Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajan ja Etelä-Savon Yrittäjien Nina Rasolan puhe Korona-webinaarissa

Vähitellen palaillaan tutumpaan arkeen, mutta tuleva on yhä epävarmaa. Koronakriisi haastaa meidät kaikki niin valtion, maakunnat, kunnat kuin yritykset katsomaan taloutta, työllisyyttä ja toimintaedellytyksiä – sitä elinvoimaa – aivan uusin silmin.

Tarvitaan uusia tapoja toimia ja rajoja rikkovaa ajattelua, jotta me kaikki selviämme tästä – yhdessä!

Nyt ei lamaannuta vaan pohjustetaan uutta.

Rakennetaan yhdessä hyvä yritysilmasto alueille – sen elementtejä ovat

1. yritysvaikutusten arviointipaikallisten
2. yritysten mahdollisuudet päästä mukaan palvelutuotantoon ja
3. yritysten tasavertainen kohtelu

Yrittäjiä menneet kuukaudet ovat kohdelleet hyvin eri tavoin. Vaikutukset ovat olleet erilaiset yrityksen koosta, asiakkuuksista ja toimialasta riippuen.

Poikkeusolot ovat muuttaneet ostokäyttäytymistä ja työn tekemistä. Osalle ne ovat tuoneet vauhtia digiloikan toteuttamiseen, ja toisille on ollut ajankohtaista palkata lisää tekijöitä.

Korona on pakottanut yritykset reagoimaan muutoksiin nopeasti. Yrityksen muutosnopeuden on oltava suurempi kuin ympäröivän maailman – tämä on todella haastavaa. Pakko on paras muusa!

Esimerkiksi kuopiolainen lasitalo Lasilinkki lähti valmistamaan pleksisuojia, ja lomautukset peruttiin. Ravintolat ovat siirtyneet Take Away -toimintaan ja verkkokauppa kukoistaa.

Osa yrittäjistä on myös joutunut ottamaan valtavan iskun vastaan, joka on vienyt yrityksen ahdinkoon: lomautukset, irtisanomiset ja talousvaikeudet ovat osuneet moneen. Erityisesti palvelualaan koronashokki on iskenyt armottomasti.

Koronakriisi on ajanut, monet yrittäjät tiukkaan paikkaan, ja sen kestäminen on monille ankara haaste. Kuuntelua ja kannustusta tarvitaan normaalitilanteessakin, poikkeusoloista puhumattakaan. Yrittäjät tarvitsevat edelleen apua erimuotoisten tukien ja lainajärjestelyjen kautta, mutta henkisen tuen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa.

Muuttuvassa toimintaympäristössä niin kunnat kuin yritykset tekevät työtä elinvoiman kehittämiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Asiakkaiden käyttäytyminen ja ostotavat ovat muuttuneet koronan myötä. Se haastaa myös kuntien toimintaa. Toimintaympäristön muuttuessa kunnan toiminta, osaaminen ja asiakastarpeet muuttuvat, jolloin myös kunnan on muututtava.

Onko aika muuttaa kuntien toimintaa ja palvelujen tarkastelua asiakaslähtöisemmäksi, siis enemmän kuntalaislähtöiseksi? Saada nopeutta ja rohkeutta päätöksen tekoon – nyt on jo kokemuksia siitä.

Elinvoiman johtaminen on ennakoivaa ja tavoitteellista kunnan ja verkostojen aktiivista yhteensovittamista.

Nyt korona-aikana kunnat ja yrittäjät ovat tehneet aitoa yhteistyötä, jota on syytä jatkaa tästä eteenpäin. Alueiden elinkeinovaikuttajat, kunnat, viranomaiset ja yrittäjät ovat vahvistaneet merkittävästi yhteistyötä. Tätä kehityssuuntaa on hyvä jatkaa kriisin jälkeenkin.

Oikeastaan tästä poikkeavasta tavasta toimia olisi hyvä tulla uusi normaali.

Yhteisten haasteiden ja ongelmien ratkaiseminen yhteistyössä antaa uutta tietoa ja ratkaisuja niin yrityksiin kuin alueille ja vahvistaa yhdessä tekemisen kulttuuria – toimijat lähentyvät ja jatkossa on entistä helpompi ottaa yhteyttä ja hoitaa yhteisiä asioita – lisää yhteisymmärrystä.

Kotikaupunkini Mikkeli painii talousvaikeuksien kanssa. Kaupunginjohtaja totesi kolumnissaan, että tarvitaan 2 500 työpaikkaa enemmän ja kaupungin talous olisi terveemmällä pohjalla. Millaisia päätöksiä ja valintoja voisi tehdä, jotta tämä tavoite täyttyisi ja elinvoima kasvaisi – samat asiat pätevät kaikille kunnille.

Tässä toimenpiteitä:

1. tiivis vuoropuhelu alueen yritysten ja kunnan välillä palvelutarpeista sekä palvelutarjonnasta. Näiden havaintojen huomioiminen kunnan toiminnassa ja strategioissa.
2. oman alueen yritysten ja niiden osaamisen tunnistaminen
3. palvelumarkkinoiden jatkuva seuranta, analysointi ja toimenpiteet

Julkiset hankinnat ohjaavat ja luovat markkinaa – niillä on suuri merkitys alueen elinvoimaan ja yritysten toimintaedellytyksille. Hankinnoilla voidaan vaikuttaa työllisyyden ja yrittäjyyden kasvuun.

Hankinnoissa keskeistä on:

1. hankintaprosessit, joissa hyödynnetään yritysten osaamista mm. avoimet markkinavuoropuhelut laajasti käyttöön ja hankintojen jakaminen osiin
2. pienhankinnat – näkyviksi yrityksille (pelkkä sähköinen kanava ei riitä)
3. kumppanuuden kehittäminen – palvelusuunnittelu, osaamisen laajentaminen ja tutkimusyhteistyö
4. kunnan palvelujen avaaminen tuotekehitysympäristöiksi

Näihin on syytä kiinnittää huomiota, koska yrittäjät ovat hyvin sitoutuneita omaan paikkakuntaan, kasvollinen omistajuus ja pienyritykset pysyvät kotiseudulla. Työpaikat syntyvät yrityksiin.

Kunnat voisivat siirtyä valvonnasta ja rajoittamisesta – innostamiseen ja palkitsemiseen! Mielikuvilla ja fiiliksellä eli hyvällä pöhinällä on yllättävän iso vaikutus kaikkeen tekemiseen.

Meidän on pidettävä yhdessä huolta, että yritykset saavat yrittää ja luoda omalta osaltaan elinvoimaa paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Ilman toista ei ole toisen menestystä – on hyvä ajattelutapa. Nyt ei ole varaa heikentää yhdenkään yrityksen edellytyksiä toimia.

Omalta osaltani voin todeta, että lausuntokierroksella oleva hallituksen jätelakiesitys – toteutuessaan – vaikuttaisi erittäin negatiivisesti koko toimialan toimintaympäristöön ja yrittäjyyteen, mutta myös kuntiin ja niiden elinvoimaan.

Lopuksi miksi yrityksiin on panostettava? Sen kiteytyy LUT yliopiston rehtori Juha-Matti Saksan heittämään haasteeseen: ”Jos joku teistä on keksinyt mistä muualta raha tulee kuin yrityksistä – niin kertokaa!”

Me yrittäjät olemme kekseliäitä ja muuntautumiskykyisiä selviytyjiä – yrittäjyys voi olla ratkaisu moneen asiaan. Me haluamme olla osa ratkaisua emme ongelmaa!

Nina Rasola
varapuheenjohtaja
Suomen Yrittäjät

puheenjohtaja
Etelä-Savon Yrittäjät