Valoa Satakunnan pk-yritysten koronatunnelin päässä?
Kevään 2021 Pk-yritysbarometri on julkaistu. Satakunnan suhdanneodotukset ovat nousseet syksystä positiivisen puolelle. Tutustu lisää Satakunnan tuloksiin.
Pk-yritykset lähtevät kuluvaan vuoteen hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa pandemian edelleen jatkuessa. Poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta pienten ja keskisuurten yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat luottavaiset ja osittain normalisoituneet vaikean vuoden jälkeen lähes koko maassa. Satakunnassa suhdanneodotukset ovat nousseet syksyn vaikeasta tilanteesta, kertoo kevään 2021 Pk-yritysbarometri. Pk-yritysbarometrin toteuttavat yhteistyössä Suomen Yrittäjät, Työ- ja elinkeinoministeriö sekä Finnvera.
– Satakunnassa suhdanneodotukset ovat nousseet syksyn (saldoluku -8) vaikeasta tilanteesta hieman plussan puolelle ollen nyt +3. Olemmekin Satakunnassa suhdanneodotuksissa samalla tasolla kuin valtakunnallisesti, Markku Kivinen kertoo positiivisia uutisia heti aluksi.
Naapurimaakunnista heikommat suhdanneodotukset olivat Etelä-Pohjanmaalla, saldoluku -10 ja Varsinais-Suomessa, saldoluku +1. Pirkanmaalla odotukset olivat sen sijaan selkeästi korkeammalla, saldoluvun ollessa +8.
Koronavuoden vaikutukset näkyvät vuositasolla, sillä viime keväänä ennen koronaa suhdanneodotus oli Satakunnassa +18, joka oli tietenkin silloin maan kärkitasoa. Toivotaan, että näihin lukemiin vielä Satakunnassa päästään, Markku Kivinen muistelee aikaa ennen koronakriisiä.
– Pk-yritysbarometrista selviää, että yrityksissä tarvitaan Satakunnassa edelleen sopeuttamistoimia, yleisimpänä sopeuttamistoimenpiteenä mainitaan lomautukset. Niissä yrityksissä, joissa sopeuttamistoimia tarvitaan, 57 prosenttia yrityksistä aikoo lomauttaa, Markku Kivinen avaa tuloksia.
Seutukunnissa suhdanneodotuksissa oli jälleen isoja eroja. Kevään Pk-yritysbarometrissa alimmat suhdanneodotukset olivat Rauman seutukunnalla, saldoluku -2, kun Porissa saldoluku +5 ja Pohjois-Satakunnassa jopa +8.
Mitä voimme odottaa koronan jälkeen?
Jo koronan aikana, mutta erityisesti koronan jälkeen yritykset panostavat palveluiden ja tuotteiden kehittämiseen. Pk-yritysbarometrista selviää, että 25 prosenttia yrityksistä on jo muuttanut toimintatapoja ja 20 prosenttia on kehittänyt uusia toimintamalleja digitalisoinnin avulla. Yritykset tarvitsevat tähän tukea, joten TKI-toimintaa ja oppilaitosyhteistyötä tulee lisätä.
– Pk-kentän tulisi lisätä Satakunnassa koulutusyhteistyötä. Erityisesti tki-puolella oppilaitosyhteistyön käyttö on vähäistä, potentiaalia on. Yhteistyö ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskuksen kanssa vaatii aktiivista eri tahojen yhteistyön lisäämistä. Ammatillisten oppilaitosten kanssa yhteistyö oli laajempaa, lähinnä koulutusten osalta, Markku Kivinen löytää kehitysehdotuksia tulevaisuuden kehittämistyöhön.
Pk-yritysbarometrissa kysytään myös erityisesti omistajanvaihdoksista. Liiketoiminnan siirtäminen yrityskaupalla, sukupolvenvaihdoksella tai yrityksen muulla omistajanvaihdoksella luo yritystoiminnalle mahdollisuuden jatkua. Valtakunnallisesti kahden seuraavan vuoden aikana omistajanvaihdos on suunnitelmien mukaan edessä 12 prosentilla yrityksistä.
– Satakunnan Yrittäjien omistajanvaihdosneuvonta on alueella tunnettu, järjestön ja kuntien tarjoamaa palvelua käytetäänkin selvästi enemmän kuin valtakunnallisesti keskimäärin, Markku Kivinen toteaa.
Uuden kasvun vaatima rahoitus pyritään turvaamaan
Pk-yritysbarometrin mukaan rahoituksen saatavuus on Satakunnassa ollut koronakriisistä huolimatta hyvä. Vain 4 % barometrin vastaajista ei ollut 12 viime kuukauden aikana saanut hakemaansa rahoitusta. Finnvera myönsi Satakuntaan 82,5 miljoonaa euroa rahoitusta vuonna 2020, mikä on lähes 70 % enemmän kuin vuonna 2019.
– Pääosa lisäyksestä oli kasvuun tai koronakriisin aiheuttamaan tarpeeseen liittyvää käyttöpääomarahoitusta, kertoo Finnveran aluepäällikkö Pia Kiuru. Kokonaisuutena maakunnan yritykset, erityisesti teollisuusalan pk-yritykset, selvisivät haasteellisesta vuodesta ennakoitua paremmin.
Vain 19 % satakuntalaisista pk-yrityksistä aikoo Pk-yritysbarometrin mukaan hakea ulkopuolista rahoitusta seuraavien 12 kuukauden aikana. Suurin rahoitustarve kohdistuu kone-, laite- ja rakennusinvestointeihin, joita monet yritykset ovat alentuneen käyttöasteen vuoksi lykänneet.
– Investoinnit ovat Satakunnassa edelleen alhaalla. Rokotusohjelman ripeä läpivienti auttaisi myös investointisuunnitelmien käynnistämistä, Markku Kivinen löytää lääkkeeksi investointien lisäämiseen.
Finnvera on varautunut turvaamaan elinkelpoisten yritysten lainarahoituksen saatavuuden koronakriisin jälkeisessä kasvussa. Takausten ohella Finnvera voi tarvittaessa myöntää myös suoria lainoja. Finnvera pystyy koronatilanteesta johtuen myöntämään myös vientitakuita normaalia laajemmin.
– Pyrimme aktiivisesti laajentamaan pk-yritysten tietoutta vientisaatavien turvaamisesta sekä kilpailukyvyn kannalta järkevistä maksuehdoista, toteaa Pia Kiuru
Pk-yritysbarometri on erityisesti työkalu, ei pelkkä mittari
Markku Kivinen toivoo myös jokaisen yrittäjän paneutuvan Pk-yritysbarometriin. Se toimii hyvänä taustatyökaluna oman yritystoiminnan kehittämiseen ja esimerkiksi investointien suunnitteluun. Pk-yritysbarometrin avulla yrittäjä voi peilata oman toimintansa ennakoimisessa alueellisten kollegoiden suhdanneodotuksia, myös eri toimialoilta.
Lisätiedot ja haastattelut:
Satakunnan alueraportteihin pääset TÄÄLTÄ
Markku Kivinen | toimitusjohtaja, Satakunnan Yrittäjät ry | 050 377 8006
Pia Kiuru | aluepäällikkö, Finnvera | 040 578 2016
Valtakunnalliseen tiedotteeseen pääset TÄÄLTÄ!
