Suomen Yrittäjät: #työtäsuomeen näillä 15 keinolla
Työttömyyden alentamiseen on paljon käyttämättömiä keinoja, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.
Suomen työllisyysaste on nostettava lähelle 80 prosenttia, jotta hyvinvointivaltion rahoitus voidaan turvata. Suomen Yrittäjät tarjoaa hallitukselle 15 keinoa työllisyyden parantamiseen. Nämä helpottavat monen yrityksen kokemaa työvoimapulaa ja alentavat rakenteellista työttömyyttä.
– Hallitus on pyytänyt kansliapäälliköiltä ehdotuksia työllisyyden vahvistamiseksi. Halusimme tehdä oman #työtäsuomeen -ohjelmamme osoittamaan, että työttömyyden alentamiseen on edelleen paljon käyttämättömiä erinomaisia keinoja, Mikael Pentikäinen kertoo.
– Tämän listan toteuttaminen vähentää työvoimapulaa ja rakenteellista työttömyyttä. Toivon, että hallituksella on rohkeutta toteuttaa näitä ehdotuksia, Pentikäinen sanoo.
1: Irtisanomista pitää helpottaa
Muutetaan työsopimuslakia niin, että pienten yritysten työllistämisen riskiä pienennetään helpottamalla henkilöperusteista irtisanomista. Jatkossa edellytetään ainoastaan asiallista syytä työsuhteen henkilöperusteiselle päättämiselle.
2: Paikallisen sopimisen kiellot pois
Poistetaan työsopimuslaista, vuosilomalaista, työaikalaista ja opintovapaalaista yleissitovaa työehtosopimusta noudattavien järjestäytymättömien yritysten paikallisen sopimisen kiellot. Näin yritykset saatetaan samaan asemaan järjestäytymisestä riippumatta ja kaikki yritykset saavat samat mahdollisuudet sopia.
Järjestäytymättömissä yrityksissä, joista noin 50 000 noudattaa työehtosopimusta yleissitovuuden perusteella, on iso työllistämispotentiaali. Muutos on tehtävä tavalla, joka ei syrji myöskään järjestäytymättömiä työntekijöitä.
3: Yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturva kuntoon
Saatetaan yrittäjien perheenjäsenet, jotka eivät omista yrityksen osakkeita, samaan asemaan työttömyysturvassa muiden yrityksissä työskentelevien työntekijöiden kanssa. Näin yrittäjät uskaltaisivat aiempaa rohkeammin työllistää omia perheenjäseniään.
Tällä hetkellä heitä kohdellaan työttömyysturvajärjestelmässä yrittäjinä, vaikka he muussa lainsäädännössä ovat työntekijöitä.
4. Palkkatasosta voitava neuvotella
Parannetaan heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien asemaa lisäämällä palkkatukea ja uudistamalla yleissitovuusjärjestelmä, jotta yritykset pystyvät nykyistä laajemmin neuvottelemaan myös palkkatasosta ja muista työehdoista. Työpaikkaa ei synny, jos työn tarjoaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Suomessa on maailman jäykin palkanmuodostus.
5. Työttömyysturvaan porrastus
Porrastetaan tai lyhennetään työttömyysturvaa nykyistä voimakkaammin. Etuus voisi olla työttömyysjakson alussa nykyistä korkeampi, mutta alenisi työttömyyden jatkuessa portaittain. On myös lisättävä velvoittavuutta työttömyysturvan saamisen ehtona: jotta työttömyysturvaa saa, pitää hakea töitä.
6. Lisäpäivät pois työttömyysturvasta
Poistetaan työttömyysturvan lisäpäivät. Ne johtavat ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston pitkittymiseen ja heikentävät ikääntyneiden työttömien kannustimia etsiä uutta työtä.
7. Sääntelyn aiheuttamia kustannuksia pienennettävä
Pienennetään yrityksille aiheutuvia sääntelykustannuksia. Laajennetaan pikaisesti yksi yhdestä -työkalu eri ministeriöiden lainvalmistelun käyttöön tavoitteena varmistaa, ettei yritysten sääntelykustannukset kasva nykyisestä. Osaksi säädösvalmistelun vaikutusarviointia on otettava käyttöön pk-yritystesti, jossa arvioidaan eri sääntelyvaihtoehtojen vaikutukset nimenomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.
8. Konkurssin jälkeen uusi alku mahdolliseksi
Mahdollistetaan yrittäjän uusi alku konkurssin jälkeen ja poistetaan yrittämisen esteitä. Käynnistetään vielä tällä hallituskaudella vastuuministeriöissä selvitykset, miten yrittäjän uuden alun esteet voitaisiin poistaa.
9. Kokonaisuudistus konkurssin tehneiden asemaan
Valmistellaan kokonaisuudistus konkurssin tehneen yrittäjän uudesta alusta siten, että se voi toteutua seuraavalla hallituskaudella. Esteiden poistamisella tai lieventämisellä autetaan työpaikkojen säilymistä, epäonnistuneen yrittäjän uudelleen työllistymistä sekä vähennetään yhteiskunnan kustannuksia.
10. Petokset ja huijaukset kuriin
Laaditaan yrityksiin kohdistuvien petosten tilannekuva ja toteutetaan lainsäädäntömuutoksia sen pohjalta. Petokset eri tekomuotoineen ovat lisääntyneet 2000-luvulla merkittävästi. Jopa kaksi kolmasosaa yksinyrittäjistä on joutunut vähintään kerran huijauksen kohteeksi vuoden aikana. Yritysten kärsimät vahingot nousevat vuositasolla kymmeniin miljooniin euroihin.
11. Tuloverotukseen kevennys pienituloisille
Kohdennetaan tuloverotuksen kevennykset etupäässä pienituloisille, jotta työn vastaanottaminen olisi mahdollisimman kannattavaa.
12. Vain peruskoulun käyneitä aktivoitava
Selvitetään negatiivisen tuloverotuksen ja palkkatuen vaikutuksia. Selkeästi alhaisin työllisyysaste on vain peruskoulun suorittaneilla. Lisäksi vain peruskoulun suorittaneiden palkkataso on matala. Työllisyysasteen nostaminen edellyttää tämän ryhmän aktivoimista ja lisäkoulutusta.
13. Puretaan kaavoituksen ja rakentamisen sääntelyä
14. Työn perässä muuttamista rohkaistava
Kohdellaan asumisen eri muotoja verotuksessa neutraalisti, jotta työntekijät pääsevät nykyistä helpommin muuttamaan töihin toiselle paikkakunnalle. Nyt omistusasumista tuetaan verovaroista niin, että asuntolainaa voi vähentää verotuksessa. Tämä ei rohkaise muuttamaan työn perässä toiselle paikkakunnalle.
15. Aikuiskoulutustuki kohdennettava paremmin
Kohdennetaan aikuiskoulutustuki ihmisiin, joille työllistyminen on todennäköistä. Valtaosa tuen saajista nyt on jo hyvin koulutettuja ihmisiä, jotka ovat jo töissä.
