V-S Yrittäjät tukee esitystä lähijunaliikenteestä: ”Kasvuhanke, joka lisää työvoiman liikkuvuutta ja helpottaa yritysten osaajapulaa” 

Petteri Orpon hallituksen kehysriihi eli julkisen talouden suunnitelman neuvottelu pidetään 21.–22. huhtikuuta 2026. Varsinais-Suomen liitto on esittänyt, että riihessä tehdään päätökset, joilla mahdollistetaan lähijunaliikenteen käynnistäminen Varsinais-Suomessa.  

Varsinais-Suomen Yrittäjät tukee liiton esitystä. Aluejärjestön hallitus käsitteli asiaa kokouksessaan keskiviikkona. 

– Suomi tarvitsee kasvua. Lähijunaliikenne ei ole vain liikennehanke, vaan toteutuessaan kasvuhanke, joka lisää merkittävästi alueemme ja koko maan elinvoimaa. Lähijunaliikenne lisää työvoiman aitoa liikkuvuutta ja työssäkäyntimahdollisuuksia sekä helpottaa yritysten osaajapulaa. Esimerkiksi telakan alihankintayrityksissä se on krooninen, Varsinais-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Stina Siikonen sanoo. 

Tampere–Turku–Naantali-yhteyden sisällyttämistä esitetään valtion ostoliikenteeseen. Lisäksi riihestä halutaan päätökset koskien kaukojunaliikennepilottia Raision ja Turun välillä vuosille jo 2028–2030. Tällä välillä liikenne on mahdollista käynnistää nopeasti.  

Yhteysvälien 11 kuntaa ovat valmiita rahoittamaan noin neljän miljoonan nettohintaisen liikennöinnin itse. Lähijunaprojektissa mukana olevat kunnat ovat Tampere, Lempäälä, Akaa, Urjala ja Humppila ja Varsinais-Suomesta Loimaa, Pöytyä, Aura, Turku, Raisio ja Naantali. 

– Kuntien elinvoimalle hanke on luonnollisesti erittäin merkittävä, ja ne ovat valmiita panostamaan projektiin. Tuoreimman Pk-yritysbarometrin mukaan Varsinais-Suomen alueen yritysten talousodotukset ovat muuta maata korkeammalla. Lähijunaliikennepäätöksen kaltainen tulevaisuusinvestointi vahvistaisi tätä kehitystä. Kunnat ja koko maa tarvitsevat kasvua ja sitä syntyy yrityksissä. Kasvun edellytyksiä on kaikin tavoin vahvistettava, Siikonen toteaa. 

Varsinais-Suomen liitto ja projektiin sitoutuneet kunnat haluavat käynnistää tunnin vuorovälillä operoivan junaliikenteen osana valtion hankintaa, sillä muutoin sen mahdollinen käynnistäminen venyy 2040-luvulle. Liiton mukaan lähijunaliikenne voitaisiin käynnistää kolmella eri ratasuunnalla kustannusneutraalisti valtion näkökulmasta.  

Nykyisellään VR operoi Turku-Tampere-yhteysväliä noin 2–3 tunnin vuorovälillä.  

– Työvoiman sujuvan liikkuvuuden ja niin kutsutun pendelöinnin näkökulmasta nykyiset useamman tunnin vuorovälit eivät riitä. Ne eivät myöskään mahdollista maankäytön tehokasta kehittämistä radanvarren kunnissa. Turku-Tampere-Helsinki-kasvukolmio on koko Suomen kasvun moottori ja sen kaikkien laitojen liikenneyhteyksien tulee olla kunnossa, Siikonen katsoo.