Torniolaisyrittäjä toivoo Vuoden maahanmuuttajayrittäjän palkintoa Lappiin – ”Suomi tarvitsee maahanmuuttajayrittäjiä – kuten yrittäjiä ylipäätäänkin”
Ulkomaalaisten määrä on kaksinkertaistunut Suomessa 2000-luvulla, ja luku näyttää kasvavan. Tänään päästetään maahanmuuttajayrittäjien verkoston verkostopäällikkö sekä verkostossa toimiva lappilaisyrittäjä kertomaan, miksi maahan muuttaneita on tärkeää kannustaa yrittäjyyden polulle, ja mitkä ovat tämän taipaleen suurimmat plussat.
Moni ulkomailta tullut haluaa toimia pienyrittäjänä. Tämän vuoksi Suomen Yrittäjät isännöi maahanmuuttajayrittäjien verkostoa, joka tukee muualta Suomeen tulleita yrittäjiä. Verkoston päällikkö Aicha Manai kertoo, että verkoston jäsenet tapaavat päättäjiä ja tuovat yleisellä tasolla esiin kotoutumis- ja maahanmuuttokysymyksiin liittyviä ratkaisuehdotuksia.
-Haluamme kasvattaa yrittäjien verkostoja, tietotaitoa ja osaamista. Isommassa kuvassa ajamme saatavuusharkinnan poistoa, automaattista työlupaa Suomessa valmistuneelle ulkomaalaiselle korkeakouluopiskelijalle sekä mahdollisuutta opiskella englanniksi menettämättä kotoutumispalveluita tai -tukea. Lisäksi pyrimme eroon turvapaikanhakijan 3-6 kuukauden työnteon karenssista.
Manai kertoo, että maahanmuuttajien työllistyminen ja maahanmuuttajayrittäjien tukeminen on tärkeää Suomelle: työllistyminen on oiva keino kiinnittyä yhteiskuntaan ja se tuo yksilön elämään osallisuuden tunnetta.
-Jokainen yrittäjä on Suomelle tärkeä tuomalla hyvinvointia yhteiskuntaan ja luomalla lisää työtä. Suomessa on tällä hetkellä noin 10 000 maahan muuttanutta yrittäjää, ja he työllistävät 30 000 ihmistä. Tätä mielenkiintoa tulee kannustaa, Manai selventää.
– Suomessa on tällä hetkellä noin 10 000 maahan muuttanutta yrittäjää, ja he työllistävät 30 000 ihmistä. Tätä mielenkiintoa tulee kannustaa, selventää maahanmuuttajaverkoston päällikkö Aicha Manai.
Yrittäjyyden samanlaiset puolet
Lapin Yrittäjiin heti yrittäjäuransa alkutaipaleella liittynyt Cyrus Jebraeil on tullut kiintiöpakolaisena Suomeen vuonna 2004, ja tällä hetkellä hän pyörittää kahta eri yritystä: Polaris Kielipalvelut Oy:tä sekä Lingsom Oy:tä. Ensimmäinen yrityksistä on kuusi henkilöä kokoaikaisesti sekä monta sataa tulkkia freelance -tyyppisesti työllistävä tulkkaus- ja käännöspalvelu, ja jälkimmäinen keskittyy kielialan toimijoille kehitetyn digitaalisen hallintajärjestelmän lisenssien myyntiin.
-Ely-keskus päätti ensimmäiseksi asuinpaikakseni Tornion, minkä jälkeen kotouduin tänne ja päätin jäädä. Vuonna 2010 perustin yhden miehen tulkkaus- ja kielenkääntöfirman, mutta vuosien varrella Polaris Kielipalvelut on vain kasvattanut toimintaansa. Sen myötä tarvitsimme kuvioihin uuden toiminnanohjausjärjestelmän, jolla hallita tilauksia. Sopivaa ohjelmaa tähän ei löytynyt, joten vuonna 2016 aloimme kehittää sellaista itse. Alusta alkaen tarkoituksena oli rakentaa järjestelmä, jota voisi myydä kansainvälisillä kielialan markkinoilla myös muille. Näin syntyi Lingsom Oy, Jebraeil kertoo.
Jebraeilin ensimmäinen yrittäjävuosi oli hänelle itselleen haastava: oli hankalaa lähteä myymään kielipalveluita, kun oma suomen kielen taito ei ollut lähellä täydellistä. Lopulta homma lähti kuitenkin sujumaan.
-Suurimmat haasteet riippuvat pitkälti siitä, millä alalla alkaa yrittämään. Eri aloilla tarvitaan eri lupia, päivät eivät yleensä ole kahdeksantuntisia ja oikeita kontakteja voi olla haastava löytää. Tai, jos yksinyrittäjä itse tai hänen lapsensa sairastuu, voi yrittäjän olla todella vaikeaa olla töistä pois. Kantasuomalaisella saattaa kuitenkin olla edes hieman suurempi tukiverkosto lapsen hoitajan saamiseksi, mutta maahanmuuttajayrittäjällä ei välttämättä ole lähettyvillä yhtään avuksi pääsevää tuttua, Jebraeil pohtii.
-En kuitenkaan halua puhua ainoastaan maahan muuttaneista yrittäjistä vaan yrittäjistä ylipäätään, sillä kaikkien yrittäjien asemaa on tärkeä vahvistaa ja tekemistä helpottaa entisestään. Yrittäjien vaikeudet ja puolestaan taas helppoudet ovat samankaltaisia ihan kaikilla yrittäjillä, hän jatkaa.
Jebraeil kertoo, että Suomi tarvitsee maahanmuuttajayrittäjiä – kuten yrittäjiä ylipäätäänkin. Hän lisää, että kaikkien kannattaisi ehdottomasti antaa yrittämiselle mahdollisuus: se mahdollistaa vapauden ja päätäntävallan omaan tekemiseen. Samalla linjalla on myös Lapin Yrittäjät, joka yhdessä Suomen Yrittäjien ja sen alaisen maahanmuuttajaverkoston kanssa ajaa yrittäjien asemaa ja etuja eteenpäin.
-Maahanmuuttajien työllistämisestä puhuttaessa keskustellaan myös sosiaalitukien vähenemisestä, hyvinvoinnista, mielenterveyden kohentamisesta ja syrjäytymisen estämisestä, Jebraeil listaa.
Jebraeil on aikoinaan liittynyt Lapin Yrittäjiin verkostojen sekä asiantuntija-avun vuoksi, eikä ole katunut päätöstään:
-Liityin Lapin Yrittäjiin jo silloin, kun olin yksinyrittäjä. Heidän kauttaan saan paljon ajantasaista tietoa, koulutusmahdollisuuksia sekä neuvoja – pariin otteeseen olenkin saanut ihan korvaamatonta apua yrittäjäjärjestöltä hyvin haastavissa juridisissa asioissa.
Ehdota Vuoden maahanmuuttajayrittäjää
Suomen Yrittäjät palkitsee tänä vuonna ensimmäistä kertaa Vuoden maahanmuuttajayrittäjän. Kilpailulla halutaan tuoda esiin maahan muuttaneet yrittäjät ja heidän merkityksensä arjen sujuvuudelle. Palkintoa voi hakea mistä päin Suomea tahansa – kuten Manai ja Jebraeil toteavatkin, lappilaisissa yrittäjissä on tähän paljonkin potentiaalia.
-Yrittäminen Lapissa eroaa suurestikin etelään verrattuna. Täällä puitteet ovat erilaisia verrattuna suuriin kasvukeskuksiin esimerkiksi välimatkojen takia. Toivottavasti mahdollisimman moni lappilainen maahanmuuttajayrittäjä hakisi palkintoa, Jebraeil toteaa. Hän itse ei voi hakea palkintoa, koska on maahanmuuttajaverkoston jäsen. Tarkat hakukriteerit löytyvät Suomen Yrittäjien verkkosivuilta.
-Haluamme tuoda maahan muuttaneita yrittäjiä esiin samalla tavalla kuin olemme tuoneet nuoria ja yksinyrittäjiäkin, Manai säestää.
Manai kertoo, että kilpailuun haetaan yrittäjiä, jotka ovat kielimuurista ja erilaisesta liiketoimintaympäristöstä huolimatta menestyneet ja osoittaneet poikkeuksellisen yrittäjämäistä asennetta. Voittajan odotetaan olevan kannustava esimerkki yrittäjyyteen muillekin maahanmuuttajille.
-Liian usein maahanmuuttaneita ohjataan menemään töihin, ja liian harvoin tämän rinnalle tuodaan yrittämisen vaihtoehto. Toivottavasti palkinto kannustaa harkitsemaan yrittäjäksi lähtemistä, Jebraeil toteaa.
Kuka tahansa voi ehdottaa palkittavaa englanniksi tai suomeksi 20.11.2019 mennessä. Tuomaristo valitsee viidestä finalistista voittajan, joka saa 3 000 euron rahapalkinnon työeläkeyhtiö Elolta.
-Toivottavasti palkitsemisella saadaan myös positiivista huomiota päättäjien sekä meidän maahanmuuttajien joukossa: kyllä meistäkin voi tulla yrittäjiä ja vieläpä sellaisia, jotka ovat palkitsemisen arvoisia. Toivottavasti saisimme palkinnon tänne meille Lappiin, Jebraeil heittää.
Ehdota Vuoden maahanmuuttajayrittäjää täällä!
