Työrauhaa pohtineen työryhmän mietintö lausuntokierrokselle – ”Jatkovalmisteluun jää tekemistä”

– Työryhmän ehdotukset pyrkivät korjaamaan Suomen työrauhasääntelyn ongelmia, mikä on kannatettavaa. Jatkovalmisteluun jää kuitenkin tekemistä, sillä ehdotukset ovat osin rakenteellisesti ongelmallisia ja jäävät paikoin puutteellisiksi ja epäselviksi. Mietinnön ehdotukset eivät myöskään kokonaisuudessaan toteuta hallitusohjelman tavoitteita, toteaa Suomen Yrittäjiä työryhmässä edustanut asiantuntija Atte Rytkönen-Sandberg.

Työ- ja elinkeinoministeriön alaisen työrauhakysymyksiä käsitelleen työryhmän mietintö on julkistettu ja lähetetty lausuntokierrokselle. Suomen Yrittäjät jätti mietintöön eriävän mielipiteen yhdessä Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n sekä Kunta- ja Hyvinvointialuetyöantajat KT:n kanssa.

– Suomi on globaaleilla markkinoilla arvoketjuista riippuvainen pieni avotalous. Työrauhan ja sen häiriöiden vaikutukset suomalaisten ja kansainvälisten yritysten halukkuuteen investoida Suomeen on merkityksellinen tekijä arvioitaessa yritysten toimitusvarmuutta. On tärkeää, että hallitusohjelmaan kirjatuista tavoitteista pidetään tiukasti kiinni, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioista vastaava johtaja Janne Makkula sanoo.

Työryhmän mietinnössä ehdotetaan sääntelyä suhteettomien myötätuntotyötaisteluiden kieltämistä ja poliittisten työtaisteluiden rajoittamisesta 24 tuntiin. Laittomista lakoista tuomittavia hyvityssakkoja esitetään korotettavaksi ja työtaisteluita koskeva ilmoitusvelvollisuus esitetään laajennettavaksi koskemaan myös myötätuntotyötaisteluita ja poliittisia työtaisteluita. Lisäksi yksittäinen työntekijäkin voidaan jatkossa tuomita maksamaan hyvitystä työnantajalleen, jos tämä jatkaa sellaista työtaistelua, jonka tuomioistuin on jo tuominnut lainvastaiseksi.

Sääntelyä kehitettävä jatkovalmistelussa

Työryhmän mietinnössä ehdotetaan suhteettomien myötätuntotyötaisteluiden rajoittamista siten, että työrauhavelvollisuuden vallitessa ei saisi toimeenpanna myötätuntotyötaistelua, jos sen toteuttamistapa tai siitä pääriidan ulkopuolisille aiheutuvat vahingolliset seuraukset olisivat ilmeisessä epäsuhteessa tavoiteltavaan päämäärään nähden. Silloin, kun työrauhavelvollisuus ei vallitse, rajoitus koskisi ainoastaan tilanteita, joissa tuettavan työtaistelun tavoitteena ei olisi työehtosopimuksen solmiminen.

– Tämä ei ole oikea eikä juridisesti kestävä ratkaisu, vaan sääntelyn tulee olla sisällöltään samanlainen molemmissa tilanteissa. Myös yhdenvertaisuus ja tasapuolinen kohtelu edellyttävät samanlaista sääntelyä järjestäytyneisyydestä riippumatta, Yrittäjien Rytkönen-Sandberg sanoo.

Rajoituksen laajuus riippuisi siis siitä, vallitseeko tilanteessa työrauhavelvollisuus vai ei. Eri ryhmiä ja tilanteita koskevat säännökset siis poikkeaisivat sisällöltään toisistaan. Oikeus myötätuntotyötaisteluihin olisi huomattavasti laajempi työrauhavelvollisuuden ulkopuolella kuin työrauhavelvollisuuden piirissä. Käytännössä sääntelymalli asettaa erityisesti järjestäytymättömät yritykset järjestäytyneitä huonompaan asemaan.

– Työryhmän mietinnössä esitettävä sääntely käytännössä merkitsisi, että tilanteissa, joissa ei olla työrauhan piirissä, myötätuntotaistelutoimenpiteillä voitaisiin, erityisesti silloin, kun tavoitteena on työehtosopimuksen solmiminen, aiheuttaa kohteena oleville yrityksille, niiden asiakkaille sekä muille ulkopuolisille tahoille millaista ja kuinka pysyvää vahinkoa tahansa. Tällaista sääntelymallia ei voida pitää millään tavoin perusteltuna tai hyväksyttävänä.

– Tukilakoista ulkopuolisille ja kohteena oleville aiheutuvat vahingot ovat useimmiten suhteettoman suuria verrattuna tuettavan työtaistelun laajuuteen tai erimielisyyden kohteeseen. On erittäin tärkeää, että rajoituksia edistetään hallitusohjelman mukaisesti, Rytkönen-Sandberg sanoo.

– Jatkovalmistelussa tulee huomioida vahvemmin Suomen perustuslain turvaamat yhdenvertaisuus, yhdistymisvapaus, omaisuudensuoja sekä elinkeinovapaus. Näiden oikeuksien arviointi suhteessa oikeuteen järjestää myötätuntotyötaisteluita jää mietinnössä puutteelliseksi.

Poliittiset mielenilmaisut kuuluvat vapaa-ajalle

Työryhmän mietinnössä poliittisiin työtaisteluihin ehdotetaan työnseisausten osalta 24 tunnin enimmäiskestoa. Muiden työtaistelutoimien enimmäiskesto olisi kaksi viikkoa.

Yrittäjien Rytkönen-Sandberg sanoo, että poliittiseen päätöksentekoon pitää vaikuttaa ennen kaikkea vaaleilla ja poliittiset mielenilmaisut kuuluvat vapaa-ajalle.

– Työnantaja on väärä kohde hallituksen arvostelemiseen. Oman työnantajan vahingoittaminen ei ole työntekijän etu. Poliittisia työtaisteluita on useissa Euroopan maissa rajoitettu merkittävästi, ja monissa maissa ne ovat kokonaan kiellettyjä.

– Vaikka kyseessä olisi huomattava parannus nykyiseen poliittisten työtaisteluiden rajoittamattomaan kestoaikaan, 24 tuntia on niin pitkä aika, että työnseisauksesta voi aiheutua työnantajalle suurta vahinkoa. Rajan pitäisi olla selvästi lyhyempi, korkeintaan muutaman tunnin pituinen.

– 24 tunnin enimmäiskeston rajaaminen koskemaan vain työnseisauksia ei ole tarkoituksenmukainen eikä perusteltu ratkaisu. Käytännössä se avaa mahdollisuuden sellaisiin työtaisteluihin, jotka eivät aivan täytä työnseisauksen kriteereitä, mutta voivat vaikutukseltaan olla niihin rinnastettavia ja aiheuttaa työnantajan toiminnalle huomattavaa vahinkoa. Poliittisia työtaisteluita koskevan aikarajoituksen pitäisi koskea samalla tavoin kaikkia työtaistelun muotoja.

Ilmoitusvelvollisuus laajenee

Mietinnön kolmas keskeinen ehdotus on ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen koskemaan myös myötätuntotyötaisteluita sekä poliittisia työtaisteluita. Mietinnön mukaan työnseisauksena järjestettävästä myötätuntotyötaistelusta tai poliittisesta työtaistelusta olisi ilmoitettava viimeistään seitsemän päivää ennen sen aloittamista. Ilmoitus olisi tehtävä valtakunnansovittelijan toimistoon, mahdollisuuksien mukaan työtaistelun piirissä olevalle työnantajalle sekä työrauhavelvollisuuden vallitessa työehtosopimusosapuolelle.

– Esitettävä laajennus on tarpeellinen ja kannatettava. Työnseisauksen taustalla olevalla syyllä ei pidä olla vaikutusta velvollisuuteen ilmoittaa työnseisauksesta etukäteen, Rytkönen-Sandberg sanoo.

Työryhmän mietinnössä ehdotetaan, että ennakkoilmoitus olisi velvollisuus tehdä viimeistään seitsemän päivää ennen työnseisauksen alkamista. Nykyisin ennakkoilmoitusaika työehtosopimusneuvotteluihin liittyvissä työnseisauksissa on 14 päivää.

– Tältä osin esitys on epäonnistunut. Tarve ennakkoilmoitukselle on itse asiassa usein suurempi myötätuntotyötaisteluiden ja poliittisten työtaisteluiden yhteydessä kuin työehtosopimusneuvotteluihin liittyvissä työtaisteluissa, koska tällaiset työnseisaukset tulevat yleensä suurempana yllätyksenä työnantajalle. Ennakkoilmoitusajan tulisi siis olla vähintään 14 päivää.

Sanktioiden korottaminen kannattavaa

Työryhmän mietinnössä ehdotetaan lisäksi laittomiin lakkoihin liittyvän seuraamusjärjestelmän tehostamista. Hyvityssakkojen tasoa korotettaisiin. Sakon ylärajaksi säädettäisiin 150 000 euroa ja alarajaksi 10 000 euroa. Lisäksi hyvityssakko voitaisiin erityisestä syystä tuomita vähimmäismäärää pienempänä tai jättää tuomitsematta kokonaan.

– Voimassa oleva seuraamusjärjestelmä ei ole meillä ollut riittävän tehokas turvaamaan työrauhavelvollisuuden toteutumista. Tältä osin esitettävät muutokset ovat kannatettavia. On tärkeää, että ne heijastuvat tulevaisuudessa selkeästi myös oikeuskäytäntöön. Jatkovalmistelussa tätä on syytä hallituksen esityksen perusteluissa korostaa ja nostaa esiin nyt kuvattua selkeämmin.

Mietinnössä esitetään myös, että työntekijä olisi velvollinen maksamaan työnantajalleen 200 euron hyvityksen, jos hän tietoisesti jatkaa sellaista työtaistelua, jonka tuomioistuin on katsonut lainvastaiseksi.

– Työryhmän esityksen lähtökohta on tältä osin perusteltu. Kuten mietinnössä on todettu, työtaisteluoikeutta ei ole hyväksyttävää ulottaa laittomaan toimintaan.