Työllistämistä kannattaa helpottaa

Alla oleva kirjoitus on julkaistu Satakunnan Kansassa torstaina 4.10.

Työllistämistä kannattaa helpottaa

JHL ry 853:n puheenjohtaja Päivi Tamminen väittää (SK 1.10), että työllistämisen helpottamiseksi tehty hallituksen esitys henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamiseksi pienissä yrityksissä voisi johtaa mielivaltaisiin irtisanomisiin. Väite on väärä.

Irtisanominen on yrittäjälle aina kova paikka. Yksikään yrittäjä ei irtisano kevyesti, saati rekrytoi irtisanoakseen. Pienyrityksessä jokainen työntekijä on avainhenkilö, ja jokaisen työpanos on tärkeä. Onnistuneesta rekrytoinnista huolimatta voivat työn tekeminen, työntekijän toiminta ja työhön liittyvät vaatimukset muuttua paljon koeajan jälkeen. Siksi pitkäkään koeaika ei aina auta.

Uudistus olisi erittäin hyvä erityisesti niille työntekijöille, jotka ovat nyt vailla työtä tai tahtomattaan pätkätöissä. Kun rekrytointi ei olisi yrittäjälle enää niin suuri riski, yrittäjät uskaltaisivat palkata rohkeammin. Pienessä yrityksessä epäonnistunut rekrytointi voi pahimmillaan aiheuttaa jopa yrityksen lopettamisen. Uudistus auttaisi luomaan työpaikkoja erityisesti aivan pieniin yrityksiin, joissa yrittäjät tekevät itse usein todella pitkää päivää. Moni toimii tällä hetkellä yksinyrittäjänä vain siksi, että kokee palkkaamisen riskin liian korkeaksi.

Kun työntekijä käyttäytyy asiallisesti ja tekee työnsä hyvin – kuten pääosa tekeekin – suunniteltu muutos ei vaikuta heihin mitenkään. Pienissä yrityksissä on tutkitusti ja tunnetusti hyvä henki ja työntekijät ovat usein tyytyväisiä työpaikkaansa.

Nyt siis linjataan sitä, halutaanko, että riski epäonnistuneesta rekrytoinnista on pienellä yrityksellä ja työyhteisöllä vai tasataanko riskiä niin, että nykyistä isompi osa kohdistuu työvelvoitteitaan rikkovalle tai epäasiallisesti käyttäytyvälle työntekijälle.

Kun työntekijät päätyvät juuri heille sopiviin töihin, yritysten tuottavuus paranee. Se luo ajan kuluessa mahdollisuuden palkata lisää työntekijöitä, ja tämän myötä työllisyys paranee.

Tamminen väittää, että jo nyt on olemassa mahdollisuus irtisanoa nykyisillä perusteilla. Pääsääntöisesti useat palkansaajajärjestöt kuitenkin riitauttavat myös perustellun irtisanomisen, jopa toimittamalla työnantajalle vain yksipuolisen korvausmääräyksen työnantajaa kuulematta. Pieni yritys saattaa kokea tilanteen uhkaavana myös työnantajamaineensa kannalta, ja maksaa tämän vain pitkät oikeustaistelut välttääkseen, vaikka olisikin toiminut oikein lain puitteissa.

Mediassa on ollut paljon kirjoituksia, joissa on väitetty, että työntekijän voisi irtisanoa ilman, että työntekijälle kerrotaan syy. Tai että työsuhde voitaisiin lopettaa esimerkiksi iän, sukupuolen, uskonnon, ay-jäsenyyden, ylipainon, seksuaalisen suuntautumisen tai ylitöistä kieltäytymisen takia.

Tämä ei ole totta.

Esitysluonnoksen mukaan irtisanoa voi, jos työntekijä rikkoo tai laiminlyö työvelvoitteen tai käyttäytyy epäasiallisesti. Lisäksi hänelle pitää ensin antaa kirjallinen varoitus ja mahdollisuus korjata asia.

Syrjivät ja kielletyt irtisanomisperusteet säilyisivät. Niitä ovat muun muassa sukupuoli, ikä, seksuaalinen suuntautuminen, uskonto tai ammattiyhdistystoimintaan osallistuminen. Kansainvälisten sopimusten ja Suomen perustuslain mukaan pärstäkerroinperusteet eivät olisi edes mahdollisia. On vastuutonta lietsoa turhaa pelkoa.

Satakunnassa on samanaikaisesti pulaa osaavasta työvoimasta ja moni on menettämässä työpaikkansa suoraan tai välillisesti Venatorin sulkemisen johdosta. Satakuntalaiset yritykset haluavat vielä kovemmin panostaa henkilöstöönsä sekä kilpailukykynsä parantamiseen, jotta kasvu jatkuisi Satakunnassa. Osaavilla työntekijöillä ei siis jatkossakaan ole huolta työnsä säilymisestä, tuli uudistus tai ei.

Markku Kivinen
toimitusjohtaja
Satakunnan Yrittäjät