Varautumisessa yrittäjä ja yhteiskunta vetävät yhtä köyttä

Kriisit tulevat lupaa kysymättä ja ovelle kolkuttamatta, usein silloin kun vähiten odotettaisiin. Kaiken kokoisten yritysten tulisi varautua vähintään 72 tunnin häiriötilanteeseen.

– Varautuminen kriiseihin eli jatkuvuudenhallinta ei tarkoita pelkästään sotilaallista uhkaa, vaan voi olla energiakatkoksen, epidemian, kyberhyökkäyksen, säteily- tai kaasuvuodon, luonnonilmiön jne. tapahtuman seurausta. Näin asiaa kuvailee eri varautumisyhteisöjen ja maanpuolustuksen luottamustehtävissä toimiva hämeenlinnalainenliikennöintiyrittäjä Risto Pekola.

Pekola korostaa, että jokaisen, myös yksinyrittäjän, tulisi tehdä itselleen varautumissuunnitelma.
– Mieti, mitä voi edellä mainituissa tapahtumissa yrityksen toiminnalle tapahtua, jos esimerkiksi energiantoimitus, maksuliikenne tai muut tavarantoimitukset keskeytyisivät päiväkausiksi. Onko sinulla mitään suunnitelmaa vai nostatko vain kädet pystyyn kriisin yllättäessä, heittää hän avoimena kysymyksenä

Hallituksen esitys uudeksi valmiuslaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle vuoden 2026 aikana. Tavoitteena on saattaa valmiuslaki vastaamaan nykyaikaista käsitystä yhteiskunnan kokonaisturvallisuudesta ja sitä uhkaavista tekijöistä. Pekola korostaa, että myös jokaisen hyvinvointialueen pitää oppia tunnistamaan oman alueensa riskit eri kriisien yllättäessä. Sen allahan toimii alueen sote ja pelastustoimi.
– Paikallisten yritysten tuntemus olisi alueille tärkeää. Viranomaisten pitäisi kyetä tekemään alueellisia sopimuksia varautumisesta alueen yritysten kanssa, jotta olisi mm. henkilökuntaa, kuljetuksia, tarvikkeita jne. saatavilla myös kriisiaikoina. Kaupungit ja kunnat on liian pieniä yksikköjä tämän asian varmistamiseen sekä toisi usein päällekkäisyyksiä resurssien tehokkaaseen käyttöön. Varsin monella yrityksellä on merkittävä rooli kriisiaikana alueensa toiminnan jatkuvuuden hallinnassa, myös puolustusvoimien näkökulmasta.

Pekola on ollut tekemässä selvitystyötä varautumisesta niin Suomen Yrittäjien varautumistyöryhmässä kuin Hämeen Kauppakamarin varautumistoimikunnassa varapuheenjohtajana.
– Suomen Yrittäjissä tarkoitus oli saada valmiiksi yksinkertainen varautumisopas pienten yritysten käyttöön ja Kauppakamarissa taasen toimia hallituksen alaisena ”nyrkkinä”, joka järjestää mm. erilaisia koulutuksia ja yhteistoimintapäiviä eri viranomaisten ja yritysten kesken Kanta- ja Päijät-Hämeen alueilla. Myös Panssariprikaati on tässä työssä ollut vahvasti mukana.

Pk-yrittäjän varautumisopas käytännön työkaluna

Suomen Yrittäjät julkaisi viime syksynä Pk-yrittäjän varautumisoppaan. Sen avulla yrittäjä voi miettiä ja räätälöidä omia varautumisvalmiuksiaan. Oppaaseen on nostettu erityyppisiin kriisitilanteisiin ja toimialoihin liittyviä erityispiirteitä sekä ydin, miten selvitä viikko tai kaksi kriisitilanteessa.
– Opas on tehty käytännönläheisesti kaiken kokoisille yrityksille, eikä sisällä pelkästään ”valmistaudu sotaan” -paatosta. On tärkeää myös oppia tuntemaan ne viranomaiset, joihin voit tukeutua oman toimialasi kysymyksissä, tähdentää Pekola

Mikään yritys ei ole yksin. Jokainen on mukana jossain toiminnallisessa ketjussa: tavarantoimittajat, alihankkijat, yrityksen palveluntuottajat, julkiset toimijat jne.
– Tämä ketju pitäisi avata itselleen sekä omalle henkilökunnalle ja miettiä, kenelle toimitat jotain tai kenestä olet riippuvainen. Ongelman tai kriisin ei tarvitse olla iso, että yrityksen toiminta häiriintyy ja esimerkiksi kassakriisi uhkaa. Pelkkä raha- tai tietoliikenteen keskeytyminen aiheuttaa ongelmia nykyisin varsin nopeasti, väläyttää Pekola.

Pekola suosittelee selvittämään etukäteen, miten henkilökunta reagoi ja käyttäytyy kriisin sattuessa. Viranomaisten evakuointisuunnitelmissa on varauduttu siihen, että kriisin sattuessa noin kaksi kolmasosaa lähtee läheistensä kanssa kriisialueelta pois omilla kulkuneuvoillaan. Miten se vaikuttaisi yrityksen toimintaan?
– Vaikeinta on nykyisin evakuoida henkilöt, jotka ovat hoitolaitoksissa, kotihoidossa tai liikuntarajoitteisia eli sote-alueen vastuulla olevat. Yrityksen varautumisessa on tärkeintä, että ne henkilöt, joilla on tärkein merkitys toiminnan jatkuvuudelle, olisivat saatavilla.

Sotatila on vakavin kriisin aste. Silloin johdon ottaa Puolustusvoimat, jolla on määräysvalta ottaa esimerkiksi henkilöitä, kulkuneuvoja, rakennuksia ja muuta kalustoa hallintaansa.
– Muissa kriiseissä huoltovarmuuden täyttäminen jää yritysten ja normaalisti pyörivän yhteiskunnan tehtäväksi.

Panssariprikaati on mielestäni verkostoitunut alueellamme esimerkillisen hyvin alueella toimivien yritysten, kauppakamarin ja eri viranomaisten kanssa. Sen tiedän toimiessani reservin majurina siellä eri tehtävissä. Yhteistyön ja jatkuvuuden hallinnan edistäminen on yhtä lailla tärkeää myös rauhan aikana siviiliuhkiin varautumisessa kaikilla muillakin tasoilla.

”Risto, olisit rikas mies, jos olisit käyttänyt kaiken energiasi omaan yritykseesi

Isänmaan, yhteiskunnan ja yritysten mandaatilla

Pekola on ollut vuosien varrella mukana asiantuntijana eri valiokunnissa, hallituksissa ja työryhmissä sekä luotsannut muun muassa Hämeenlinnan kaupunkikeskustayhdistystä. Mikä vetää miestä yhteisöllisiin luottamustehtäviin?
– Olen jo partiopojasta lähtien ollut yhdessä tekemisen kannalla. En ole koskaan hakenut omalle yritykselleni hyötyä näistä luottamustehtävistä, ellei hyvää oppia ja uutta tietoa sellaiseksi lasketa. Moni asia vaatii pitkää ja sitkeää puurtamista, mutta myös palkitsee, jos saadaan asioita ja ymmärrystä yrittäjänäkökulmasta vietyä edes vähän eteenpäin myös valtakunnan tasolla. Olen mukana, koska tämä on minun asuinpaikkani ja isänmaani, kiteyttää Pekola.