Tenala Biokraft – Metsän energiasta elämää maaseudulle

Tauben maa- ja metsätalousveljekset Markus, Axel ja Johan pohtivat vuonna 2016, kuinka he voisivat mahdollistaa lapsilleen elämän maaseudulla. Lopputuloksena syntyi kuusi lämpövoimalaa Raaseporin ympäristöön. Ilman Maaseuturahoitusta moni ei olisi edennyt lainkaan.

– Kymmenen vuotta sitten hakkeen hinnat olivat alhaiset. Halusimme saada paremman katteen omien metsien tuotteelle. Parisen vuotta etsimme kohteita, jonne voisi itse rakentaa oman lämpölaitoksen. Tammisaaresta löytyi Trollbölen kerrostaloalue, joka kulutti 250 000 litraa polttoöljyä vuodessa ja halusi edullisemman, ilmastoystävällisemmän tavan lämmittää kiinteistöjä, Markus Taube toteaa.

Tenala Biokraft perustettiin vuonna 2016 ja sen jälkeen yhtiö on rakentanut yhteensä kuusi biolämpövoimalaa, joista neljä on hakkeella toimivaa, kaksi pellettilaitosta. Hakelaitokset ovat noin puolen miljoonan projekteja kukin. Kattiloiden teho on välillä 0,1–1 MW.

– Hakelaitos on hieman kalliimpi toteuttaa. Pelletti on ratkaisu siellä, minne hakelaitosta ei kannata rakentaa. Hakkeestamme 70 % on metsätähteestä ja 30 % rungoista haketettua. Meillä on kaikki kokonaisuuteen tarvittavat laitteet ja koneet – haketus on toiminnassamme ainoa työ, jonka tekee ulkopuolinen.

Maaseuturahoitus keskeisessä roolissa

Tenala Biokraft rakensi Maaseuturahoituksen tuella lämpövoimalan Trollböleen 2017, Tenholaan 2022, Bromarviin 2024 ja Siuntion hotellille 2025. Tuki oli 30 % kokonaisbudjetista. Tuesta kolmannes tuli aina Euroopan Unionilta, loput ELY-keskukselta. Tenholaa ja Trollböleä ei olisi rakennettu ilman tukea.

Veljekset rakensivat laitokset omin käsin ja hyödynsivät maatalousyrittämisessä käytettyjä rakenteita.

– Tenholassa kaukolämmössä on yli puolet kunnan kiinteistöistä. Ensimmäisenä meidän laitoksen vuonna Raaseporin kunta säästi laskelmieni mukaan yli 100 000 euroa lämmityskuluissa.

– Laitokset maksavat nopeasti itsensä takaisin. Siksi ELY-keskus tukeekin meidän hankkeita – ne ovat kannattavia sekä kaukolämmön myyjälle että ostajalle, ja käyttävät uusiutuvaa energiaa. Neljässä laitoksessa kuudesta asiakkaana on kunta.

Edullinen hinta, pitkät sopimukset

– Koska omistamme energian lähteen eli metsän, voimme taata raaka-aineen pitkässä juoksussa. Tenala Biokraft ei omista metsää, vaan ostaa haketta etupäässä meiltä veljeksiltä. Itse omistan noin 60 hehtaaria metsää, Axel 580 hehtaaria, Taube toteaa.

– Noin puolet hakkeesta tulee omista metsistä, loput yhteistyökumppaneilta. Naapurinamme olevat metsän omistajat sekä yritykset haluavat myydä haketta meille, koska olemme perheyritys ja olemme aktiivisia omassa kylässämme.

Veljekset omistavat Tenala Biokraftin kolmistaan yhtä suurilla osuuksilla. Tähän vuoteen asti yritys on ollut sivutoiminen kaikille kolmelle veljekselle, mutta nyt yhtiöllä on yksi vakituinen työntekijä eli Markus Taube.

– Tähän mennessä kaikki tuotto on mennyt uusiin investointeihin, eikä palkkaa ole juuri nostettu ennen tätä vuotta. Mutta nyt alkaa olla niin laajaa toiminta, ettei enää mene siinä sivussa.

Uusi teknologia on auttanut toiminnassa. Markus näyttääkin, kuinka voimaloita voi käyttää omasta kännykästä käsin.

Lapsille töitä

Mutta mikä sai veljekset perustamaan oman yrityksen? Tieto kiinnostaa, sillä Suomeen tarvitaan lisää yrityksiä.

– No kun me asutaan maalla, ja kaikilla on lapsia pari kolme kappaletta. Haluamme rakentaa liiketoimintaa, jonka avulla lapset voisivat elää ja pärjätä täällä maaseudulla. Ettei tarvitsisi muuttaa kaupunkiin työn perässä, Markus Taube toteaa.

– Toinen syy oli siis halu jalostaa hake omaan käyttöön. Kolmas kotimaisuuden tukeminen, kun Suomessa edelleen ostetaan energiaa ulkomailta, vaikka meillä on tällainen hieno, uusiutuva energianlähde.

Entä tulevaisuus?

– Liiketoiminta hakepuolella on tullut siihen pisteeseen, että enää emme hae uusia investointeja. Toisaalta niin ajattelimme viime vuonnakin, ja sitten tuli tämä Siuntion hotelli.

– Ja onhan se niinkin, että jos tulee oikein hyvä kohde, joita saattaa tulla uudelleen vasta 15-20 vuoden päästä, niin onhan siihen sitten ehkä tartuttava, toteaa Markus Taube pilke silmäkulmassa.

Teksti ja kuva: Jukka Nissinen