoille. Tullin arvion mukaan kiinalaisista verkkokaupoista tulee tämän vuoden aikana Suomeen jo 50 miljoonaa lähetystä.

EU:n ulkopuolelta tulevat paketit ovat 150 euroon asti tullittomia.

– Kiinalaisista verkkokaupoista hankitaan erityisesti ultrapikamuotia, halpaa kulutuselektroniikkaa sekä leluja. Tuotteet sisältävät usein vaarallisia ja kiellettyjä aineita eivätkä ne täytä tuoteturvallisuusvaatimuksia. Verkko-kauppaostoksiin liittyy myös usein toimitusongelmia, tuoteväärennöksiä ja huijauksia, Suomen Yrittäjien asiantuntija Sanna Lempiäinen sanoo.

Samaan aikaan Suomessa toimiville yrityksille on asetettu tarkat vaatimukset ja raportointivelvoitteet myytävistä tuotteista.

– Kotimaisille yrityksille syntyy myös kustannuksia muun muassa jätehuollosta ja siihen liittyvistä velvoitteista. Tuontitavaraa myyvät kaupan alan yritykset joutuvat raportoimaan ja todistamaan, että tuotteet täyttävät lainsäädännön mukaiset edellytykset. Samaan aikaan kuluttaja voi ostaa kiinalaisista verkkokaupoista rajattomasti tuotteita, jotka eivät täytä EU:n ja Suomen tuoteturvallisuus- tai ympäristövaatimuksia, Lempiäinen jatkaa.

”Temutus” on aiheuttanut Lempiäisen mukaan epäoikeudenmukaisen kilpailuasetelman Suomessa toimiville erikoiskaupan yrityksille.

– Suomessa toimivien yritysten kannalta keskeistä on, että kaikkien EU:n markkinoille tuotteita myyvien yritysten tuotteiden alkuperän, turvallisuuden ja laadun on vastattava niin EU:n kuin Suomen vaatimuksia. Suomeen kuluttajatuotteita myyvien yritysten pitää myös osallistua tuotteiden ja pakkausten kierrätys- ja ympäristömaksuihin samalla tavalla kuin kotimaassa toimivat yritykset. Myös muiden maksujen ja velvoitteiden tulee vastata maassamme toimivien yritysten velvoitteita.

Laajoja turvallisuusvaikutuksia

Halpatuonnin ongelma-alueiksi on paikannettu tuoteturvallisuus, ympäristövaikutukset, kuluttajansuoja, immateriaalioikeudet, tietosuoja ja alustojen rooli, tullikysymykset ja yritysten tasapuolisten toimintaedellytysten takaaminen.

Suomen Yrittäjien mukaan halpatuontiin liittyvät ongelmat eivät ole enää ainoastaan yksittäisten kuluttajien tuoteturvallisuutta tai asiakassuhdetta koskevia kysymyksiä.

– Niistä on muodostumassa laajempi ilmiö, joka tulee koskettamaan suomalaisen yhteiskunnan ja kansallisen turvallisuuden keskeisiä osa-alueita. Kun markkinoille päätyy määräysten vastaisia tai laadultaan puutteellisia tuotteita, seuraukset voivat olla vakavia ja ulottua yksittäisten kotitalouksien ulkopuolelle, Lempiäinen sanoo.

Lempiäinen nostaa esimerkkinä sähkölaitteiden turvallisuuden.

– Määräysten vastainen tai testaamaton sähkölaite ei aiheuta vaaraa vain laitteen käyttäjälle, vaan voi synnyttää todellisen paloriskin kokonaiselle kerrostalolle tai asuinalueelle.

Lempiäisen mukaan myös vakuutusjärjestelmään kohdistuvat vaikutukset voivat niin ikään olla merkittäviä.

– Jos markkinoilla esiintyy yhä enemmän tuotteita, joiden turvallisuustasoa ei voida taata, kasvaa sekä vahinkotapausten todennäköisyys että niihin liittyvä kustannuspaine. Tämä herättää perustellun kysymyksen siitä, nousevatko vakuutusmaksut koko väestölle ja missä määrin korvauksia maksetaan tilanteissa, joissa vahinko on syntynyt määräysten vastaisen tuotteen käytöstä.

Kemiallisia riskejä

Kemialliset riskit muodostavat Lempiäisen mukaan oman vakavan kokonaisuutensa.

– Useissa halpatuontituotteissa on todettu pitoisuuksia, jotka voivat aiheuttaa terveydellisiä haittoja, kuten vaikutuksia lisääntymiskykyyn tai hormonitoiminnan häiriöitä. Nämä riskit eivät rajoitu vain yksittäiseen käyttäjään, vaan koskettavat koko väestön hyvinvointia ja pitkän aikavälin terveydenhuollon kustannuksia.

Erityisen huolestuttavana ryhmänä Lempiäinen pitää lasten tuotteita ja leluja.

– Mikäli ne eivät täytä EU:n ja Suomen tiukkoja turvallisuusvaatimuksia, voivat ne sisältää tukehtumis-, kemikaali- tai palovaaran, jotka kohdistuvat kaikkein haavoittuvimpiin käyttäjiin.

Myös kansallisen turvallisuuden näkökulma on hänen mukaansa noussut entistä merkittävämmäksi.

– Määräysten vastainen elektroniikka voi sisältää komponentteja tai ohjelmistoja, joiden toimintaa ei voida luotettavasti todentaa. Tällaiset laitteet voivat periaatteessa muodostaa riskin esimerkiksi tietoturvaloukkauksille tai vakoilulle, mikä tekee ongelmasta laajemman kuin pelkän kuluttajaturvallisuuskysymyksen.