Työtapaturma iskee silloin, kun sitä vähiten odottaa: Yksinkertainen toimenpide voi ehkäistä yrittäjän loukkaantumisen

Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastot paljastavat huonoja uutisia työtapaturmista. Viime vuonna niitä kirjattiin lähes 6 000, kaikkiaan neljä prosenttia edellisvuotta enemmän.

Luvut perustuvat Tapaturmavakuutuskeskuksen kokoamiin, yrittäjien vapaaehtoisen työajan vakuutuksesta korvattuihin vahinkoihin.

Tyypillisesti yrittäjän tapaturman aiheuttaa liukastuminen tai kompastuminen työpaikalla liikkuessa. Näitä on kolmannes kaikista työtapaturmista.

– Liikkumiseen liittyvien tapaturmien taustalla on usein työympäristöön liittyviä tekijöitä eli alustan liukkautta tai epätasaisuutta, merkitsemättömiä kynnyksiä tai yllättäviä korkeuseroja esimerkiksi lattiassa tai portaissa, sekä huono valaistus, Fennian riskienhallintapäällikkö Riku Heinonen kertoo.

Useimpien tapaturmien taustalla on kiire ja huolimattomuus sekä tapaturmille altistava työympäristö. Valtaosa työtapaturmista, lähes 60 prosenttia, on lieviä ja johtaa korkeintaan muutaman päivän poissaoloon. Reilu kolmannes tapaturmista aiheuttaa yli viikon sairaspoissaoloon.

Siivous tärkeässä roolissa

Vuosittain yrittäjille sattuu lähes 200 tapaturmaa, jonka seurauksena yrittäjä joutuu useamman kuukauden sairaslomalle.

– Yrittäjän arki on usein hyvin kiireistä ja hektistä. Vaikka moni yrittäjä on tietoinen työnsä tapaturmariskeistä, tulee kiireen keskellä helposti oikaistua tai työpaikan siivoamista lykätään. Moni tapaturma tulee hyvin harmittoman oloisesta tilanteesta, Heinonen sanoo.

Riku Heinosen mukaan tapaturman riskiä voivat lisätä sylissä kannettavat ja näkyvyyttä heikentävät tavarat. Riski kasvaa merkittävästi, jos katse ja keskittyminen ovat esimerkiksi älypuhelimen ruudulla tai työvälineen käyttämisessä.

Liikkumisen ohella myös käsikäyttöiset työkalut ja koneet näkyvät tapaturmatilastoissa. Terävien työkalujen käsittelyssä huolimattomuus ja turvallisuusohjeiden laiminlyönti voivat kostautua.

Toimialatarkastelussa rakennusala erottuu vahvasti tapaturmatilastoissa, mikä selittyy osittain toimialan yliedustuksella vakuutuksissa.

– Rakennusala on perinteisesti ollut työn luonteen vuoksi korkean tapaturmariskin ala, ja siksi siellä saatetaan olla myös valveutuneempia tapaturmavakuutuksen tarpeen suhteen. Tämä voi johtaa yliedustukseen tapaturmatilastoissa, Heinonen huomauttaa.

Suurin osa tapaturmista vapaa-ajalla

Silmiin liittyvät työtapaturmat ovat yleisiä etenkin teollisuudessa ja rakennustyömailla. Tyypillinen silmävamma voi aiheutua arkisissa työtehtävissä, kun esimerkiksi lentävät sirut tai pöly joutuvat silmiin sahaamisen tai hiomisen yhteydessä.

– Suojalasien ja kasvovisiirien käyttö sekä oikeat työskentelytavat ehkäisevät tehokkaasti vammoja. Vähintään yhtä tärkeitä elementtejä silmätapaturmien torjunnassa ovat kuitenkin ennakoiva turvallisuuskoulutus ja huolellisesti suunniteltu, turvallinen työympäristö, Fennian Heinonen muistuttaa.

Silmiin kohdistuneiden työtapaturmien osuus yrittäjien keskuudessa on keskimäärin yhdeksän prosenttia kaikista korvatuista työtapaturmista. Työtapaturmavakuutuskeskuksen tiedoista selviää, että tyypillisimmät työtapaturmat vahingoittavat jalkoja (noin 13 prosenttia) ja sormia (yli 17 prosenttia).

Yrittäjälle työtapaturmat voivat vakuuttamisesta huolimatta aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Vaikka yrittäjän hankkima työajan vakuutus korvaisi hoitokulut, tulevat poissaolot silti kalliiksi. Tapaturmavakuutuskeskuksen mukaan arviolta kaksi kolmasosaa yrittäjistä on ottanut vapaaehtoisen työtapaturmavakuutuksen.

Laskelmien mukaan työntekijän yhden päivän poissaolo maksaa kolminkertaisesti hänen palkkansa verran, keskimäärin 400 euroa. Yrittäjän tapauksessa hintalappu voi olla monin verroin suurempi, sillä yrittäjä on usein yrityksensä avainhenkilö tai jopa ainoa työntekijä, jolloin yrityksen koko liikevaihto tulee yrittäjän omasta työpanoksesta.

– Niin yrittäjän kuin työntekijöidenkin poissaolot lisäävät muiden työkuormaa entisestään ja tarkoittaa usein lisäkiirettä. Vaikka tuuraaja löytyisikin, voi hänellä työtehtävään tottumattomana mennä saman työn tekemiseen pidempi aika. Tämä puolestaan saattaa aiheuttaa aikataulupainetta ja siten lisää tapaturmien riskiä entisestään, Heinonen sanoo.

Fennian asiantuntijan mukaan yrittäjän kannattaa huomioida myös vapaa-ajan tapaturmariskit. Suurin osa yrittäjän tapaturmista sattuu vapaa-ajalla, esimerkiksi lenkkipolulla tai matkalla kauppaan.

– Vakuutus itsessään ei tietenkään estä tapaturmia, mutta se mahdollistaa nopean pääsyn oikean hoidon pariin ja siten paluu työhön tapahtuu mahdollisimman nopeasti. Yrittäjälle se voi monesti olla liiketoiminnan jatkumisen kannalta jopa kriittistä, Heinonen muistuttaa.