Varsinais-Suomessa otettiin harppaus poliittisen päätöksenteon yrityslähtöisyydessä – Elinvoimabarometrin nelossija säilyi

Taloustutkimus kysyi yrittäjiltä Yrittäjien Elinvoimabarometrissa yrityksen kotimaakunnan elinvoimasta. Mitattavia kategorioita oli kolme: elinvoima, verkostoituminen ja johtaminen. Kysely tehtiin 3.2.-31.3.2025. Kysely tehdään vuorovuosin kuntien yrittäjämyönteisyyttä mittaavan Yrittäjien Kuntabarometrin kanssa.

Varsinais-Suomi on kärkisijoilla kaikissa mitatuissa kategorioissa pois lukien verkostoituminen – erot kokonaisarvosanoissa ovat erittäin pieniä. Johtamisen kategoriassa Varsinais-Suomi sijoittui valtakunnallisesti kakkossijalle, kun kaksi vuotta sitten sijoitus oli seitsemäs.

– Varsinais-Suomi on maamme elinvoimaisimpien alueiden joukossa. Yrittäjien mielestä maakunnassa on otettu harppaus johtamisen ja päätöksenteon yritysmyönteisyydessä. Tämän eteen olemme myös yrittäjäjärjestössä tehneet töitä kahden vuoden takaisen barometrituloksen jälkeen. Yrittäjien näkemys tilanteen tuloksekkaasta kehittymisestä on erittäin ilahduttava ja motivoiva, Varsinais-Suomen Yrittäjien vt. toimitusjohtaja Jutta Wirén toteaa.

Varsinais-Suomessa on barometrin valossa vahva yhteinen näkemys maakunnan elinvoimatekijöistä ja eri toimijoiden välillä on yrittäjien mielestä riittävästi keskustelua elinvoimasta. Maakunnan päätöksenteko arvioidaan elinvoimabarometrissa yritysten kannalta positiiviseksi.

– Varsinais-Suomen maakuntastrategian uudistus on parhaillaan käynnissä. Valmistelussa käydään myös erittäin aktiivista vuoropuhelua elinkeinoelämän edunvalvojien ja teollisuuden kanssa sekä osallistetaan yrittäjiä. Uusi strategia painottaa alueemme elinvoiman kasvattamista tulevina vuosina sekä määrittää maakunnan veto- ja pitovoimatekijät.  Tavoitteena on kilpailukykyinen Varsinais-Suomi, jossa ihmisten ja yritysten on hyvä elää ja kasvaa maakuntajohtaja Jyri Arponen sanoo.

Hänen mukaansa Elinvoimabarometri on yksi toimiva elinvoiman kehittämisen työkalu.

– Lisäksi meillä on voimassa oleva elinvoimalupaus yhdessä yrittäjäjärjestön kanssa, Arponen muistuttaa.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mukaan alueen toimijoiden yhteinen näkemys elinvoimatekijöistä, sekä barometrin tuloksissa näkyvä maakunnan hyvä imago vahvistavat Varsinais-Suomen elinvoimaa. Tämä näkyy hänen mukaansa siinä, että yrittäjistä 61 prosenttia arvioi, että maakunnan elinvoima kehittyy seuraavan kymmenen vuoden aikana myönteisesti.

– Alueen korkeakoulut ovat halukkaita tekemään yritysten kanssa yhteistyötä. Myös tietoverkkojen ja satamien, osaavan työvoiman saatavuuden, kulttuuripalveluiden ja rakennetun ympäristön osalta yrittäjät nostavat Varsinais-Suomen kärkikolmikkoon, Pentikäinen toteaa.

Myös Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jutta Wirén nostaa barometrin tuloksista esiin satamien saavutettavuuden ja tietoliikenneyhteydet, joiden näkökulmasta Varsinais-Suomi on yrittäjien mielestä maamme kärkeä. Elinvoima ja taloudellinen suorituskyky vahvistuvat nopeiden ja toimivien liikenneyhteyksien sekä hyvän saavutettavuuden kautta.

– Sijoitustamme valtakunnallisessa rankingissa laskevat erityisesti raiteet, missä olemme maakuntavertailussa sijalla 13. Myös lentoyhteydet ja tiestö saavat yrittäjiltä kehnot arvosanat: Varsinais-Suomi on niissä vasta sijalla kahdeksan. Mahdollisuudet Varsinais-Suomen saavutettavuuden parantamiseksi ovat hyvät: Suorat kansainväliset yhteydet satamien ohella Turun lentoasemalta sekä Länsiradan rakentaminen ovat ratkaisevia työvoiman liikkuvuuden, yritysten kansainvälistymisen ja investointien kannalta, Wirén sanoo.

– Nyt on tärkeää, että yrittäjien ja elinkeinoelämän huoli väylistä kuullaan. Raiteiden ja teiden kehittäminen on edellytys yritysten sijoittumiselle, investoinneille ja uusille työpaikoille, Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Jyri Arponen lisää.

Suomen Yrittäjien toista kertaa toteuttamaan Elinvoimabarometriin vastasi yli 4000 yrittäjää. Varsinais-Suomessa vastaajia oli 386. Elinvoimabarometrin tulokset julkistettiin Suomen Yrittäjien Kunnallisjohdon seminaarissa Kuopiossa 14. toukokuuta.

Yrittäjien kymmenen vinkkiä alueiden yhteistyöhön 

1. Muista, että elinvoiman rakentaminen on prosessi, ei projekti. 
2. Muodosta toimijoiden voimin yhteinen tilannekuva. Mitkä ovat alueen vahvuudet ja heikkoudet, mihin pitää panostaa työpaikkojen ja investointien saamiseksi? 
3. Rakenna yhteinen strategia tai tee elinvoimalupaus yhdessä toimijoiden kanssa. Nämä auttavat luomaan yhteistä kieltä, mikä tukee vuoropuhelua.
4. Varaa yhteistyölle aikaa ja resursseja. 
5. Sovi, kuka johtaa yhteistyötä ja mitkä rakenteet sitä tukevat. Yhteistyötä tukevat rakenteet voivat tulla esimerkiksi elinkeinoyhtiöstä, maakunnasta tai elinkeinoelämästä. 
6. Rakenna keskinäistä luottamusta.
7. Luo säännöllinen vuoropuhelu yritysten, myös rahoittajien, julkisen sektorin toimijoiden ja oppilaitosten välille. 
8. Huolehdi yritysten ja yrittäjän palveluista. Yrityspalvelut ovat yrittäjän lähipalvelu.  
9. Järjestä verkostoitumistilaisuuksia ja muista myös pienet yritykset. 
10. Käy jatkuvaa vuoropuhelua ja päivitä tilannekuvaa, kun maailma muuttuu. 

Maakuntajohtaja Jyri Arponen, vt. toimitusjohtaja Jutta Wirén ja toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.