Yrittäjä! Tule mukaan omiesi pariin. Liity Yrittäjiin.

Jäsen, oletko jo ladannut Yrittäjät -sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

Anton (vas.), Vassili ja Artem Goutsoul pyörittävät Enkora-yritystä, joka sai vuonna 2022 vuoden maahan muuttanut yrittäjä -palkinnon. Vassili tuli Suomeen jo neuvostoaikana. Kuva: Meeri Utti

Ukrainalainen perheyritys valmistaa arjesta tuttuja lukitusratkaisuja yhtenä harvoista Suomessa – ”Emme halua nopeaa kasvua, vaan hyviä ratkaisuja alueella, jonka tunnemme”

Ukrainalainen Vassili Goutsoul tuli Suomeen IT-alan töihin jo 1980-luvulla. Nyt hänen poikansa johtavat lukitusratkaisuihin keskittynyttä yritystä Enkoraa. Pojat muistavat Kiovasta Neuvostoliiton propagandan jo päiväkoti-ikäisille, ja ovat tyytyväisiä yrittämisen edellytyksiin Suomessa.

Kun Vassili Goutsoul perheineen muutti Ukrainasta Suomeen tammikuussa 1987, elettiin vielä Neuvostoliiton aikakautta. Kiovalainen insinööri tuli Helsinkiin työskentelemään neuvostoliittolaisen tietokonetehtaan Elorg-Datan palvelupisteeseen Lauttasaareen. 

– Kaikki teknologia, joka tuotiin lännestä, piti integroida Neuvostoliitossa tehtyihin tietokoneisiin. Se oli meidän työtämme, Vassili kertoo.

– Siihen aikaan oli mahdotonta käyttää amerikkalaisia tietokoneita vientikiellon takia. 

Hän lopetti työnsä yhtiössä vuonna 1990, ja työskenteli sen jälkeen johtotehtävissä erilaisissa tietotekniikkayrityksissä. Vielä 1990-luvun alussa Goutsoulin perheen tarkoitus oli palata Ukrainaan, mutta Vassilin työtilanne Suomessa oli hyvä, ja vuodet kuluivat.

Ei kapitalistiseen Suomeen

Suomeen tullessaan Goutsoulin pojista Artem oli kahdeksanvuotias, Anton kolme. He kävivät Suomessa ensin Neuvostoliiton suurlähetystön koulua. 

– Se oli erikoinen kokemus jälkikäteen ajatellen. Suurlähetystön koulu oli eristetty suomalaisesta yhteiskunnasta, eikä kommunikaatioon paikallisten kanssa kannustettu ollenkaan, Artem muistelee.

Hän kertoo, että jo Kiovassa päiväkodissa lapsiin iskostettiin neuvostoliittolaista propagandaa. 

– Kun vanhemmat sanoivat, että lähdemme Suomeen, tiesin jo, että Suomi oli kapitalistinen maa. En halunnut mennä kapitalistiseen maahan, halusin jäädä neuvostoparatiisiin, hän naurahtaa.

Artem huomauttaa, että itäblokista katsoen Suomi kuului läntiseen maailmaan, siitäkin huolimatta, että elettiin vahvaa suomettumisen aikaa. Goutsoulien perhe asui Lauttasaaressa 23 vuotta. Siellä ilmapiiri oli hyvä.

Yritystä johtaessa on mukavaa, kun voi keskittyä itse johtamiseen sen sijaan, että taistelee byrokratian tai lahjusten kanssa.

Artem Goutsoul

– Lapsetkin alkoivat ymmärtää eron Neuvostoliiton ja länsimaisen maan välillä, Vassili sanoo.

Artem huomattaa, että kahdeksanvuotias lapsi ottaa asiat niin kuin ne ovat.

– Kun tulimme Suomeen, ajattelin, että näin tämä nyt on. Myöhemmin, insinöörinä, pidän siitä että asiat toimivat demokraattisessa valtiossa. 

– Esimerkiksi yritystä johtaessa on mukavaa, kun voi keskittyä itse johtamiseen sen sijaan, että taistelee byrokratian tai lahjusten kanssa. Muualla niitä pitää antaa, jotta saisi laillisetkin asiat tapahtumaan.

Mieluummin ilman sijoittajia

Myöhemmin Goutsoulin veljekset kävivät Helsingin kansainvälistä koulua, menivät lukioon ja sitten Helsingin kauppakorkeakouluun.

– Pojat kasvoivat ja kouluttautuivat. Vuonna 2006 päätimme, että voisimme ehkä perustaa perheyrityksen, Vassili kertoo.

Syntyi asiakaspalvelujärjestelmiä valmistava Enkora Oy. Isä ja pojat perustivat Helsingin Kalasatamassa toimivan yrityksen yhdessä Pauli Mäkelän kanssa. 

– Ensimmäinen Enkora syntyi suomalaisten sijoittajien kanssa. Vuotta myöhemmin ostimme yrityksen ulos. Tässä muodossaan se on ollut olemassa vuodesta 2007, yrityksen toimitusjohtaja Anton kertoo.

Goutsoulit olivat tulleet siihen tulokseen, että yrityksen on parempi toimia omillaan, ilman sijoittajia. 

– Sijoittajien kanssa aloittaminen oli tavallaan sekä hyödyllistä että ongelmallista. He auttoivat meitä selviämään, muttemme oikeasti auttaneet toisiamme. Idea oli, että meidät olisi jotenkin linkitetty heidän bisneksiinsä, ja he toivoivat meiltä nopeampaa kasvua. Se ei toteutunut, ja päätimme lopettaa, teknologiajohtajana toimiva Artem kertoo.

Demo yhdessä yössä

Aloittaminen muutaman henkilön voimin oli vaikeaa. Kaikki perustajat olivat myös työntekijöitä, eikä palkkaa juuri kertynyt. Jalansijaa ja menestystä tuli kuitenkin ajan kanssa.

– Tuntui erityiseltä, kun ensimmäistä kertaa palkkasimme henkilön ei-suorittaviin tehtäviin, pelkästään koordinoimaan sisäistä toimintaamme. Sitä ennen kaikki tekivät jotain kirjaimellisesti käsillään, tapasivat asiakkaita, vastasivat puhelimeen, ohjelmoivat ja niin edelleen, Artem kertoo.

Yrityksen alkuaikoina ei auttanut kuin tarttua nopeasti toimeen, kun asiakas pyysi tietynlaista tuotetta.

– Sanoimme asiakkaalle, että totta kai voimme tehdä sellaisen. Sitten katsoimme toisiimme, ja sanoimme keskenämme, että emme voi. Sitten teimme sen. Ensin siis vastasimme kyllä, ja sitten yritimme löytää tavan tehdä sen. Se oli vähän riskialtista, mutta toisaalta ainoa keino tehdä uusia asioita ja kehittyä, Anton kertoo.

On tajunnanräjäyttävää, että pieni tietokone lukkosysteemissämme on nopeampi kuin kotitietokoneet 15 vuotta sitten.

Anton Goutsoul

Tuotetta saatettiin rakentaa yön yli ja näyttää asiakkaalle demo seuraavana päivänä. 

– Ei ollut järkeä tehdä niin nopeasti, mutta teemme nykyäänkin asioita niin, että saisimme ne toimimaan niin pian kuin mahdollista.

Enkoran toimistolla on myös 3D-tulostin.

– Jos tuotetta täytyy valmistaa 5000 kappaletta, on tietenkin helpompi tilata osat jostain, mutta jos sitä tarvitaan yhdestä kahteenkymmeneen kappaletta, on nopeampaa ja halvempaa 3D-printata, Artem sanoo.

Hidasta kehitystä

Enkora ei ole kokenut äkillistä nousukiitoa, vaan pikemminkin hidasta, mutta jatkuvaa kehitystä. Yrityksen ensimmäiset asiakkaat olivat uimahalleja, joille toimitettiin kulunvalvontaportteja. Pian yrityksessä kuitenkin huomattiin, että uimahalleja on Suomessa vain tietty määrä.

– Markkinat olivat aika rajalliset. Mietimme, missä muualla käytetään samanlaisia laitteita, ja laajensimme tarjontaamme kuntosaleihin, kiipeilyhalleihin, elämyspuistoihin, eläintarhoihin ja niin edelleen, Anton kertoo. 

Sittemmin tuoteperhe on vielä kasvanut moninaisiin lukitus- ja kulunvalvontaratkaisuihin. Asiakkaina on laaja skaala toimijoita kaupungeista ja kunnista yritysmaailmaan sekä työmaihin. Eräs suuri tuoteryhmä ovat elektronisilla lukoilla varustetut kaapit, joita Enkora toimittaa esimerkiksi sairaaloille, yliopistoille, kuljetusfirmoille, rakennustyömaille ja edelleen myös uimahalleille.

Kaikki tehdään edelleen itse

Goutsoulien mielestä Enkoran kokoluokka on hyvä juuri nyt. Heidän työnsä on omaehtoista ja luovaa.

– Meillä ei ole sellaista suurta tavoitetta, että meistä tulisi globaali yhtiö. Emme halua nopeaa kasvua, vaan enemmänkin tehdä hyviä ratkaisuja sillä alueella, jonka tunnemme, kasvaa siellä samalla, kun meillä on hyvä ilmapiiri meille ja työntekijöille, Artem sanoo.

Goutsoulit vertaavat, että isoissa yrityksissä jonkin tuotteen tekemiseen menee kuukausia. Tarvitaan lukemattomia palavereja, eri osastojen hyväksyntää ja erilaisia asiantuntijoita. Kaikki enkoralaiset puolestaan käytännössä istuvat samassa huoneessa ja tekevät kaiken itse.

– Rakennamme laitteet, elektroniikan, softan, myymme ja palvelemme asiakkaita. On palkitsevaa tehdä asioita, joihin voi vaikuttaa, Artem sanoo.

– Isot yritykset yrittävät usein maksimoida voittonsa priorisoimatta innovointia. Me haluamme myös innovoida. Etsimme koko ajan uusia teknologioita ja käyttötapoja. On esimerkiksi tajunnanräjäyttävää, että pieni tietokone lukkosysteemissämme on nopeampi kuin kotitietokoneet 15 vuotta sitten, Anton kuvailee.

Vassili Goutsoul esittelee Enkoran valmistamaa lukitusratkaisua.

Ukraina tarvitsee tankkeja

Nykyisin Vassili Goutsoul toimii Enkorassa neuvonantajana. Hän on Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry:n puheenjohtaja, ja suurin osa hänen ajastaan menee yhdistyksen toiminnassa.

Hän on yhdistyksessä huomannut, että ilman kielitaitoa ukrainalaisten on vaikea työllistyä Suomessa, vaikka he olisivat koulutettuja. 

– On vaikeaa aloittaa uusi elämä täällä. Se on ongelma, ja siksi moni on valmis palaamaan Ukrainaan, Vassili sanoo.

Tarvitaan sotavälineistöä, tankkeja, tankkeja, tankkeja. Muuten ei ole mahdollisuuksia pysäyttää Putinia.

Vassili Goutsoul

Myös Artem ja Anton kokevat, että Suomessa on, ehkä IT-alaa lukuun ottamatta, vaikeaa pärjätä pelkällä englannilla, vaikka olisi yliopistokoulutettu asiantuntija.

– Yrityksessämme toimii paljon maahanmuuttajia, muttemme monissa tapauksissa voi harkitakaan palkkaavamme ihmistä, joka ei puhu täysin sujuvaa suomea, koska asiakkaat eivät hyväksyisi sitä, Artem sanoo.

Mitä tulee Venäjän aloittamaan hyökkäyssotaan Ukrainaa vastaan, Goutsoulin perhe hiljenee.

– Ukrainalaisten täytyy saada mahdollisuus voittaa niin pian kuin mahdollista. Tarvitaan sotavälineistöä, tankkeja, tankkeja, tankkeja. Muuten ei ole mahdollisuuksia pysäyttää Putinia, Vassilli painottaa.

Enkora palkittiin joulukuussa 2022 Suomen Yrittäjien Vuoden maahan muuttanut yrittäjä -kilpailussa. Yritys lahjoitti 5000 euron palkintosumman Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry:lle.

Vinkkaa meille juttuaihe!

  • Kerro siis meille, mitä yrittäjän elämässä tapahtuu.

Vinkkaa meille juttuaihe!

  • Kerro siis meille, mitä yrittäjän elämässä tapahtuu.
Kaisu Puranen