Tekoäly käytössä harvoissa yrityksissä – Kolmannes gallupin vastaajista kokee, että se voi korvata osan työtehtävistä

Tekoäly on käytössä harvoissa yrityksissä ja lähinnä johdolla, paljastaa Suomen Yrittäjien työelämägallup. Vastaajista 26 prosenttia ei käytä tekoälyä lainkaan, ja 20 prosenttia kertoo hyödyntävänsä sitä vain satunnaisesti.

Päivittäisiä käyttäjiä on 16 prosenttia, joista useita kertoja päivässä tekoälyä hyödyntää yhdeksän prosenttia. Yhteensä 37 prosenttia ilmoitti käyttävänsä tekoälyä vähintään kerran viikossa.

– Tekoälyn käyttö työelämässä tai vapaalla on edelleen harvojen käsissä. Se ei ole juurtunut osaksi suomalaisten arkea ja liiketoimintaa. Tuottavuudelle ja teknologisen kehitykselle olisi kriittistä, että tekoälyn hyödyntämisestä tulisi luonteva osa arkipäivää, Suomen Yrittäjien digi- ja innovaatiopolitiikan asiantuntija Maria Nyroos sanoo.

Käyttö on aktiivisinta johtavassa asemassa olevien ja ylempien toimihenkilöiden keskuudessa. Työntekijät, yrittäjät ja itsenäiset ammatinharjoittajat hyödyntävät tekjoälyä selvästi harvemmin.

– Yrittäjien osalta on vielä rutkasti kirittävää tekoälyn käyttöön, jotta se tukisi uutta ja innovatiivista yrittäjyyttä. Tekoälyn ei tule olla vain johdon ja korkeakoulutettujen väline, sillä se voi myös eriyttää työelämää, Nyroos jatkaa.

Naiset ja miehet käyttävät tekoälyä yhtä usein, ja 30–44-vuotiaat käyttävät tekoälyä useimmin.

Hyödyt tunnistetaan

Tekoälyä käytetään sitä aktiivisemmin, mitä isommasta yrityksestä on kysymys. Noin viidennes (19 prosenttia) gallupiin vastanneista arvioi, että tekoäly on tehostanut omaa työtä. Samaan aikaan kannetaan huolta tekoälyn aiheuttamista uhista omalle työlle. Tämä ajattelu korostuu työttömissä ja yrittäjissä.

– Jos työmarkkinoilla korostuu ajatus siitä, että tekoäly korvaa tiettyjä tehtäviä, se voi lisätä huolta etenkin niiden ihmisten keskuudessa, jotka ovat jo valmiiksi epävarmassa asemassa työmarkkinoilla. Lisäksi freelancerit ja yksinyrittäjät kantavat itse vastuun osaamisensa kehittämisestä ja toimeentulostaan, joten teknologian nopea kehitys voi tuntua kuormittavalta ilman selkeää tukea tai koulutusta, Nyroos sanoo.

Noin kolmannes vastaajista (32 prosenttia) kokee, että tekoäly voi korvata osan nykyisistä työtehtävistä. Arvio on yleisin 30–44-vuotiailla ja johtavassa asemassa olevilla tai ylemmillä toimihenkilöillä.

– Eniten tekoälyä käyttävät ryhmät eli nuoret ja johtavassa asemassa olevat arvioivat myös muita useammin tekoälyn korvaavan nykyisiä työtehtäviä. Tämä kertoo, että tekoälyä käyttämällä ymmärrys sen mahdollisuuksista syvenee.

Koulutus vielä vähäistä

Työelämägallupin mukaan 21 prosenttia vastaajista on saanut koulutusta tekoälyn hyödyntämiseen omassa työssä. Näin on ollut erityisesti johtavassa asemassa olevilla ja ylemmillä toimihenkilöillä. Tekoälykoulutusta on järjestetty useimmin kunnissa tai niiden yhtiöissä ja valtiolla ja kaiken kaikkiaan isoimmissa organisaatioissa.

– Koulutukseen kannattaa panostaa erityisesti pienissä työyhteisöissä ja yksittäisten työntekijöiden tasolla, jotta tekoälyn mahdollistamat tuottavuushyödyt leviäisivät laajemmin ja tasaisemmin työelämässä, Nyroos sanoo.

Työelämägallupin toteutti Verian Suomen Yrittäjien toimeksiannosta 5. – 11.6.2025. Vastaajina oli 1 093 työelämässä mukana olevaa (palkansaajat, yrittäjät, työttömät ja lomautetut).  Vastaajat olivat 18–69-vuotiaita suomalaisia. Aineisto edustaa kohderyhmän työelämässä mukana olevia suomalaisia.  Tulosten luottamusväli kokonaistuloksen osalta on 3,0 prosenttiyksikköä suuntaansa 50 prosentin tulostasolla.  Tutustu tuloksiin paremmin tästä.

Suomen Yrittäjät ja Elisa ovat käynnistäneet Yrittäjät & Tekoäly -oppimiskokonaisuudet yrittäjille, jotta nämä pysyvät mukana teknologiamurroksessa. Kokonaisuus sisältää esimerkiksi erilaisia koulutuksia, webinaareja, tietosisältöjä ja podcasteja. Kokonaisuus tarjoaa konkreettisia vinkkejä tekoälyn hyödyntämiseksi. Osa materiaalista on kaikkien hyödynnyttävissä. Tutustu oppimiskokonaisuuteen tästä.