Työnantajayritysten määrä laski jyrkästi viime vuonna – ”Tämä on yllättävää ja uhkaa työllisyyttä”
Työnantajayritysten määrä laski yli kymmenellä prosentilla viime vuonna 87 000:sta työnantajayrityksestä 78 000:een. Suomen Yrittäjien ekonomistin Petri Malisen mukaan kehitys kertoo ilmapiiristä, joka ei kannusta yrityksiä kasvuun.
Malisen mukaan vastaavaa pudotusta työnantajayritysten määrässä ei ole aiemmin tapahtunut, vaan määrä on pysynyt suhteellisen tasaisena. Työnantajayritysten määrän lasku vuonna 2022 selviää Tilastokeskuksen tilastosta.
– Työnantajayrittäjien määrän tippuminen näin voimakkaasti ja nopeasti on yllätys, mutta se kielii selvästä rakenteellisesta ongelmasta. Yrittäjillä ja yrityksillä ei ole riittäviä kannustimia ottaa riskiä, kasvaa ja työllistää. Se kertoo ilmapiiristä, joka ei ole kasvua ja riskinottoa kannustava, sanoo Malinen.
Malinen sanoo, että pudotus johtuu siitä, että pk-yritykset ovat päättäneet työsuhteita.
– Tämä on erittäin huolestuttava kehitys. Samanlaista kehitystä on ollut havaittavissa Pk-yritysbarometrissa, jossa kasvua hakevien yritysten määrä on laskenut trendinomaisesti, sanoo Malinen.
Julkisessa keskustelussa vaalien alla on ollut esillä esimerkiksi yrittämisen verokannusteiden heikentäminen kuten listaamattomien yritysten osinkoverotuksen kiristäminen.
– Viime aikojen vaatimukset ja ehdotukset yrittäjien riskinoton kannustinten heikentämisestä ovat erittäin haitallisia. Miksi ottaa riskiä, kasvaa ja työllistää, jos siihen ei ole kannustimia, vaan päinvastoin tuntuu siltä, että siitä saa julkista rapaa niskaan, Malinen sanoo.
Haittavaikutuksia pitkällä ja lyhyellä tähtäyksellä
Kehityksellä on merkittäviä haittavaikutuksia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä kehitys uhkaa hyvää työllisyyskehitystä, Malinen sanoo.
– Jos yrittäjät eivät työllistä, ei uusia työpaikkoja synny. 2000-luvulla kaikki uudet työpaikat ovat syntyneet pk-yrityksiin. Tällä on suoria seurannaisvaikutuksia esimerkiksi siihen, miten kykenemme selviytymään julkisen talouden haasteista. Ilman kasvua ja työtä meillä ei ole mahdollista selvitä niistä haasteita kohtuudella.
Koko hyvinvointiyhteiskuntamalli on uhan alla, jos elinkeinorakenne ei uudistu, Malinen sanoo.
– Elinkeinorakenteen uudistuminen edellyttää riskinottoa ja kasvua. Jos yrittäjät ja yritykset eivät investoi ja kasva, ne eivät kykene tuottamaan hyvinvointia ja silloin on uhattuna koko nykyisen kaltainen hyvinvointiyhteiskuntamalli. Tässä tilanteessa pitäisi päinvastoin huolehtia siitä, että meillä on järjestelmä, jossa on kunnolliset kannusteet yrittäjälle ottaa riskiä, kasvaa ja työllistää ja samaan aikaan meidän tulee uudistaa työmarkkinoiden rakenteita.
”Kukaan ei palkkaa irtisanoakseen”
Alkuvuoden työmarkkinatilanteessa työntekijäpuoli on arvostellut työnantajia. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi viime viikolla Satakunnan Kansan haastattelussa, että ”ihmiset joutuvat työttömäksi pääsääntöisesti työnantajan toiminnan vuoksi”.
– Heidät on joko lomautettu tai irtisanottu. Voisivatko yritysjohtajat pohtia, ovatko he itse tehneet oikeita ratkaisuja, kun on jouduttu irtisanomaan, Aalto jatkoi SK:ssa.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ei ymmärrä Aallon puheita.
– Se on erikoista puhetta. Irtisanomiset voivat johtua muun muassa pandemiasta, sodasta, asiakkaan strategian muutoksista tai muista vaikeuksista, Pentikäinen sanoo.
Pentikäisen mukaan on ”aika kohtuutonta syyttää irtisanomisista työnantajaa”.
– Se kertoo mielestäni työnantajavastaisuudesta ja siitä, miten ay-johtajat ovat vieraantuneet arjen työ- ja yrityselämästä. Toki työnantajakin tekee virheitä, joskus myös työntekijä, mutta kukaan ei palkkaa irtisanoakseen.
