Suomen talous pysyy vakaalla pohjalla Ukrainan sodasta huolimatta – Suomen Yrittäjien Mika Kuismanen: ”Suomalaisyritysten kannattaa nyt etsiä aktiivisesti korvaavia markkinoita Venäjän tilalle”
Venäjän kohdistama hyökkäys Ukrainaan on saanut maailman taloustilanteen myllerrykseen. Mutta miten Ukrainan sota vaikuttaa Suomen talouden näkymiin? Suomen Yrittäjien johtaja ja pääekonomisti Mika Kuismanen arvioi, ettei luvassa ole ainakaan yleistä lamaa, mutta yksittäisten yritysten tilannetta kriisi voi horjuttaa ikävästi. Kuismanen luennoi maailmantalouden myllerrysten vaikutuksista Keski-Suomen Yrittäjien tilaisuudessa Jyväskylässä 17.3.
Etenkin loppuvuosi 2021 oli Suomessa vahvaa talouskasvun aikaa, mikä on jättänyt vahvan kasvuperinnön kuluvalle vuodelle bruttokansantuotteeseen. Suomen tilanne on siis tälläkin hetkellä suhdannemielessä verrattain vakaa Ukrainan sodasta huolimatta.
”Vaikka tänä vuonna Suomen sisäinen kasvu olisi nollan tuntumassa tai vain vähän plussalla, talouden kasvumahdollisuudet ovat silti kohtalaisen hyvät, noin kahden prosentin luokkaa. En usko, että Ukrainan kriisi voi viedä Suomea lamaan tai edes taantumaan”, Mika Kuismanen toteaa.
Vaikka suhdannenäkymät ovat varsin myönteiset, Kuismanen pitää riskialttiina sitä, että Suomessa rakenteelliset uudistukset ovat jääneet viime vuosina muiden poliittisten päätösten jalkoihin. Hän näkee, että 5–10 vuoden aikajänteellä Suomen kasvua alkaa rajoittaa se, ettei julkista taloutta ole uudistettu riittävästi.
”Esimerkiksi työmarkkinat, sosiaaliturvajärjestelmä ja verojärjestelmä ovat suhdannetilanteesta irrallisia asioita, eivät suhdanteet korjaa automaattisesti tällaisia rakenteita. Niillä on kuitenkin kansalaisten ja yritysten hyvinvoinnin kannalta iso merkitys”, Kuismanen tähdentää.
Keskeinen rooli kansantalouden kasvun ja hyvinvoinnin näkökulmasta on myös työn tuottavuudella, joka on trendinomaisesti laskenut. Vaikka työttömyysaste onkin kääntynyt Suomessa laskuun, pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen tulisi panostaa nykyistä enemmän.
Suomen Venäjän-kaupan merkitys ollut laskussa viime vuosina
Suomessa Venäjän-tavaraviennin määrä oli vuonna 2021 3,9 miljardia euroa, mikä vastaa maamme tavaraviennin kokonaisarvosta 5,5 prosenttia. Tavaraviennissä Venäjälle korostuvat koneet ja laitteet, kun taas tavaratuonnissa Venäjältä energia ja metallit.
Suomessa tuotetusta arvonlisäyksestä Venäjän-viennin osuus on kuitenkin vain 1,2 prosenttia. Kuismasen mukaan osuuden mahdollinen kutistuminen ei suista Suomen taloutta raiteiltaan. Viime vuosina Venäjän rooli Suomen ulkomaankaupassa on muutenkin laskenut trendinomaisesti.
”Ukrainan kriisin vaikutukset ovat toki negatiivisia ja iskevät pahasti yksittäisiin yrityksiin, kuten Venäjälle korkean teknologian laitteita vieviin firmoihin. Jo nyt tietyt yritykset ovat vientikieltojen piirissä pakotteiden takia, mikä hankaloittaa niiden liiketoimintaa.”
Toimialojen osalta Kuismanen kertoo, että Suomen metsä- ja energiateollisuuden tilanne on varsin stabiili, vaikka etenkin koivun saatavuus on osoittautunut pullonkaulaksi ja energiansaannin osalta todellisuus realisoituu vasta ensi talvena.
Yksi myönteinen esimerkki on elintarviketeollisuus, joka on löytänyt uusia markkinoita Venäjän tilalle jo ennen Ukrainan sotaa. Suomi ei myöskään ole riippuvainen Ukrainan ja Venäjän viljasta, kuten moni muu maa Euroopassa.
”Kannustan suomalaisyrityksiä olemaan nyt aktiivisia korvaavien markkinoiden löytämiseksi.”
Energiamarkkinoita leimaavat hintojen nousu ja saatavuusongelmat
Vuonna 2020 Suomen energiariippuvuus oli 42 prosenttia, kun se muissa EU-maissa oli keskimäärin merkittävästi korkeampi, 61 prosenttia. Venäjä osuus tästä energian tuonnista oli noin 60–65 prosenttia vuonna 2019.
Raakaöljystä jopa 90 prosenttia tulee meille Venäjältä suomalaisen öljynjalostusteollisuuden erikoistumisen takia, kun taas muiden energialähteiden osuus Venäjän tuonnista on noin kolmannes.
”Vaikka Suomeen tuodaan paljon energiaa Venäjältä, energiamarkkinat ovat maailmanlaajuiset. Korvaavaa energiaa on saatavissa muualta, ja yritykset voivat hyödyntää näitä globaaleja hankintalähteitä”, Kuismanen muistuttaa.
Ukrainan sodalla on kuitenkin vaikutuksia Suomen energiamarkkinoille: hinnat nousevat ja energian saatavuudessa voi ilmetä ongelmia. Esimerkiksi nyt pörssisähkön, raakaöljyn ja kaasun hinnat ovat heilahdelleet, mutta taustalla vaikuttavat muutkin tekijät kuin Ukrainan sota.
”Tulevaisuudessa Suomen täytyy pitää huolta omasta säätövoimastaan ja siitä, että meillä on kapasiteettia tuottaa energiaa. Energiavalikoiman monipuolistamista taas tukee vihreä siirtymä eli se, miten pystymme korvaamaan fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla kestävillä vaihtoehdoilla.”
Epävarmoina aikoina Kuismanen neuvoo suomalaisyrityksiä katsomaan proaktiivisesti omaa kulurakennettaan esimerkiksi juuri energiankulutuksen näkökulmasta. Toimintoja kannattaa järkeistää etenkin kriisitilanteissa, jotka vaikuttavat yleiseen markkinatilanteeseen.
Suomen maariski voi vaikuttaa sijoitusinnokkuuteen
Suomen maantieteellinen sijainti Venäjän rajanaapurina aiheuttaa maariskin, joka on kasvanut Ukrainan sodan takia sekä poliittisesta että taloudellisesta näkökulmasta. Kun maariski nousee, sijoittajat irtaantuvat herkästi ja suuntaavat sijoituksensa muualle.
”Sijoittajat miettivät nyt, ovatko suomalaisyritykset kannattavia sijoituskohteita. Eikä kyse ole vain ulkomaisista sijoittajista vaan myös kotimaisista, ja siksi maariski täytyy ottaa vakavasti. Suomalaisyritysten tulee olla nyt proaktiivisia rahoituksen hankkimisen osalta.”
Tyypillisesti kriisitilanteissa sijoittajat luottavat dollariin, mikä on näkynyt myös Ukrainan sodan aikana. Dollarin vahvistumisella ei kuitenkaan ole toistaiseksi suoraa yhteyttä suomalaisyrityksiin.
Koska maariski realisoituu usein nopeasti, Kuismanen painottaa, että nyt Suomessa ei ole tilaa poliittiselle kriisille. Se voisi lisätä entisestään epävarmuutta ja saada aran tilanteen eskaloitumaan.
”Hallituksen on viestittävä määrätietoisesti ja totuudenmukaisesti, mikä tilanne on. Esimerkiksi tällä hetkellä Suomeen ei kohdistu suoraan poliittista tai taloudellista uhkaa, mikä vaikuttaisi sijoitusten turvallisuuteen.”
Maariskistä huolimatta Suomen huoltovarmuus on säilynyt varsin hyvällä tolalla. Kuismanen arvioi sen olevan peruja Suomen historiasta. Venäjään on suhtauduttu naapurimaana aina vakavasti.
”Suotuisaa on esimerkiksi se, että Suomi ei ole riippuvainen maakaasusta, ja Venäjältä tuleva raakaöljy sekä tuontisähkö pystytään korvaamaan myös muilla lähteillä. Energiapulaa meille tuskin tulee, mutta hinnat voivat toki elää.”
Inflaatio ja rahamarkkinoiden ailahtelut lisäävät epävarmuutta
Inflaatiokehitys eli hintojen nousu lähti kiihtymään jo ennen Ukrainan sotaa. Etenkin energian, tuoretavaroiden ja ruoan hinnat ovat nousseet suhteellisen voimakkaasti, mikä vaikuttaa kuluttajien ostokäyttäytymiseen ja sitä kautta yritysten toimintaan.
”Tämä näkyy kustannuspaineena monissa suomalaisissa pk-yrityksissä, sillä kaikilla ei ole mahdollisuutta siirtää kustannuksia eteenpäin. Kun voitokkuus toiminnasta supistuu, yritysten tilanne monella toimialalla vaikeutuu tai on jo vaikeutunut.”
Vaikka monen yrityksen kasvuvauhti voi hidastua, liialliseen negatiivisuuteen ei ole Kuismasen mukaan syytä. Euroopan keskuspankki on esimerkiksi ennustanut euroalueen perusuran kasvuksi tälle vuodelle 3,7 prosenttia ja kauhuskenaarioksi 2,3 prosenttia. Huomionarvoista on se, että perusuraan on jo sisällytetty kriisin vaikutuksia.
”Inflaation tasaannuttamiseksi Euroopan keskuspankin pitäisi nostaa korkoja, mutta Ukrainan sota tulee todennäköisesti viivästyttämään tätä.”
Sen sijaan Yhdysvaltojen rahapolitiikkaan kriisitilanne ei juurikaan vaikuta, koska maan taloudellinen kehitys on erittäin voimakasta. Yhdysvaltain keskuspankki onkin jo reagoinut tilanteeseen nostamalla ohjauskorkoa.
Merkittävimmät seuraukset Ukrainan sodalla on Venäjälle, sillä länsimaiden talouspakotteet ja rahamarkkinoiden eristäminen rampauttavat maan ennen pitkää. Kuismasen mukaan Venäjän keskuspankki tekee nyt kaikkensa pelastaakseen oman pankkijärjestelmänsä.
”Kaikin tavoin järjettömässä Ukrainan sodassa Venäjä hukkaa mielettömän määrän inhimillistä pääomaa ja resursseja. Taloudellisessa kurimuksessa maa ajautuu lopulta niin suureen kuoppaan, että se johtaa väistämättä kansan tyytymättömyyteen ja levottomuuksiin. Tätä menoa Venäjästä on tulossa taas maailman suurin peruna- ja kaalimaa.”
Nelli Leppänen
