Työpsykologin vinkki etätyötä tekeville yrittäjille: Tee perheen sisäinen työvuorolista

Koronakriisin vaikutukset iskivät lempääläisen Juho Toivolan elämään yhtä rajusti kuin monelle muulle yrittäjälle.

– On pitänyt käydä läpi suru, ehkä kiukkukin siitä, että koko homma meni uusiksi. Toisaalta tilalle on tullut aktiivisuus uuden bisneksen kehittämisestä. Siihen on liittynyt positiivisia fiiliksiä ja innostumista.

Työssään Toivola keskittyy työelämän ilmiöihin, joita on viime aikojen poikkeusoloissa riittänyt. Hänen kohdallaan työelämän haasteet lisääntyivät kertaheitolla, kun moni sovittu työtehtävä peruuntui kokonaan tai siirtyi myöhemmäksi.

Samaan aikaan koronavirus on tuonut odottamattomia ja täysin suunnittelemattomia muutoksia tuhansien suomalaisten työhön. Merkittävä osa ihmisistä on jäänyt koronaviruksen takia työskentelemään kotioloihin. Arjessa häränpyllyä heittäneet rutiinit ovat sekoittaneet monen pakkaa.

Suru, kiukku ja pakko muuttua

– Suruun ja kiukkuun menee tietty aika. Jos huomaa, että vielä useiden viikkojen jälkeen ei saa mitään aikaiseksi, kannattaa miettiä avun hakemista, Toivola sanoo.

Pakon edessä muutokset saattavat tuntua helpommilta. Ainakin niihin on tartuttava.

– Pakko on paras muusa. Aika moni sellainenkin ihminen, joka on ollut nihkeä muuttamaan omaa toimintaansa tai sopeutumaan uudenlaisiin työnteon tapoihin, on joutunut tekemään muutoksen pakon edessä. Muutosvalmiutta on yllättäen löytynyt, kun tilanne on pakottava ja poikkeuksellinen, Toivola toteaa.

Uusi tilanne on merkinnyt tutun työympäristön vaihtamista tuttuun, mutta silti niin vieraaseen työskentelytilaan omassa kodissa, jossa keskittyminen voi olla mahdotonta.

Henkinen hyvinvointi kovalla koetuksella

Toivola on seurannut läheltä ihmisten käyttäytymisen muutosta poikkeusoloissa.

– Olen yllättynyt positiivisesti siitä, miten valmiita ihmiset ovat olleet muuttamaan omia tapojaan. Tavat ovat muuttuneet esimerkiksi siinä, miten ihmiset ovat yhteydessä asiakkaisiin tai omassa työssään tärkeisiin ihmisiin. Kyse on ennen kaikkea viestinnän ja vuorovaikutuksen muutoksista.

Poikkeustilanne on asettanut omasta hyvinvoinnista huolehtimisen uuteen valoon. Henkinen hyvinvointi on erityisen kovalla koetuksella.

Perheelle oma työvuorolista

Toivolan elämässä koronan tuomia haasteita on yritetty ratkoa arjen konkreettisilla muutoksilla.

– Olemme perheen sisällä laatineet työvuorot siten, että teen itse aamuvuoroa. Herään aikaisin ja teen keskittymistä vaativat työtehtävät. Keskipäivällä varaan aikaa puheluihin ja palavereihin. Iltapäivällä vietän aikaa kolmen pienen lapseni kanssa, jotta puolisoni voi tehdä omia töitään.

Uuden rytmin myötä Toivola on huomannut, että hänelle aamun tuntien hyödyntäminen sopii erityisen hyvin.

– Saatan herätä jo viideltä, sen mukaan miten paljon töitä on tehtävänä. Nukkumaan olen mennyt yhdeksän maissa. En venytä päivää molemmista päistä.

– Tässä tilanteessa ei ole mitään patenttiratkaisua, joka toimisi kaikilla. Jokaisen pitää löytää omaan elämäntilanteeseensa ja itselleen sopivat tavat toimia ja työskennellä. Nyt jokaisen on johdettava enemmän itseään.

Jaa aika perheen ja työn kesken

Kodin ulkopuolella Toivolalla on käytössään pieni toimistohuone, johon hän voi tarvittaessa siirtyä tekemään keskittymistä vaativia töitä.

Kaikilla ei ole samaa mahdollisuutta. Toivola neuvoo erottamaan perhearjen ja työnteon toisistaan.

– Neuvoisin keskittymään perheeseen kerrallaan ja työhön kerrallaan. Ei kannata yrittää keskittyä molempiin samaan aikaan. Olisi hyvä olla jokin paikka, missä voi keskittyä töihin.

Erityisen hankalaa töihin keskittyminen voi olla perheissä, joissa on pieniä lapsia. Toivolan mukaan tässä tilanteessa on viisasta olla armollinen itselleen ja muille.

– Älä vaadi itseltäsi sellaista, johon et pysty. Pakolliset asiat on pakko hoitaa, mutta olisi hyvä tarkastella tilannetta myös ulkopuolelta käsin. Riskinä näissä tilanteissa on stressin lisääntyminen. Yrittäjän asiakkaat varmasti ymmärtävät, jos heille käy läpi oman haastavan tilanteensa ja selvittää, miksi asiat eivät nyt välttämättä hoidu normaaliin tapaan.

Luurit päähän ja lenkille

Haastatteluhetkellä Toivola puhuu puhelimessa keskellä kaunista peltomaisemaa. Luonnon läheisyys on tärkeä keino pitää huolta henkisestä hyvinvoinnista.

– Jos tiedän, että luvassa on pitkä puhelinsoitto, otan luurit päähän ja lähden ulos. Samalla tulee hoidettua fyysistä kuntoa. Pahimmat rempat omassa fyysisessä terveydessä voi välttää sillä, että lähtee välillä jaloittelemaan. Työasennot kotioloissa eivät ehkä ole parhaita mahdollisia.

Toivola muistuttaa rutiinien merkityksestä etenkin poikkeusolojen aikana, jolloin aikaa vietetään paljon kotona.

Säännöllinen ruokailu rytmittää työpäivää

Yksi tärkeistä rutiineista on säännöllinen ruokailu.

– Vaikka olisit yksin, on tärkeää pitää ruokatauot normaalisti. Ruokailu on monelle hetki, joka rytmittää päivää.

Matka kotoa työpaikalle, visiitti lounasravintolassa ja matka takaisin kotiin pitävät tavallisessa arjessa huolen päivärytmistä. Poikkeusoloissa siirtymät jäävät tekemättä.

– Siirtymät voivat olla pieniäkin. Itselläni yksi siirtymä on aamulla, kun nousen yläkertaan, keitän kahvit ja aloitan työt pöydän ääressä. Se on siirtymä työmoodiin. Kun kävelen portaat takaisin alas, siirryn mielessäni toiseen moodiin. Nämä ovat mielen kannalta tärkeitä symbolisia juttuja.

Jos tilanne käy ylitsepääsemättömän haastavaksi, avuksi kannattaa ottaa sosiaaliset verkostot.

– Mitä enemmän vaikeuksissa olevalla ihmisellä on mahdollisuuksia saada tukea muilta ihmisiltä, sitä vähemmän hän kokee kuormittumisen tunnetta, Toivola sanoo.

Juttu julkaistu alunperin Yrittäjä Plus 3/2020 -lehdessä

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen(at)yrittajat.fi