Tällä suomalaisyrityksellä voi olla iso rooli droonimuurin rakentamisessa – ”Niin kauan kun ei ole diplomaattista ratkaisua, on kehitettävä sotilaallista voimaa”

Suomessa kehitetään johtavaa puolustusteknologiaa, jonka uskotaan kasvattavan merkitystään lähivuosina. Vantaalainen Sensofusion on Suomen mittakaavassa yksi ainoita yrityksiä, joilla on vahvaa osaamista sotilaallisessa käytössä olevien aseistettujen droonien torjunnassa. Yrityksellä ei käytännössä ole suomalaista kilpailijaa.

Droonien torjunta nousi päivänpolttavaksi puheenaiheeksi tällä viikolla, kun Venäjän droonit tunkeutuivat Puolan ilmatilaan. Sensofusionin kehittämät järjestelmät kykenevät havaitsemaan drooniliikennettä jopa 200 kilometrin päästä niiden sijainnista. Sensofusionin laitteistoa on ollut käytössä jo pitkään esimerkiksi Ukrainassa.

Sensofusionin perustaja ja toimitusjohtaja Tuomas Rasila kiinnostui drooneista jo kauan ennen kuin niistä tuli sodankäynnin väline. Rasila on poikkeuksellinen yrittäjä alallaan, sillä hänellä ei ole minkäänlaista akateemista alan koulutusta.

– Minulla oli entuudestaan taustaa puolustusvälinealalta, jossa keskityin radioteknologiaan. Yrityksen toiminta lähti liikkeelle kiinnostuksesta drooneihin, kun rupesin aikanaan rakentelemaan niitä. Kiinnostuin ennen kaikkea siitä, miten drooneilta voidaan suojautua liittyen rikollisuuteen ja sotilaallisiin tilanteisiin, Rasila kertoo.

Vuonna 2016 perustettu Sensofusion pyrkii kehittämään mahdollisimman tehokkaita keinoja droonien havaitsemiseen ja niiden torjumiseen. Tuohon aikaan markkinoille oli tulossa ensimmäisiä pieniä ja edullisia drooneja, joista innostuttiin myös harrastajapiireissä. Yrityksen ensimmäinen tuote syntyi jo perustamisvuonna.

Alku oli heti lupaava, sillä vantaalaisyrityksen onnistui solmia vuonna 2018 sopimuksen Yhdysvaltain merijalkaväen kanssa. Kyseessä oli tuotekehitykseen tarkoitetusta tuotteesta, jota ei ollut tarkoituskaan käyttää operatiivisessa toiminnassa.

Syy operatiivisten laitteiden kysynnän räjähdysmäiselle kasvulle oli Venäjän aloittama hyökkäyssota, joka on nyt käynnistänyt Euroopassa lähes ennennäkemättömän sotilaallisen varustautumisen aallon. Se muutti Sensofusionin strategian: Keskittyminen suuntautui täysin sotilaalliseen toimintaan, josta yrityksen lähes koko liikevaihto koostuu. Rasila uskoo, että hänen yrityksellään on mahdollisuus vaikuttaa sodankäynnin kannattavuuteen.

– En usko, että yhteenkään maailman konflikteista on pitkäaikaista sotilaallista ratkaisua. Niin kauan kun ei ole diplomaattista ratkaisua, on kehitettävä sotilaallista voimaa. Tällä hetkellä on vaikea nähdä, mistä Ukrainan sota lähtisi aukeamaan kohti rauhaa. Jos defensiivisestä teknologiasta tulee kilpailukykyisempää eli puolustautuminen halpenee, hyökkäämisellä ei kenties ole enää niin suurta vaikutusta.

Valokuitudroonit haastavat torjunnan

Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry kertoi kesäkuussa tuoreita lukuja jäsenyritystensä yhteenlasketusta liikevaihdosta, joka kasvoi 12 prosentilla vuonna 2024. Yritysten kokonaisliikevaihto vuonna 2024 oli noin 2,95 miljardia euroa, kun se vuonna 2023 oli 2,6 miljardia euroa.

Vaikka kasvu oli erityisen voimakasta avaruusliiketoiminnassa (nousu 44 prosenttia), myös perinteinen puolustustoimiala kasvoi vahvasti, noin 31 prosenttia. Vuonna 2024 PIA:n jäsenistö työllisti suoraan hieman yli 12 000 henkilöä. Alan epäsuora työllistämisvaikutus oli noin 30 000 henkilötyövuotta. Sensofusion ei ole PIA ry:n jäsen.

Sensofusion valmistaa drooneja tunnistavia sensoreita, joiden tarkoituksena on torjua autonomisia aseita, kuten hyökkäysdrooneja. Yrityksen strategian mukaisesti sen tuotteet on suunniteltu aseita, ei ihmisiä vastaan.

Rasilan mukaan valtaosa tiedustelutoiminnassa käytettävistä drooneista käyttää aktiivisia radioita tietojen lähetykseen, eli ne lähettävät aktiivisesti radiosignaaleja. Näitä signaaleja kuuntelemalla voidaan laskea, missä laite lentää.

– Jos ohjauskanavien radiot tukitaan lähettämällä voimakkaita signaaleja esimerkiksi GPS-taajuuksilla, suuri osa drooneista menettää ohjauskykynsä ja kykynsä paikallistaa itsensä. Samalla tavoin voidaan häiritä siviili-ilmailua. Käytännössä GPS-häirinnässä on kyse siitä, että satelliittinavigointijärjestelmää estetään kuulemasta satellitteja. Tällaista häirintää ei voida suoraan estää, mutta droonien resilienssiä eli selviytymiskykyä voidaan kehittää.

– Häirinnän estäminen onnistuu vain siten, että pyritään huolehtimaan, ettei joku pysty käynnistämään häirintälähetintä. Ja se on käytännössä mahdotonta, Rasila kertoo.

Sensofusion pyrkii kehittämään järjestelmiä, jotka selviävät mahdollisimman hyvin ympäristössä, jossa on paljon häirintää. Yksi suurimmista haasteista ovat valokuitudrooni, jotka eivät toimi radiotaajuuksilla.

– Niissä on mukana optinen linkki. Käytännössä valokuitudrooni vetää mukanaan jopa useita kymmeniä kilometrejä pitkää kelaa. Siten laitteesta on tiputettu kommunikaation tarve kokonaan pois radiotaajuuksilta. On olemassa myös muunlaisia järjestelmiä, jotka voivat navigoida ilman radiotaajuuksia. Tällainen järjestelmä on mahdollista toteuttaa esimerkiksi kameralla, joka kykenee tarkkailemaan maan pintaa ja vertaa näkemäänsä karttaan. Kaikki tämä tapahtuu täysin automatisoidusti, Rasila selvittää.

Mutta voiko tällaista teknologiaa edes torjua nykyisillä keinoilla?

– Kehitämme parhaillaan kiireen vilkkaa ratkaisuja, joilla tätä asetta pystytään torjumaan. Aina kun kehitetään jokin uusi drooniteknologia, se ei tarkoita, että vanhat keinot jäävät pois. Uhkien määrä vain kasvaa.

Rasila huomauttaa, että drooneja pyritään torjumaan myös niin sanotulla kineettisellä vaikuttamisella eli törmäyttämällä kauko-ohjattu kohde torjuttavaan laitteeseen. Tämä kohde voi kantaa mukanaan räjähdyspanosta. Käytössä ovat myös varsinaiset ilmatorjunta-aseet.

”Euroopassa todistetaan parhaillaan maailman suurinta droonisotaa. Ei tällaiseen osattu varautua.”

Tuomas Rasila, Sensofusion

Ei osaajapulaa

Rasila myöntää, että drooniteknologian voimakas yleistyminen ja niiden käyttö laajamittaisessa sodankäynnissä on ollut asiantuntijoillekin yllätys.

– Droonit ovat halpoja ja käteviä laitteita siihen käyttötarkoitukseen. Euroopassa todistetaan parhaillaan maailman suurinta droonisotaa. Ei tällaiseen osattu varautua.

Tällä hetkellä Sensofusion toimittaa tuotteitaan pääosin Eurooppaan. Toiseksi isoin markkina-alue on Pohjois-Amerikka ja kolmantena tulee Lähi-itä. 

Euroopan varustautuminen kiihdyttää liiketoimintaa merkittävästi: Sensofusion on viime vuodet kasvanut niin, että liikevaihto on kolminkertaistunut vuosittain.

– Kasvu edellyttää, että teemme jatkuvasti parempia tuotteita. Meillä on käynnissä valtava investointi tuotekehitykseen. Kasvu tapahtuu automaattisesti niin kauan, kun pystymme vastaamaan uhkaan.

Viime vuodenvaihteessa yrityksen palveluksessa oli reilut 20 työntekijää, nyt jo reilut 60. Vuoden lopussa Rasila arvioi määrän kasvavan yli sataan. Rekrytointeja on tehty etenkin tuotekehitykseen. Toistaiseksi ammattilaiset ovat löytyneet kotimaasta.

– Suomessa on verrattain hyvä tarjonta. Hakijat voivat tulla perusinsinööritaustalla ohjelmistoalalta tai radiotekniikasta. Pääosa tästä joukosta on asiantuntijoita. Osaajapulaa emme ole vielä todistaneet.