Yrittäjä! Tule mukaan omiesi pariin. Liity Yrittäjiin.

Jäsen, oletko jo ladannut Yrittäjät -sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

Teknostressi
Kuva: Eija Ranua
1.7.2023 klo 07:30
Uutinen

Teknostressi – miljardien eurojen sokea piste? 

Teknostressi on merkittävä, mutta toistaiseksi vielä monelle tuntematon työhyvinvointiin, työn tuottavuuteen ja johtamiseen vaikuttava ilmiö. Pitkittyessään teknostressi voi aiheuttaa työuupumusta, josta aiheutuu merkittäviä suoria ja epäsuoria kustannuksia niin yrityksille kuin yhteiskunnallekin. Mielenterveysperusteisista syistä johtuvat kustannukset ovat Suomen valtiolle vuosittain jopa 11 miljardia euroa. 

Moniulotteinen ilmiö

Lost in Data Companyn perustajan Taru Puukon mukaan teknostressi mielletään usein eri älylaitteiden jatkuvan käytön ja herätteiden aiheuttamaksi stressiksi. Todellisuudessa kyse on huomattavasti moniulotteisemmasta ilmiöstä.

– Ruudulle hyppivät ilmoitukset voivat olla yksi osa teknostressiä, mutta oikeastaan teknostressi koostuu toimintatavoista, teknologiasta sekä inhimillisistä tekijöistä ja niiden keskinäisistä vaikutuksista. Sitä pitäisi tarkastella laajemmin koko yhteiskunnan, organisaation ja yksilön tasolla, Taru sanoo. 

Käytännön tasolla teknostressi voi näyttäytyä esimerkiksi tilanteessa, jossa kollega jättää vastaamatta hänelle lähetettyyn kalenterikutsuun jonkin tietyn ajan sisällä.

– Tässä tilanteessa kutsun lähettäjä pohtii usein ensimmäisenä, onko teknologia tai järjestelmä toiminut, vaikka kyse saattaa olla yksilön valinnasta jättää vastaamatta kutsuun tai vastata myöhemmin, Taru kuvaa.

Teknologia muuttaa toimintamalleja ja vaikuttaa toimintatapoihin lähes poikkeuksetta.

– Tämä on hyvä ja arkipäiväinen esimerkki siitä, kuinka tärkeää työpaikoilla on keskustella yhteisistä toimintamalleista, Taru summaa.

Teknostressi voi ilmetä myös teknoepävarmuutena ja teknopelokkuutena.

– Miten toimintamallit muuttuvat uuden teknologian myötä? Säilyvätkö minun työni? Onko minulla riittävästi aikaa tehdä omaa työtäni uudistusten keskellä? Uskallanko painaa tätä nappia? Taru listaa. 

Teknostressi heikentää työntekijän sitoutumista ja tuottavuutta sekä aiheuttaa datahävikkiä

Teknostressi voi näyttäytyä esimerkiksi tilanteessa, jossa henkilön kognitiivista kuormitusta lisää usean eri käyttöjärjestelmän yhtäaikainen käyttö. 

– Näitä järjestelmähimmeleitä näkee vielä valtavan paljon, jossa työntekijä joutuu poukkoilemaan usean eri järjestelmän välillä täydentäen samoja tietoja useaan eri paikkaan. Se kuormittaa ja turhauttaa, Taru toteaa.

Tällaisen tilanteen välttämiseksi teknostressitekijät tulisi ottaa huomioon jo järjestelmäuudistusten suunnitteluvaiheessa. Oman organisaation lisäksi tulisi huomioida uudistuksen vaikutukset myös muihin sidosryhmiin, kuten kirjanpitoon ja laskutukseen, alihankkijoihin tai asiakkaisiin. 

Kouluttaminen on yksi tärkeä keino teknostressin ennaltaehkäisyssä. Koulutuksen puutteesta aiheutunut teknostressi voi näyttäytyä esimerkiksi niin, että tärkeät asiat jäävät kirjaamatta uusiin järjestelmiin ja syntyy datahävikkiä, joka voi tulla yritykselle kalliiksi. Lisäksi teknostressi heikentää sekä yritykseen että muutokseen sitoutumista. Se voi heijastua työn tehokkuuden ja laadun heikkenemisenä, mikä vaikuttaa usein koko työyhteisöön.

– Työkavereille voi tulla eteen tilanteita, joissa he kokevat joutuvansa tekemään enemmän, koska toisella osastolla hoidetaan asiat huonommin. Heikentynyt sitoutuminen voi heijastua myös asiakaskokemukseen ja kehitysinvestointien takaisinmaksuaikaan, Taru sanoo. Pitkittyessään teknostressi voi aiheuttaa työuupumusta, jonka kustannukset yksilölle, yritykselle ja yhteiskunnalle ovat merkittäviä.

Moniulotteiselle ilmiölle ei ole olemassa yksiselitteistä eikä yksinkertaista ratkaisua. Valmennuksissaan Taru käyttää työkaluinaan tiedosta, tunnista, ratkaise ja ehkäise -mallia. Nimensä mukaisesti tiedosta ja tunnista -vaiheissa etsitään teknostressitekijöitä ja kartoitetaan niiden vaikutuksia. Ratkaise-vaihe sisältää toimenpiteet teknostressin torjumiseksi. Ehkäise -vaiheessa pyritään välttämään teknostressin syntymistä tulevaisuudessa. 

Teksti: Elli-Noora Nieminen & Eija Ranua
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 17.6.2023