Usko talouteen palautettu – Itä-Suomen edunvalvonnasta pidettävä huolta
Pohjois-Karjalan Yrittäjät ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä hallitusohjelmaan
Hallitusohjelmassa on kirjattu keskeiseksi tavoitteeksi talouskasvun edellytysten vahvistaminen, jolla kasvatetaan mm. suomalaisten ostovoimaa. Lisäksi ohjelmassa panostetaan merkittävästi TKI-toiminaan, nostetaan osaamistasoa ja kehitetään työmarkkinoita.
Pohjoiskarjalaisissa yrityksissä on näkynyt jo vuosia kohtaanto-ongelma. Tämä on vaikuttanut suoraan yritysten kasvuun. – Paikallinen sopiminen, määräaikaisten sopimusten helpottaminen, yt-lain soveltamisrajan nostaminen sekä ansio- ja sosiaaliturvan uudistaminen rohkaisevat yrittäjiä työllistämään, toteaa Pohjois-Karjalan Yrittäjien toimitusjohtaja Merja Blomberg ja jatkaa – Hienoa, että halutaan vahvistaa Suomen kilpailukykyä sekä yrittämisen edellytyksiä.
Hallitusohjelma vahvistaa myös soteyrittäjyyttä.
– Nyt ensimmäistä kertaa otetaan selkeä linjaus, jossa yksityinen palvelutuotanto nostetaan tasavertaisena mahdollisuutena tuottaa ja saada sotepalveluita. Ollaan vahvasti menossa kohti kumppanuutta, jossa kummankin parhaat puolet saadaan esille, toteaa Pohjois-Karjalan Yrittäjien soteryhmän puheenjohtaja Hannu Urjanheimo.
Velvoite palvelusetelin käytöstä, jos hoitotakuu ei näytä toteutuvan, takaa paitsi hoidon saamisen ajallaan ja tehostaa myös hyvinvointialueen omaa toimintaa. Lisäksi palvelusetelin käyttöä laajennetaan ja siitä tehdään todellinen vaihtoehto.
Hankintaosaamisen parantaminen tuo säästöjä ja jättää mahdollisimman paljon rahaa hyvinvointialueen sisälle, omaan maakuntaan, painottaa Urjanheimo ja jatkaa – Kokonaisuudessaan moni yrittäjien jo pitkään esittämistä asioista on kirjattu hallitusohjelmaan.
Pohjois-Karjalassa torstaina 22.6. hyväksyttävässä hyvinvointialueen strategiassa on hyvin paljon samoja elementtejä. Yritysten rooli nousee esille useassa kohdassa. – Meillä myös aloitetaan hintojen aukipurkaminen, joka toteutetaan yhteistyönä yrittäjien ja hyvinvointialueen kanssa, kertoo Urjanheimo.
Lentoliikenne turvattu ja ratayhteyksiä kehitetään
Hallitus on tekemässä merkittävät panostukset väylähankkeisiin, joilla pyritään vahvistamaan talouden kilpailukykyä ja ihmisten sujuvaa liikkumista. Karjalanradan kehittämiseen tehdään panostuksia osana investointiohjelmaa. Itäradan hankeyhtiön toiminta jatkuu. – Pohjois-Karjalan osalta ei ollut mainintaa Valtatie 6 jatkotoimenpiteistä. Tuulivoima tulee saamaan lisäpotkua Arto Rädyn selvitystyön pohjalta, kommentoi Pohjois-Karjalan Yrittäjien puheenjohtaja Tuomo Turunen.
Hallitus on sitoutunut edistämään lentoyhteyksien kehittymistä koko Suomessa kolmen tunnin saavutettavuustavoitteen toteuttamiseksi. – Tämä tarkoittaa, että Joensuusta lennetään jatkossakin Helsinkiin ja Finavian lentoasemaverkko säilyy, iloitsee Turunen.
Metsänomistajien päätösvalta vahvistuu ja yksinyrittäjät huomioitu ohjelmassa
Suomen metsäpolitiikka halutaan pitää kansallisissa käsissä. Metsänomistajien päätösvaltaa vahvistetaan metsien käytössä ja metsien vapaaehtoisessa suojelussa.
– Näillä näkymin ei ole tulossa hakkuurajoituksia. Lunastuslain uudistaminen on hallitusohjelmassa. Tämä koskee johtoalueiden, rautateiden ym. lunastus- ja käyttökorvausten ajantasaistamista, nykyiset korvaustasot ovat alhaisella tasolla. Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys säädetään lailla, samoin esim. valkoposkihanhen metsästys.
Hallitusohjelmassa on myös kirjaus, että huolehditaan omistajanvaihdoksia helpottavasta palvelutarjonnasta. Lisäksi kohdennetaan kasvua tukevia palveluita ja yritysneuvontaa myös yksinyrittäjille, mikroyrittäjille ja aloittaville yrittäjille. – Tämä on erittäin tärkeä kirjaus, kuten otetaan huomioon, että yrityksistä lähes 60 % on yksinyrittäjiä, toteaa Blomberg.
Hallitus vahvistaa matkailualan kasvun edellytyksiä. Hallitus näkee matkailussa kehittämis- potentiaalia joka puolella Suomea. – Nyt ollaan edistämässä luonto- ja saaristomatkailua sekä helpottamassa pienimuotoisen majoitustoiminnan tarjoamista. Tässä kohtaa on harmillista, että maakunnassamme ollaan ajamassa Visit Karelian toimintaa alas, kommentoi Blomberg.
Jätelaki rajaa kuntien vastuun vain kotitalousjätteisiin
Hallitusohjelmassa velvoitetaan yhteishankintayksikköjä huomioimaan markkinavaikutukset ja markkinavuoropuhelusta tehdään lähtökohtaisesti osa hankintaprosessia. Hankintalakiin on tulossa velvoite kilpailun uusimisesta, jos kilpailutukseen osallistuu vain yksi toimija. Inhouse yhtiöiden roolia selkeytetään, niin etteivät ne ole markkinahäiriköitä. Lainsäädäntöä ollaan tiukentamassa siten, että sidosyksikköhankintoja voi tehdä vain silloin, kun ne ovat kokonaistaloudellisesti edullisempia kuin markkinoilla toimivat vaihtoehdot tai kun tähän on muu erityisen painava julkinen intressi.
Kiertotalous otetaan huomioon julkisissa hankinnoissa ja myös pk-yritykset voivat osallistua kiertotalouteen. – Yksi erittäin tärkeä kirjaus on hallitusohjelmassa, kun jätelakia muutetaan siten, että kuntien vastuu rajataan vain kotitalousjätteisiin. Kunta voi myydä jatkossa jätehuoltopalveluita elinkeinoelämälle vain todellisessa markkinapuutteessa. Tässä kohtaa näkisin, että yksityiset palveluntarjoajat saavat kerätä jatkossa myös kotitalouksien lietettä, sillä siihen ei sovelleta yhdyskuntajätteen määritelmää, toteaa Blomberg.
Lisätietoja:
Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry toimitusjohtaja Merja Blomberg p. 050 367 5194
