YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Verkkokauppa muodostaa jo viidenneksen tavaratalokaupan myynnistä – Suhteellisesti suuri osuus
Vaikka suomalainen kuluttaja tekee verkko-ostoksia yleensä suomenkielisistä verkkokaupoista, yli 40 prosenttia ostoksista suuntautuu ulkomaille.
Kaupan liiton tuoreesta selvityksestä käy ilmi, että suomalaiset ostivat viime vuonna vähittäiskaupan tuotteita digitaalisesti 4,6 miljardilla eurolla koti- ja ulkomailta. Se on lähes viidennes verrattuna koko erikois- ja tavaratalokaupan arvonlisäverolliseen liikevaihtoon.
Ulkomaisiin vähittäiskaupan ostoksiin kului viime vuonna 1,9 miljardia euroa. Erilaisiin matkailupalveluihin, pääsylippuihin ja ruoka-annosten digitilauksiin kulutettiin yhteensä 3,9 miljardia.
Kännyköiden ja tarvikkeiden verkko-ostoksista suurin osa ulkomailta
Päivittäistavaroiden verkkokauppa puolestaan on edelleen varsin pientä. Pelkästään kotimaassa tehdyt päivittäistavara- ja alkoholitilaukset olivat viime vuonna noin 0,4 prosenttia koko päivittäistavarakaupan arvonlisäverollisesta liikevaihdosta.
Eniten suomalaiset kuluttivat rahaa kodintekniikan ja vaatteiden hankintoihin. Matkapuhelimia ja niiden tarvikkeita lukuun ottamatta suurin osa kodintekniikasta ostettiin Suomesta.
– Elektroniikka on tyypillinen tuote, jossa kivijalka tukee digiostoksia ja päinvastoin. Tilaus on helppo tehdä kotisohvalta ja noutaa ja maksaa myymälässä. Samalla voi säästää aikaa ja kuljetuskustannuksia, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja selvittää.
Kodintekniikan lisäksi puutarhatuotteet ostetaan pääasiassa kotimaisista verkkokaupoista. Ulkomailta taas ostetaan etenkin naistenvaatteita ja asusteita, joista jo yli puolet tilataan ulkomaisista verkkokaupoista. Miestenvaatteet ja lastenvaatteet sen sijaan ostetaan vielä suureksi osaksi Suomesta.
Veropolitiikalla voidaan vaikuttaa myös suomalaisen kaupan kilpailuedellytyksiin, Kaupan liitto toteaa.
– Hinta on merkittävä verkkokaupan valintakriteeri. Siksi on erittäin tärkeää, että myös maan hallitus muistaa pitää kotimaisten kauppojen kilpailukyvystä huolta, Kurjenoja painottaa.
Vaatteita ja kenkiä palautetaan eniten
Verkkokaupan yleistyttyä on herännyt huoli myös karkaavista logistiikkakustannuksista ja ympäri maapalloa kuljetettavien pakettien aiheuttamasta ympäristökuormituksesta. Vaatteet ja kengät ovat maailmanlaajuisesti juuri se tuoteryhmä, jossa palautukset koituvat yrityksille kalliiksi, kun arviolta jopa 20–40 prosenttia digiostoista palautetaan.
Kaupan liiton selvitys kuitenkin osoittaa, että suomalaiset kuluttajat palauttavat verkkotilauksiaan harvemmin kuin kuluttajat muissa maissa. Korkeimmillaankin palautusprosentit liikkuvat 10–25 prosentissa tilatuista tuotteista. Eniten suomalaiset palauttavat lastenkenkiä ja naistenvaatteita.
– Ei olekaan ihme, että kansainväliset toimijat etsivät kilvan ratkaisuja, joilla voivat vähentää palautuksia ilman, että asiakaspalvelun koettaisiin heikentyneen, Kurjenoja sanoo.
Mobiilin käyttö kasvaa
Mobiili on suomalaisille tärkeä väline ostopolun eri vaiheissa, varsinkin tiedon haussa ennen ostosta ja erilaisissa hintavertailuissa. Mobiilia käytetään kuitenkin itse ostoksen teon välineenä vielä vähän verrattuna moniin muihin maihin. Edelleen kolme neljästä suomalaisten verkko-ostoksesta tehtiin tietokoneella.
Suomessa digitaalinen ostaminen verrattuna vähittäiskaupan kokoon on kansainvälisesti suurta.
Selvitys perustuu yhteensä 2 079 kuluttajan Kantar TNS:n vastaajapaneelissa pitämiin päiväkirjoihin, joihin kirjattiin kahden viikon aikana tehdyt verkko-ostokset vuoden ajan. Selvitystä varten kerättiin myös koko väestöä koskevia tietoja puhelin- ja internetkyselyin.
Yrittäjäsanomat
