Venäjä, ay-liike, energia ja valtion velka huolettavat yrittäjiä – Neljän puolueen johtajia keskusteli paneelissa, miten tulisi toimia

Suomen Yrittäjien julkaisemassa Yrittäjägallupissa nousi esiin neljä teemaa: Venäjä, ay-liike, energian hinta ja julkinen velka. Yrittäjät kutsui koolle johtoa neljästä puolueesta keskustelemaan teemoista otsikolla, miten vauhdittaa yrittäjyyttä ja investointeja.

Venäjästä keskustelijat olivat hyvin samaa mieltä. Kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen muistutti, että pitkään oli toive, että Venäjää ja Kiinaa länteen kytkemällä ne demokratisoituvat. Nyt on selvää, että näin ei käynyt. Krimin miehityksen jälkeen on enenevissä määrin pyritty eroon Venäjä-riippuvuudesta.

– Nyt on tärkeää, että valtio tekee kirkkaan ja loogisen johtopäätöksen. Tarvitaan uudenlainen tulevaisuuden visio ja strategia. Tilanne ei normalisoidu, Häkkänen toteaa.

Ei ole näköpiirissä tilannetta, missä Venäjä voisi tulla takaisin neuvottelupöytiin. Koko Venäjän johto pitäisi vaihtaa, mutta valta on keskittynyt keskusvallalle.

– Se maa ei tule johtajavaihdoksilla tervehtymään, Häkkänen toteaa.

Ensin korona, sitten Venäjä, on aiheuttanut huolta ja harmia matkailualan toimijoille. Imatralta kotoisin olevan SDP:n varapuheenjohtaja Nina Malmin mukaan korona-aikana yrittäjät ovat laskeneet miljoona euroa per päivä menetettyjä euroja venäläisten takia. Nyt tilanne on muuttunut nopeasti.

– Olemme olleet Venäjän kanssa naapureita. Nyt on kirkastunut, että olemme osa Eurooppaa ja länttä, Malm sanoo.

Onko sunnuntailisillä tärkeä rooli?

Ay-liikkeen rooli sai jo eriäviä mielipiteitä aikaan. Ajankohtainen keskustelu sunnuntailisien poistosta, joista vihreät puoluekokouksessaan keskustelivat, mutta sitten hylkäsivät, aiheutti keskustelua.

Malmin mukaan lisät ovat haittalisiä, joilla on paikkansa vuorotyötä tekevien palkkapussissa. Niissä on kyse myös työn arvostuksesta, ja poistaminen olisi iso lainsäädännöllinenkin muutos.

Kokoomuksen Häkkänen ja keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi ajaisivat paikallista sopimista.

– Vaikeistakin ratkaisuista on voitava keskustella. Lapin pelastuslaitoksella on kuukausipalkka, joka sisältää lisät. Ei ole väliä, milloin työvuoron tekee. Kannattaa katsoa, mistä löytyy win-win-tilanne, Lohi sanoo.

Häkkäsen mukaan Suomi tarvitsee uudistuksia, jotka eivät lisää julkista velkataakkaa.

– Yksittäiset keinot on helppo tyrmätä. Suomi on kuitenkin raa’assa velkakierteessä ja työtä tehdään liian vähän. Työllistäminen ja työnteko pitää kannattaa. Sunnuntailisät ovat yksi keino, jota voisi harkita toimialakohtaisesti, jos esimerkiksi ravintola on kiinni, mutta voisi työllistää ilman lisiä. Suomessa on nyt ennätysmäärä työttömiä ja pitkäaikaistyöttömiä, hän sanoo.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Lulu Ranteen mukaan ei ole kyse yksittäisestä lisästä.

– Puhutaan julkisesta taloudesta ja verokiilasta. Työnantajakustannuksista ja käteen jäävästä osuudesta palkasta. Palkannostovarasta ja veronnostovarasta. Julkinen talous on tehotonta ja löysää on. Pitää puuttua isoihin asioihin, hän sanoo.

Tulisiko lakko-oikeutta rajoittaa?

Paneelia moderoinut Talouselämän päätoimittaja Jussi Kärki kysyi myös, tulisiko lakko-oikeutta rajata, ja nosti esiin Keitele Groupin ja AKT:n kiistan vuoden vaihteessa.

Malm muistutti, että lakko-oikeus on viimeinen oikeus, mitä työntekijäpuolella on, eikä sitä näin ollen pidä rajoittaa. Ranteen mukaan lakkovaaraa tulisi ehkäistä ennalta, sillä tilanteet eivät synny hetkessä.

Lohi on muuten samaa mieltä, mutta näkee rajoittamisen mahdollisuuksia.

– Tukilakot ja laittomat lakot, joista ei juuri tule sanktioita.

Häkkäsen mukaan lakko-oikeuden ydintä ei pitäisi raja, mutta sitä pitäisi viedä siihen suuntaan, missä se yleiseurooppalaisesti on, eli se ei saisi turhaan häiritä yhteiskunnan toimintaa. Se on viesti kansainvälisille sijoittajille.

Paikallinen sopiminen tuo joustoja

Malmin mukaan Suomi on sopimusyhteiskunta, joka on myös viesti investoijille.

– Olemme sopimusyhteiskunta, ja siitä pidetään kiinni. Sen jälkeen on työrauha. Välillä se on tuskallista, mutta sillä on pitkälle tähtäävä ja vakauttava vaikutus, Malm sanoo.

Paikallisessa sopimisessa Malm näkee sen ongelman, kuinka raskasta neuvotteleminen ja sopiminen on, kun kaikki pitää sopia alusta asti. Pienissä yrityksissä siihen ei ole resursseja tai osaamistakaan.

– Pienissä yrityksissä harvoin ongelmia onkaan, mutta suuremmassa työyhteisössä äänitorvea tarvitaan.

Lohi totesi, että sopimusraamit helpottavat, mutta paikallinen sopiminen tärkeää.

Häkkänen muistutti, että maailma muuttuu, jolloin paikallisen sopimisen tuomien joustojen puute kasvattaa ongelmaa koko ajan.

– Yritykset tuottavat enemmän pieniä ja eriytettyjä tuotteita. Paikallista sopimista on lisättävä, jotta joustoa ja työllistämisen kykyä voidaan lisätä. Olemme sopimusyhteiskunta, mutta se tarkoittaa, että sopijaosapuolet sopivat keskenään, eivätkä muiden puolesta ja päätetä lakiasioista. Tämä on keskeinen kysymys, miten lakia rajataan, Häkkänen sanoo.

Putin sotki energian hinnat

Energian hinta ja saatavuus koskettaa kaikkia. Mitä sen suhteen voidaan tehdä?

Lohi muistuttaa, että tämänhetkiset energian huippuhinnat eivät ole valtion hintoja, vaan Putinin hintoja. 20 sentin veroale bensapumpulla maksaisi valtiolle 80 miljoonaa euroa. Sekin raha pitäisi repiä jostain.

– Olemme osa länsimaista markkinataloutta. Nyt on oikea hetki siirtyä kohti vihreää siirtymää, Lohi sanoo.

Häkkäsen mukaan suurin virhe olisi tehdä hetkellisiä päätöksiä.

– Täsmäratkaisuja tarvitaan jonkin verran kuten korona-aikoina, mutta on kysyttävä, jääkö tilanne pitkäaikaiseksi. Harjoitetaanko liiallista elvytystä? Tai rahapolitiikkaa, joka kiihdyttää inflaatioita? Kyse on pitkäjänteisyydestä ja rakenteista, eikä siitä, että pumpataan lisää rahaa ja tukia, Häkkänen sanoo.

Ranteen mukaan veronalennukset ovat edellytys kilpailukyvyn parantamiselle.

Ydinvoima sai kannatusta, mutta kysyttäessä mielipidettä Fennovoiman hankkeen mahdollisessa käynnistämisessä panelistit olivat yksimielisiä: valtio ei voi ottaa omistajuutta.

Valtion velkaantuminen huolestuttaa

Valtion velka on kasvanut huolestuttaviin mittoihin. Hallituspuolueet joutuvat sen kertymisestä vastaamaan, mutta saadaanko kehitys taitettua?

Ranne uskoo, että julkinen talous saataisiin tasapainoon yhdessä hallituskaudessa, jos ei oltaisi otettu 11 miljardia euroa velkaa koronakriisin velkojen lisäksi. Se vaatii talouden trimmaamista.

– Mahdollisuuksia on valtavasti, hän toteaa.

Malmin mukaan talouden tilanne on merkittävästi erilainen kuin hallituskauden alussa. leikkauksista puhuminen aiheuttaisi sen, että ahtaalla olevat joutuisivat vielä ahtaammalle.

– Yhteiskunta on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki, hän sanoo.

Lohen mukaan ekonomistit ovat sitä mieltä, että velkaantumista saadaan taitettua yhdessä kaudessa.

– Kansalaiset haluavat toisaalta tiukkaa valtion taloutta, mutta inhotaan säästöjä. Tämä on se ongelma, hän sanoo.