Ukrainasta pakenevat pääsevät tilapäisen suojelun piiriin – Rekisteröinnin jälkeen oleskelulupa ja työlupa vuodeksi
Tilapäinen suojelu on turvapaikkahakemusta kevyempi prosessi, mutta monta kysymystä on vielä auki.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut EU-maat tiivistämään rivejään. Yksi osoitus siitä on EU-maiden sisäministereiden kokouksessa vahvistettu tilapäisen suojelun direktiivi, jota sisäministeri Krista Mikkonen kuvaili historialliseksi maanantaina pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
– Olemme nostaneet Migrin valmiustasoa. Avaamme vastaanottokeskuksia. Kielteisiä päätöksiä ei jaeta, eli ketään ei lähetetä takaisin Ukrainaan. Olemme perustaneet koordinaatioryhmän huolehtimaan tiedonkulusta eri toimintojen välillä, Mikkonen kertoo.
Ukrainasta paenneet ihmiset saavat tilapäisen suojelun nojalla oleskeluluvan vuodeksi rekisteröitymisen jälkeen. Tilapäiseen suojeluun sisältyy oikeus tehdä työtä, käydä koulua ja saada sosiaali- ja terveyspalveluita.
– He voivat hakea myös turvapaikkaa, mutta tilapäinen suojelu on yksikertaisempi prosessi. Heillä on toki oikeus hakea muita lupia, mutta tämä on nopeampi ja helpompi menettely.
Menettelyn keveyden takia, käsittely ei myöskään kuormita hallintoa, kuten turvapaikkahakemukset, joihin liittyy aina yksilöllinen harkinta, sisäministeriön maahanmuutto-osaston osastopäällikkö Minna Hulkkonen sanoo.
Direktiivin mukaan tilapäisen suojelun piiriin kuuluvat ukrainan kansalaisten lisäksi turvapaikan saaneet ja heidän perheenjäsenensä, eli kolmannen maan kansalaiset. Direktiiviä sovelletaan kaikkiin ryhmiin.
Direktiivi helpottaa menettelyä alkuvaiheessa, mutta Hulkkonen ja Mikkonen toteavat, että paljon asioita auki.
– Tilapäisen suojelun konsepti helpottaa toimintaa alkuvaiheessa. Olemme kuitenkin tunnistaneet erityiskysymyksiä ja käytännön asioita on selvityksessä, kuten koulu ja terveydenhuolto. Kun päästään pidemmälle, katsotaan, voidaanko kansallisesti tehdä jotain toisin, Hulkkonen sanoo.
Ei pakolaisaaltoa odotettavissa Suomeen
Valtavaa pakolaisaaltoa Ukrainasta ei Suomeen odoteta. Sillä 1,7 miljoonasta Ukrainasta paenneesta noin miljoona on jäänyt Puolaan. Saksa ja Espanja ovat myös maita, joissa on vahvat ukrainalaisvähemmistöt. Suuri osa paenneista on myös hakeutunut sukulaisten, ystävien ja tuttavien luo.
Biometrisellä passilla saa matkustaa Euroopassa viisumivapaasti kolme kuukautta.
Suomeen oli sunnuntaina tehty 686 turvapaikkahakemusta.
Vastaanottokeskuksia on 27 ja Suomen Punaisella Ristillä 12. Toistaiseksi niitä ei ole tarpeen perustaa lisää. Mikäli kapasiteettia olisi tarpeen lisätä, se onnistuisi.
Venäjän ja Suomen rajalla rauhallista
Tiedotustilaisuudessa askarrutti myös venäläisten tulo Suomeen. Junat Suomeen ovat olleet täysiä.
Krista Mikkosen tietojen mukaan määrät ovat kuitenkin vielä maltillisia verrattuna aikaan ennen koronapandemiaa. Viranomaisyhteistyö on raja-asemilla sujuvaa ja normaalia.
– Määrät lisääntyneet parilla sadalla ja viisumihakemuksia on hieman enemmän. Kolmannen maan kansalaiset haluavat ehkä lähteä sieltä pois. Venäjä arvioidaan turvalliseksi maaksi. Turvapaikan osalta yksilöllinen tarkastelu tulisi kyseeseen.
Lue lisää Ukrainan sodan vaikutuksista Kaikki Ukrainasta Yrittäjälle -sivustolta.
Haluatko auttaa? Lue vinkkejä ja väyliä avun tarjoamiseen
