Viime vuoden synkät konkurssiluvut julki – ”Näillä muutoksilla on jo kansantaloudellista merkitystä”

Asiakastieto kertoo surullisista luvuista liittyen konkurssien määrään Suomessa. Asiakastiedon tuoreiden tietojen mukaan Suomessa asetettiin konkurssiin vuonna 2023 yhteensä 2 700 yritystä. Tämä on peräti 26 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Konkursseihin perehtynyt Asiakastiedon asiantuntija pitää viime vuoden lukuja historiallisen karuina.

– Konkurssit ovat luonnollinen osa toimivaa markkinataloutta, mutta on aivan selvää, että viime vuosi oli poikkeuksellisen synkkä. Finanssikriisin aikaan vuonna 2009 Suomessa konkurssiin asetettiin hieman yli 2 200 yritystä, mikä oli ennen viime vuotta 2000-luvun ennätys. Nyt siihen verrattuna tuli lähes viiden sadan konkurssin hyppäys, tuoteomistaja Jaakko Nors kertoo.

Hänen mukaansa konkurssiin asetettujen yritysten yhteen laskettu liikevaihto lähentelee kahta miljardia euroa. Kyseisissä yrityksissä työskenteli yhteensä runsaat 8 000 henkilöä.

– Näillä muutoksilla on jo kansantaloudellista merkitystä, kun vastaavasti tilalle ei ole tullut suurta määrää kasvuyrityksiä tai suuria työllistäjiä, jotka pystyisivät paikkaamaan esimerkiksi menetettyjä verotuloja, Nors jatkaa.

Rakennusala kärjessä

Rakennusalan tilanne on ollut ikävällä tavalla julkisuudessa pitkin syksyä. Tuoreet tiedot kertovat, että vaikeuksia on yhä suuremmilla alan yrityksillä, myös pörssiyrityksillä.

Asiakastiedon mukaan viime vuodelle oli leimallista, että pienyritysvaltaisessa Suomessa konkurssiin kaatui isojakin yrityksiä. Asiakastiedon tietokannan mukaan konkurssiin asetettiin 299 yritystä, joiden viimeinen raportoitu liikevaihto oli vähintään miljoona euroa. Vuonna 2022 näin suuria konkursseja nähtiin vain 190.

– Suurimpien konkurssien kärkipää muodostuu pitkälti rakennusalan yrityksistä. Niillä on selvästi ollut vaikeuksia sopeuttaa toimintaansa vastaamaan kasvaneita kustannuksia ja samalla hiipuvaa kysyntää. Muilla toimialoilla yli kymmenen miljoonan euron yritystenkin konkurssit ovat erittäin harvinaisia, Nors sanoo.

Muutkin maksuhäiriöt kasvussa

Konkurssien lisäksi muutkin yritysten maksuhäiriömerkinnät lisääntyivät selvästi viime vuonna. Asiakastieto rekisteröi tietokantaansa noin 224 000 maksuhäiriömerkintää. Maksuhäiriöisiä yrityksiä on nyt yhteensä 44 300 eli 13 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.

– Yritykset sinnittelevät liian pitkään, eivätkä hakeudu ajoissa saneeraukseen. Uskon, että tiiviimpi vuoropuhelu luotonantajien ja velkojien kanssa auttaisi ratkomaan velallisyrityksen ongelmia paremmin. Toivottavasti viime vuosi opetti kaikki yritykset myös seuraamaan riittävän tarkasti asiakkaidensa ja toimitusketjunsa muiden yritysten tilannetta, etteivät niiden maksuvaikeudet tule yllätyksenä ja vaaranna omaa tulevaisuutta, Nors sanoo.

Pitkät maksuajat lisäävät vaikeuksia

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen on aikaisemmin nostanut esille pitkien maksuaikojen negatiiviset vaikutukset yrityksille.

– Neljännes konkursseista johtuu siitä, että yritykset eivät saa ajoissa omia saataviaan sopimuskumppaneiltaan. Yrittäjän tulee kuitenkin hoitaa omat laskunsa, kuten palkat, verot, vuokrat ja tuotantokustannuksensa ajallaan, Toivonen kommentoi marraskuussa.

– Osa pitkistä maksuajoista on seurausta siitä, että meillä on maksuehtolaki, jota ei noudateta. Yritysten välillä saa käyttää yli 30 päivän maksuaikaa vain, jos molemmat osapuolet siihen suostuvat.

Suomen Yrittäjien tekemän selvityksen mukaan yli puolet pk-yrityksistä kertovat törmänneensä siihen, ettei lakia noudateta. Usein maksuaikojen sanelijana on suuryritys, joka ajaa läpi pitkät, itselleen edulliset maksuajat.