Tampereen teatterin remontilla alkaa olla jo kiirus – neliöitäkin on tiedossa lisää

Tampereen ikonisimpiin rakennuksiin kuuluva Tampereen Teatteri on menossa remonttiin, eikä nyt puhuta mistään pienestä pintasellaisesta. Tovi asiaa joudutaan tosin vielä odottamaan. Ja koska arvokiinteistöä ollaan samalla myös laajentamassa, vaaditaan siihen vielä luvat. Teatterilla ollaan kuitenkin optimistisia niiden suhteen. Remontille on myös selvä tarve, sillä nykymuodossaan työtiloissa on pahoja puutteita.

Tammerkosken ja sen yli kulkevan Hämeensillan vieressä komeilee teatterirakennus, joka on ihastuttanut tamperelaista kulttuurielämää jo vuodesta 1912. Kansallismaisemaan erottumattomana osana kuuluvan rakennuksen edellisestä remontista on sen verran aikaa, että se on nyt vääjäämättä edessä. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, Tampereen Teatterin päänäyttämö ja siihen kuuluva Kulttuuriravintola Kivi pistetään työn alle keväällä 2024 ja avataan vasta syyskaudelle 2025. Asiasta kertoivat medialle teatterinjohtaja Mikko Kanninen sekä Tampereen Teatteri Oy:n hallituksen puheenjohtaja Päivi Myllykangas. Aivan upouusi ajatus remontista ei ole. Sitä on puntaroitu vähintäänkin viimeiset viisi vuotta.

Teatterin pj ja tj — TEATTERINJOHTAJA MIKKO Kanninen sekä Tampereen Teatteri Oy:n puheenjohtaja Päivi Myllykangas ovat sitä mieltä, että remontilla alkaa olla jo kiire. Parhaassa tapauksessahan se olisi tehty jo korona aikaan, mutta koska se ei ollut mahdollista, korkea aika sille olisi nyt.

Alustava aikataulu

Tuleva remontti koskee päärakennusta ja teatterin 465-paikkaista pääkatsomoa. Lisäksi remontin aikana menee uusintaan siis myös Kulttuuriravintola Kivi. Edellisen kerran teatteria remontoitiin esityskaudella 1988–1989, eli reilut 30 vuotta sitten. Alustavan suunnitelman mukaan päänäyttämö suljetaan toukokuussa 2024 ja peruskorjaus aloitetaan saman tien. Tarkoitus on, että ovet saadaan taas auki syyskuussa 2025, juuri parahiksi syksyn ohjelmistokauteen. Sekä Päivi Myllykangas että Mikko Kanninen korostavat, että remontilla alkaa olla hoppu. Nykyaikaisia vaatimuksia kun tämän päivän tilat eivät enää vastaa.

– Nykyisten vaatimusten mukainen saavutettavuus, esteettömyys ja muunneltavuus sekä yleisöturvallisuus vaativat peruskorjauksen tekemistä, teatterintekijät perustelevat.

Tampereen teatteri varasto — KAIKILLE KÄYTETYILLE lavasteille tilat ovat käyneet ahtaiksi jo aikaa sitten.nIso osa niistä on tänä päivänä säilössä muualla päin Tamperetta. Kuva on otettunvuonna 1989 valmistuneen remontin yhteydessä maan alle tehdystä lisätilasta. Täyttä alkaa olla täälläkin.

Yli 20 miljoonan euron työmaa

Peruskorjauksen yhteydessä teatteriin ollaan rakentamassa myös noin 500 neliötä uudistilaa. Lisätila tulee teatterinjohtajan mukaan tarpeeseen.

– Meillä ei ole tällä hetkellä toimistotiloja läheskään riittävästi. Nykyisellään tiloissa piilee jopa työturvallisuusriskejä, kuten se, että osaan toimistotiloista joutuu tällä hetkellä kulkemaan pimeän näyttämön halki. Lisäksi näyttelijälämpiössä ei ole esimerkiksi vessoja, joten sosiaalitilatkin ovat tähän päivään täysin riittämättömät, Mikko Kanninen listaa.

Samalla remontilla pystytään myös järkevöittämään esimerkiksi lavastelogistiikkaa. Tällä hetkellä pelkästään lavastesiirtoihin menee noin 30 000 euroa vuodessa, Kanninen huomauttaa. Kokonaisuudessaan Tampereen teatterin remonttisuunnitelmaan on varattu noin 22,5 miljoonaa euroa. Tästä leijonanosan eli noin 17 miljoonaa vaatii peruskorjaus. Sen lisäksi laajennusosaan on budjetoitu reilut kolme miljoonaa euroa, ja esitystekniikkaa aiotaan uudistaa noin 2,5 miljoonalla eurolla. Päänäyttämöön remontti ei luo kovin montaa uutta asiakaspaikkaa. Tämän hetken suunnitelmissa katsojamäärä olisi nousemassa vajaalla kymmenellä lisäpaikalla.

Tampereen teatteri ompelimo — TEATTERIN VINTTIKERROKSESTA löytyy myös oma ompelimo.

Kaavamuutos hakusessa

Ihan sormia napsauttamalla muutos ei tietysti onnistu, vaan tähän vaaditaan asemakaavan muutos. Sitä varten teetettävä kulttuurihistoriallinen selvitys on jo käynnistetty. Tällä hetkellä käynnissä ovat rakennushistorialliset selvitykset.

– Ja me haemme tätä arkkitehdin kanssa kiireellisenä. Nämä kaavamuutokset ovat aina pitkiä prosesseja, teatterinjohtaja muistuttaa. Laajennussuunnitelman on suunnitellut Tampereen teatterille Arkkitehtitoimisto Forssi.

TÄLTÄ NÄYTTÄÄ arkkitehtien visioissa tuleva laajennusosa.

Ennakoivaa tiedottamista

Teatterin remontointi ei ole aivan yksinkertainen asia, sillä perustoimintaa eli teatterintekoa ei voida tyystin pistää stoppiin näin pitkän remontin ajaksi.

– Sekä rahoittajat että katsojat odottavat toiminnan jatkuvan, joten aiomme jatkaa perustoimintaamme myös remontin aikana, kertoi teatterinjohtaja Mikko Kanninen, ja myöntää, että asia on Tampereen teatterin kaltaiselle toimijalle erittäin iso ponnistus.

– Ja se on myös syy, miksi tiedotamme asiasta näin aikaisin. Haluamme asiallemme mahdollisimman laajan tuen, hän kertoo.

Tampereen teatteri on voittoa tavoittelematon osakeyhtiö, joka on perustettu jo liki 120 vuotta sitten, vuonna 1904. Tämän lisäksi olemassa on myös Teatterin Talosäätiö, joka omistaa sekä tontin että talon.

– Talosäätiön säännöissä sanotaan, että talossa tulee toteuttaa vain teatteria, joten muuhun tarkoitukseen tiloja ei voi muuntaa. Molempien hallitusten tehtävä on toimia Tampereen Teatterin parhaaksi, ja vahvaa yhteistyötä tarvitaan, osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja Päivi Myllykangas selkeyttää.

Väistötiloista ei tule puutetta

Sitä teatterinjohtaja ei kerro, miten korvaava esitystoiminta aiotaan toteuttaa, mutta vinkkaa sen onnistuvan yhteistyökumppanien kanssa myöhemmin paljastettavilla sopimuksilla. Todennäköisintä siis lienee, että Tampereen Teatteria nähdään joillakin muilla Tampereen estradeista.

– Niistä ei ole puutetta, sillä Tampereella mahtuu mailin matkalle kaikkiaan yhdeksän teatteria, muistuttaa puheenjohtaja Päivi Myllykangas.

Vielä nyt teatterinjohtaja ei halua kuitenkaan sopimuksiin vedoten niitä kertoa.

– Vuoden päästä olemme tiedottamisen suhteen viisaampia tästä asiasta, hän kertoo. Remontinaikaista esiintymistä helpottanee tietysti sekin, että Tampereella on käytössä myös Frenckellin näyttämö. Väistötiloissa toimimisessa turvaudutaan paikallisten yhteistyökumppanien apuun.

Kulku toimistolle Tampereen teatteri — TYÖTEKIJÖIDEN KULKUREITTI omaan konttoriinsa kulkee tänä päivänä lavan halki.

Isoja numeraaleja – Vertailuluvut ovat vuodelta 2019 hyvästä syystä

Teatteri käyttää omasta toiminnastaan vuoden 2019 lukuja. Koronan takia niiden jälkeiset vuodet kun ovat tietysti olleet poikkeuksellisia. Se selviää, että Tampereen teatterilla oli vuonna 2019 470 näytöstä ja yhteensä niissä kävi noin 124 000 ihmistä.

– Me olemme Suomen neljänneksi suurin teatteri, melkein millä tahansa mittarilla, Myllykangas huomauttaa.

Tampereen teatterin liikevaihto on noin 4,5 miljoonaa euroa, ja suurin piirtein saman verran se saa myös avustuksia. Lipputuloilla siis kustannetaan noin puolet kokonaisbudjetista.

– Se on varsin korkea luku, sillä suomalaisteattereissa keskiarvo on noin 30 prosenttia, ja osassa teattereista lipunmyynnin osuus on alle 10 prosenttia, hän kertoo.

Työllistäjänäkin teatteri on varsin merkittävä. Vuonna 2019 se työllisti 89 kuukausipalkkaista ja 77 tuntipalkkaista henkilöä. Teatterinjohtaja käyttää vuoden 2019 lukuja hyvästä syystä, sillä korona pakkosulkuineen romahdutti useammankin tunnusluvun. Toisaalta henkilöstön osuuteen se ei Tampereen teatterissa koskenut. Tamperelaisteatteri kun ei turvautunut koko korona-aikana edes lomautuksiin. Tietysti optimaalisessa maailmassa remontti olisi saatu toteutettua koronapandemian aikana.

– Teatterien katsojamäärä laski pandemiassa 75 prosenttia, ja eniten asia raapaisi teattereita, joilla lipputuloilla on iso merkitys, Kanninen kertoo.

Kuvat: Tampereen teatteri

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 20.9.2022