Mitä kuuluu farkkupaloista muotia tekevälle Moonalle?
Pirkanmaan Yrittäjä -lehti kirjoitti viime syksynä Moona Kansasesta, sekä hänen luomastaan Piece Of Jeans -vaatebrändistä. Nyt on hyvä aika katsastaa, mitä yrittäjän arkeen kuuluu tänä päivänä. Moona ehti tosiaan aloittaa yritystoimintansa jo korkeakouluopintojensa aikana, mutta päätoimisena sellaisena hän on toiminut pian yhden kokonaisen vuoden. Viime joulukuusta saakka hän on keskittynyt omaan yritykseensä sataprosenttisesti. Jo tässä vaiheessa tätä vuotta hän voi todeta päätöksensä ollen aivan oikea.
Moonan tapauksessa harrastuksesta on tullut työ. Käsitöitä Moona on tehnyt pienestä pitäen. Ja juuri farkkukankaan kanssa hän on puuhannut ihan siitä syystä, että kyseinen kangas on ollut aina hänelle kovasti mieleen ja kovassa käytössä omassa pukeutumisessa. Niinpä esimerkiksi farkkujen kaavoja Moona on piirtänyt ensimmäistä kertaa jo vuosia takaperin.
Astetta vakavammin Moona innostui farmarikankaasta, kun hän keksi, että risaksi menneitä farmareita yhdistämällä tuli komeaa jälkeä. Etenkin se sittemmin brändille tunnusomainen neliönmuotoinen farkkupala miellytti kovasti omaa silmää. Ja kun samaa mieltä tuntui olevan myös useampia henkilöitä lähipiirissä, alkoi ajatus omasta tuotemerkistä itää toden teolla. Tosin kaiken tämä Moona teki erittäin sivutoimisesti. Työsarkaa kun oli ihan riittävästi myös samanaikaisissa arkkitehtiopinnoissa.
Paljon on tapahtunut parissa vuodessa
Sen verran tosissaan Moona asiansa kanssa oli, että hän haki jo melko varhaisessa vaiheessa omalle innovaatiolleen mallisuojan. Ja se taas tarkoittaa, että Moonan käyttämän muodon jäljitteleminen kaupallisessa mielessä on luvatonta. Ensin mallisuoja astui voimaan Suomessa, ja sittemmin se on hyväksytty myös EU-alueella.
Yritystoimintaa Moonan tekemisestä tuli virallisesti tammikuussa 2019, ensin Osuuspankin kevytyrittäjänä, sittemmin toiminimenä ja kesästä 2020 saakka osakeyhtiönä. Niistä ajoista, jolloin materiaalivarastoksi riitti oma vaatekaappi ja tuotantopaikaksi oma koti, on tultu jo aika kauas. Ja se oli yrittäjällä alusta asti selvää, että varsinaisen valmistuksen hän antaisi jonkun muun sen työn paremmin taitavan käsiin. Lopulta sopivimman tarjouksen teki suomalaisyrittäjä, jolla on omaa ompelutoimintaa Puolassa, josta onkin tullut jonkinasteinen käsityöalan keskittymä Euroopassa.
– Kävin itse paikan päällä tutustumassa tuotantoon ja tekijöihin ja vakuutuin näkemästäni, vaikka alun perin kynnys viedäkin tuotanto Suomesta muualle oli korkea, Moona myöntää.
Tämä numeraalinen vuositavoite meni rikki jo elokuussa
Viime vuoden lopulla Moona otti omassa yritystoiminnassaan seuraavan askeleen. Silloin arkkitehti nimittäin jätti vakituisen työnsä, ja päätti ainakin toviksi keskittyä sataprosenttisesti Piece Of Jeansin kehittämiseen. Siinä mielessä tavoitteet Moona on saavuttanut tämän vuoden osalta jo elokuussa, että hänen itselleen asettama, ensimmäisen päätoimisen yrittäjyysvuoden 60 000 euron liikevaihtoraja saavutettiin jo tuolloin. Nykyinen realistinen arvio tälle vuodelle onkin reilu 100 000 euroa, joka taas on selvästi ennakko-odotuksia isompi luku. Ja huomionarvoista on se, että Moona on tehnyt nämä myyntiluvut täysin omin voimin ilman ulkopuolisten apua.
– Täyspäiväisenä olen saanut paljon enemmän aikaan, hän kertoo.
Kasvun reippaudesta antaa hyvän kuvan se, että edellä mainittu liikevaihtoluku on kutakuinkin nelinkertainen viime vuoteen verrattuna.
Kauan ei raha kassassa vanhene
Oman toimeentulon kannalta oleellisessa osassa on ollut yritykselle myönnetty starttiraha, jota Moonalle myönnettiin hänen aloittaessaan päätoimisena yrittäjänä. Se onkin ollut Moonalle eräänlainen palkankorvike, sillä käytännössä kaiken myynnistä kassaan kilahtaneen rahan yrittäjä kertoo laittaneensa uusien tuotteiden kehitykseen sekä tunnettuuden lisäämiseen, jota siis myös markkinoinniksi kutsutaan.
Moona Kansasen Piece Of Jeans on keskittynyt myynninedistämisessään liki sataprosenttisesti verkkoon. Facebookin ja Instagramin lisäksi mainoseuroja hän on iskenyt myös Googleen.
– Itse kun olen pyörittänyt tätä markkinointia, niin aika paljon olen oppinut myös algoritmien toiminnasta ja siitä, mikä toimii ja mikä ei, hän myöntää.
Myös yrityksen myynti tapahtuu pitkälti verkkokaupassa, joskin myös jälleenmyyntikanavien suhteen yrittäjä pitää tietysti koko ajan korvat höröllä. Ja myöntääpä yrittäjä sitäkin jo alustavasti kesän aikana pähkäilleensä, josko omien liiketilojen vuokraaminen olisi vaihtoehto.
– Aika paljon minä olen sitä miettinyt ja vähän hintatasoja kartoittanutkin kauppakeskuksissa, hän myöntää. Vielä hän ei ole aatoksissaan mitään lopullista ratkaisua tehnyt.
– Oleellistahan on, että varsinaisen vuokran lisäksi tämä tarkoittaisi myös työntekijän palkkaamista myymälään, mikä taas voi yksin toteutettuna tässä vaiheessa olla vähän liian kallista, hän kertoo.
Uutuutena päähän pantavat
Myös tuotevalikoiman kasvattamiseen on ollut nyt päätoimisena yrittäjänä aivan erilailla aikaa ja mahdollisuuksia. Brändin tuoreimmat tuotetulokkaat ovat vasta elokuulta, jolloin Moonan tuotekirjo kasvoi päähineisiin. Luonnollisesti niissäkin on pidetty kiinni samasta tutusta, eli lakit on koostettu kierrätysfarkuista muiden tuotteiden tapaan. Ensin verkkokauppaan saatiin naisille suunnattu hattu, mutta Moonalla on mukanaan tässä haastattelussa myös kaksi miesten mallipäähinettä, paremman sanan puutteessa ”lätsää”.
Sen yrittäjä on ehtinyt toteamaan tämän vuoden aikana entistä vahvemmin, että juuri ne jalkaan pistettävät farkunpaloista koostetut farkut ovat hänen selkeä ykköstuotteensa. Vaikka niiden rinnalle onkin jo pidemmän aikaa ollut myös samalla idealla valmistetut takit ja kassit, yrityksen varsinainen tulos on edelleen tehty pitkälti juuri niillä housuilla.
– En minä paljon liioittele, jos arvioin 95 prosenttia myynnistäni tulleen farkuista, hän kertoo.
Värivariaatioita
Koska kuumaa rautaa kannattaa takoa, on Moona satsannut omia kehityksellisiä panoksiaan edellä mainitusta syystä juuri housupuolella, missä tänä vuonna on aloitettu myös erinäiset värikokeilut. Eli siis käytännössä perinteisen farmarin sinisävyn rinnalle on löydetty myös muista väreistä koostuvia tilkkuja. Moonalla on nytkin yllään oman tuotannon farmarit, joissa on käytetty punaisia farkkupaloja eräänlaisena tehostevärinä harmaiden ja mustien palojen kupeessa.
– Tästä olen saanut todella hyvää palautetta, yrittäjä myöntää. Toisaalta punaisesta materiaalista on ollut pulaa, sinisten farkkujen värjäystä punaisella on mietitty, mutta ei vielä kokeiltu.
Koronaa kohtuudella
Korona on kohdellut Piece Of Jeans -yrittäjää kohtuudella. Oikeastaan ainoa selkeä vaikutus hänen yritystoimintaansa oli se, että yrityksen Puolassa sijaitsevan alihankintaompelimon täytyi epidemian seurauksena pistää ovensa säppiin kuukaudeksi vuosi sitten joulukuussa.
– Se alkoi hetkeksi kiristää tunnelmaa, sillä luonnollisesti omat toimitusaikani venyivät tämän seurauksena. Minusta kuitenkin tuntuu, että asiakkaat ymmärsivät tilanteen hienosti, ja siitäkin olen tyytyväinen, ettei poikkeustilanne kestänyt kuukautta kauempaa, Moona kertoo.
Eikä korona pelkästään huono juttu brändille ole ollut. Pääsääntöisesti verkossa tuotteitaan myyvänä toimijana se kun on saanut ihmisten pakolla tekemästä digiloikasta myös hyötyä.
– Siltä se vaikuttaa, että myös uudet ja siis käytännössä vähän iäkkäämmätkin asiakkaat ovat rohjenneet lähteä tilaamaan vaatteita tai siis ainakin housuja netistä, hän toteaa.
Yhteistyörintamalla aurinkoa
Tuotemyyntiä luonnollisesti vaatineen euromääräisen kasvun lisäksi yrittäjän kuluvan vuoden toinen ilouutinen liittyy siihen, että yritys ja yrittäjä pääsivät mukaan hyvin mielenkiinteiseen yhteistyöprojektiin. Moona Kansasen mukaan Lounais-Suomen Jätehuollon kanssa alkanut yhteistyö on win-win-ratkaisu useammallakin tapaa.
– Yhteistyö liittyy toimijan aloittamaan erilliskokeiluun, eli Kamu-keräykseen, missä ideana on kuluttajien poistotekstiilien entistä parempi kierrättäminen sisätiloissa kaupan ja muodin alan liikkeissä. Kaupan ja muodin alan liikkeet valikoituivat Kamu-keräyskumppaneiksi, jotta poistotekstiilien erilliskeräys voitaisi järjestää sellaisiin paikkoihin, joissa kuluttajat muutenkin arkena asioivat, mikä puolestaan helpottaisi tekstiilien tuomista keräykseen. Tätä on nyt lähdetty kokeilemaan Lounais-Suomessa. Sen myötä ympäri Lounais-Suomea on nyt pystytetty noin parikymmentä keräysastiaa, joihin tekstiilejä kerätään.
Kansaselle tämän kaltainen toiminta oli erittäin tervetullut uutinen, sillä hänen koko tuotantonsa on alusta asti vaatinut kierrätysfarkkukangasta.
Parikymmentä jättimäistä käyntikorttia
Yhteistyö lähti liikkeelle vähän sattumalta. Moona sai kuulla koko hankkeesta ensimmäistä kertaa, tiedustellessaan jäteyhtiöltä mahdollisuuksia hyödyntää heille mahdollisesti kertyvää farmarikangasta.
– Siinä samalla hetken päästä sain kuulla tästä keräyskokeilusta ja siitä, että he etsivät siihen sopivaa yhteistyökumppania keräysastian päällystykseen, Moona aloittaa.
Lopputulos onkin, että Lounais-Suomesta löytyy nyt parikymmentä keräysastiaa, jotka ovat saaneet ylleen Piece Of Jeansin farkkupaloista koostuvan ilmeen. Näin olleen ne toimivat paitsi arvokkaana materiaaliharavana myös oivallisena käyntikorttina kierrätysfarkkufirmalle.
Jatkoa seurannee
Koska kyseessä on vasta kokeilu, ovat kierrätysastiat nyt sijoitettuna paikoilleen noin toukokuusta joulukuuhun, jonka jälkeen sitten lyödään yhteen tulevaa.
– Eli siis katsotaan esimerkiksi saavutettuja keräysmääriä, keräysastian kokoluokkaa sekä näiden sijoittelua, joka on nyt pääosin vaate- ja muotiliikkeiden yhteydessä, Moona kertoo.
Todennäköistä kuitenkin on, että vastaavan kaltainen keräys tulee yleistymään laajemminkin. Tiedossa kun on, että Euroopan Unioni on asettamassa aiheesta koko aluetta kattavaa direktiiviä, joka astuisi voimaan 2025.
– Ja Suomessa alustavaksi tavoitteeksi on taidettu asettaa vuosi 2023, johon on siis aikaa enää reilu vuosi.
Kynnys palkkatyöhön paluuseen on korkealla
Moonan keskittyminen omaan firmaan tarkoitti sitä, että hän jätti ainakin toistaiseksi koulutustaan vastaavan työnsä arkkitehtinä naulaan. Päätöstään hän ei ole joutunut katumaan, mutta myöntää, että aika ajoin hänellä on suunnittelutyötä ikävä.
– Tosin sen tiedän, että palkolliseksi lähtemisen kynnys olisi korkea. Ainakin nyt tuntuu siltä, että jos sille puolelle palaisin, pitäisi sitäkin ainakin miettiä yrittäjyyden kautta. Siinä on kuitenkin paljon isompi kakku purtavaksi, joten en ole ajatellut sitä asiaa sen enempää, hän kertoo.
Yrittäjyyskipinän Moona uskoo itse saaneensa jo omasta perheestään, sillä Moonan isä on pitkän linjan yrittäjä.
– Myös avopuolisoni Hannes on yrittäjäperheestä, työskentelee heidän perheyrityksessään sekä omistaa pienoisen osuuden myös Piece Of Jeansia, mikä on varmasti osaltaan saanut yrittämisen tuntumaan entistä enemmän siltä omalta jutulta. Yrittäjyys on elämäntapa, ja kun kotona molemmat elävät samaa elämäntapaa niin on helppo ymmärtää toista ja keskustella asioista avoimesti, Moona kertoo.
Sen yrittäjä on huomannut, että yrittäjyyteen kokolailla automaattisesti kuuluva vastuun ja vapauden yhdistelmä sopii hänen luonteelleen. Ja se ei totta vie tarkoita, että töitä olisi nyt vähemmän kuin palkollisena. Pikemminkin päinvastoin.
– Kevät oli kyllä aika tiukka, sillä noin 10–12 tunnin päiviä minun tuli tehtyä, hän laskeskelee. Toisaalta onpa yritys pitänyt siitäkin kiinni, että lomat eivät jää tyystin pitämättä.
– Kesä sujui myynnillisesti sen verran hyvin, että olen nyt antanut itselleni luvan vähän hellittää stressikaasujalkaa. Lisäksi nyt syksyllä pyrin pitämään työpäiväni normaalin kahdeksan tunnin tuntumassa ja yritän nauttia myös vapaudesta.
Niin ja sen Moona on päättänyt, että esimerkiksi yrityksen some-päivitykset, jotka ovat aiemmin tuppautuneet olemaan iltapuhteita, hän on pyrkinyt nyttemmin tekemään työajallaan.
– Olen siis pyrkinyt siihen, että en roikkuisi somessa koko iltaa, mikä tuntuu kyllä ihan hyvältä päätökseltä.
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 19.10.2021
