Suomen Yrittäjät: Lomautusten ja yt-neuvottelujen nopeutusten pitäisi koskea kaikkia yrityksiä TES:sta riippumatta
Työmarkkinakeskusjärjestöt EK, KT, SAK, Akava ja STTK esittävät maan hallitukselle, että koronakriisin vuoksi muun muassa lomautuksiin vaikuttavia työlainsäädännön ja sosiaaliturvan väliaikaisia muutoksia jatketaan vuoden loppuun asti.
Väliaikaiset muutokset ovat nyt voimassa kesäkuun loppuun. Lomautusneuvottelut voidaan käydä nopeimmillaan viidessä päivässä ja lomautusilmoitusaikaa on lyhennetty viiteen päivään. Normaalisti yt-neuvottelut ovat kestäneet 14 päivästä kuuteen viikkoon.
– On tärkeää, että määräaikaista lainsäädäntöä jatketaan. Sen pitäisi kuitenkin koskea kaikkia yrityksiä riippumatta siitä millaisia työehtosopimuksia eri aloilla on, painottaa Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula.
Nykyinen määräaikainen lainsäädäntö ei Makkulan mukaan vaikuta tessien sisältöön käytännössä mitään, koska siinä ainoastaan suositellaan, että työehtosopimuksia muutetaan määräaikaisten lakipykälien mukaisiksi.
Eli joillakin aloilla on edelleen pidemmät määräajat kuin toisilla työehtosopimusten vuoksi.
– Tämän pitäisi mennä niin, että lainsäätäjä säätää poikkeusoloissa lain, joka koskee kaikkia riippumatta työehtosopimuksista. Suomen Yrittäjät on esittänyt tätä jo maaliskuun puolivälissä, Janne Makkula toteaa.
– Hallitus tietenkin tekee päätökset, ja se ei tarvitse siihen keskusjärjestöjen lupaa, Makkula sanoo.
Työttömyysturvassa ei omavastuupäiviä
Väliaikaisen työlainsäädännön mukaan työttömyysturvan omavastuupäivät on poistettu lomautetuilta ja irtisanotuilta, jotta palkansaajat saavat koko lomautus- tai työttömyysajalta työttömyyskorvauksia. Työmarkkinakeskusjärjestöt Elinkeinoelämän keskusliitto, Kuntatyönantajat, SAK, Akava ja STTK esittävät, että myös tämä olisi voimassa vuoden loppuun saakka.
Järjestöt esittävät hallitukselle myös, että lomautuksen tai työttömyyden perusteella maksettavan työttömyyspäivärahan enimmäismaksuajan kuluminen on myös keskeytetty vuoden loppuun asti. Vuoden loppuun asti tätä keskeyttämistä sovellettaisiin työttömyyspäivärahaan, jota maksetaan 16. maaliskuuta tai sen jälkeen alkaneeseen työttömyyteen.
Järjestöjen mielestä lomautuksen helpottaminen ja työttömyyskorvausten parantaminen muodostavat kokonaisuuden, jonka molemmat osat on toteutettava. Esitys on jatkoa järjestöjen 18. maalikuuta tekemälle sopimukselle.
Janne Makkula huomauttaa, että myös yrittäjän työmarkkinatuen maksamista pitää jatkaa vuoden loppuun saakka samalla, kun muitakin määräaikoja pidennetään.
200 päivän sääntöön lomautuksissa pitää puuttua
Nykyisessä laissa on niin sanottu roikkolomautussäännös. Sen mukaan 200 lomautuspäivän jälkeen työntekijä voi päättää työsuhteen ja työnantaja joutuu silloin maksamaan irtisanomisajan palkan. Pitkissä työsuhteissa tämä tarkoittaa puolen vuoden palkkaa.
– Tämä 200 päivän sääntö voi kaataa yrityksiä, jos koronakriisi jatkuu ja lomautuksia joudutaan jatkamaan. Tähän sääntöön pitää puuttua hyvissä ajoin, työmarkkinajohtaja Makkula painottaa.
Koronatestauksia pitää lisätä työterveyden kautta
Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät torstaina julkaistussa kannanotossaan myös, että koronatartuntatestausta on lisättävä huomattavasti. Testauksessa on nykyistä paremmin hyödynnettävä työterveyshuoltoa.
Valtion olisi korvattava koronatartuntatestit työterveydenhuollossa väliaikaisesti siten, että Kelan maksama työterveyshuollon korvaus kattaa 75 prosenttia testien työnantajalle aiheutuvista kustannuksista.
Järjestöt painottavat myös, että valtion on varmistettava, että kunnilla on kyky huolehtia velvoitteistaan. Hallituksen jo aiemmin tekemien päätösten lisäksi kunnat ja kuntayhtymät tarvitsevat lisää taloudellista tukea muun muassa valtionosuusjärjestelmän kautta.
Yhteisessä esityksessä on mukana myös kokeilu työnantajan kustantaman koulutuksen verovapaudesta 1500 euroon saakka. Työmarkkinakeskusjärjestöt uudistavat myös aiemmin tekemänsä esitykset oppilaitosten verkko-opetuksen lisäämisestä erillisrahoituksella, lyhyiden koulutusten lisäämisestä työvoimapulasta kärsiville aloille ja kansalaisten digitaitojen lisäämisestä.
– Nämä koulutuspuolen asiat ovat hyviä ja kannatettavia, esimerkiksi koulutuksen verovapaus ja lyhyet koulutukset, toteaa Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen.
Jari Lammassaari
jari.lammassaari(at)yrittajat.fi
