Tämä yritys on toiminut 125 vuotta samalla nimellä samassa paikassa – ”Teet sen, minkä lupaat, se on pitkän iän salaisuus”

Turun keskustassa sijatsevan 125-vuotiaan Kansallisen Kirjakaupan historiaan kuuluvat kansallisaatteen noususta saakka kaikki itsenäisen Suomen vaiheet. Kirjastolaitoksen ja television tulosta kirjakauppa on selviytynyt, kuten myös viimeisimmästä digitalisoitumisen murroksesta.

Viime vuosina toimitusjohtaja Paula Palmrothin mukaan suurin haaste kirjakaupalle on ollut oppikirjojen myynnin loppuminen.

– Toisen asteen koulukirjojen myynti loppui kirjakaupoilta yllättäen vuonna 2021. Se on huono juttu, koska nuoret eivät opi myöskään käymään kirjakaupassa. Ennen he oppivat käymään kirjakaupassa, kun tulivat ostamaan koulukirjoja ja koulutarvikkeita, Palmroth sanoo.

Oppivelvollisuuden iän nostamisen myötä lukion ja toisen asteen oppimateriaaleista tuli veloituksettomia oppilaille.

– Silloin, kun tämä päätös tuli vuonna 2021, emme osanneet sitä odottaa. Kunnat ovat kääntyneet isompien kirjanvälittäjien puoleen, hän pahoittelee.

Tästäkin Kansallinen Kirjakauppa on selviytynyt luotettavan maineensa, pitkien asiakassuhteidensa ja monien tukijalkojensa voimin, Palmroth sanoo.

Yrjö Korte teki 80-vuotisen uran

Turun Kansallisen Kirjakaupan perusti opettaja Juho Nikko useiden muiden perustajien kanssa kansallisaatteen innoittamana vuonna 1899. Kansallisaate nousi venäläistämisen vastavoimana, ja Turussa haluttiin sivistää suomalaisia kirjallisuudella. Tätä varten tarvittiin kirjakauppa.

Perustavan kokouksen pöytäkirjassa todettiin toivotun, ”että paikkakunnallamme saataisiin toimeen kansallinen kirjakauppayhtiö, etupäässä kirjallisuuden levittämiseksi kansan syviin riveihin”. Perustajaosakkaat olivat pääasiassa virkamiehiä, opettajia ja maanviljelijöitä.

1.6.1899 kirjakauppa avattiin G.A. Petreliuksen rakennuttamaan taloon Linnankadulle.

Palmroth on kolmannessa polvessa Turun Kansallisen Kirjakaupan johtajia. Hän on nykyään myös yksi kolmesta pääomistajasta siskojensa Tuula Korten ja Aila Korten kanssa.

Heidän isoisänsä Yrjö Korte tuli kirjakaupan palvelukseen apulaiseksi 14-vuotiaana ja eteni johtajaksi heti 21-vuotiaana, eli täysi-ikäiseksi tultuaan. Yrjö Korte palveli kirjakauppaa 80 vuotta kuolemaansa saakka. Ensin johtajana 60 vuotta ja sitten kaupan hallituksessa 20 vuotta.

–  Olemme toimineet Suomessa yrityksenä pisimpään samassa paikassa samalla nimellä, Palmroth sanoo.

Yrjö Korten poika ja Paula Palmrothin isä Eero Korte taas toimi kirjakaupan johtajana 30 vuotta vuoteen 1990 asti. Hänet houkuteltiin 1960-luvun alussa kirjakauppaan metsäteollisuudesta Serlachiuksen palveluksesta. Isän tehtyä johtajan uransa Paula Palmrothista tuli toimitusjohtaja.

Pikkuhiljaa myös kirjakaupan osakkeet ovat siirtyneet Korten suvun haltuun, ja nyt 90 prosenttia osakkeista on kolmella siskoksella.

– Tämä on erittäin mielenkiintoista työtä. Liiketoiminnan ja kulttuurin yhdistämistä, Palmroth sanoo.

Kirjakauppa seisoo monella jalalla

Äänikirjojen suosion kasvua Palmroth pitää hyvänä asiana.

– On kuitenkin ihmisiä, jotka eivät ole koskaan lukeneet kirjoja ja pääsevät äänikirjojen kautta kirjallisuuden pariin.

Palmroth kertoo, että viime vuonna Kansallisen Kirjakaupan kirjamyynti kasvoi edellisvuodesta. Kirjamyynti on vain yksi liiketoiminnoista.

– Totta kai meillä on paljon muutakin kuin kirjat. Meillä on verkkokauppa, toimistotarviketukku, datapalveluita ja myyntiä yrityksille. Näitä totta kai tarvitsemme kirjamyynnin vaihtelun tasoittamiseksi.

Kivijalkakauppoja Kansallisella Kirjakaupalla on Turussa kolme. Ne kuuluvat Turun kaupunkikuvaan.

Verkkokauppansa Kansallinen Kirjakauppa on myös jälleen uudistanut.

– Me perustimme Suomen ensimmäisen kirjojen verkkokaupan vuonna 1996. Tavat ovat muuttuneet. Ihmiset katsovat nettikaupasta, onko meillä jotain tuotetta ja tekevät valinnan kotona jo. Sitä helppoutta pitää kehittää. Joku haluaa mieluummin hakea kirjansa Postin pisteestä. Ihmiset korostavat vapaa-aikaa. Monet tulevat kuitenkin myymäläänkin, ja sen pitää olla viihtyisä.

“Teet sen, minkä lupaat”

Palmroth korostaa luotettavuutta kirjakaupan ja yrityksen pitkän iän salaisuutena.

–  Asiat on hoidettava niin, että olet luotettava. Teet sen minkä lupaat, se on pitkän iän salaisuus. Kun näin pitkään olemme toimineet, niin ilmeisesti meidät nähdään luotettavina ja turvallisina niin asiakkaiden kuin muidenkin sidosryhmien silmissä. Meillä on pitkiä asiakassuhteita ja tunnemme heidän tarpeensa. Palvelu on meille ensiarvoisen tärkeätä. Pidämme laajaa valikoimaa ja jos jotain ei ole, niin hankimme, Palmroth sanoo.

Kirjakaupan on oltava myös kulttuuritapahtumissa ja messuilla näkyvillä ja kutsuttava kirjailijoita kauppaan esittäytymään.

Paula Palmrothin mielestä työnantajien jakamia liikuntaan ja kulttuuriin käytettäviä virikeseteleitä pitäisi voida käyttää myös kirjoihin.

– Miksi virikeseteleitä ei voisi käyttää kirjoihin? Kaikenlaisiin tapahtumiin, elokuviin, konsertteihin ja muuhun voi käyttää seteleitä. Joku voi sanoa, että kirjanhan voi sitten myydä, mutta kuka sitäkään valvoo, kuka sinne konserttiin sitten virikesetelillä ostetulla lipulla menee, Palmroth sanoo.

Myös Kirjakauppaliitto on Palmrothin mukaan ajanut ajatusta kulttuurietujen käyttömahdollisuudesta kirjallisuuteen.