YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
 
							Vesa Tiainen kehitti maailman kevyimmän vanteen, mutta juuri kukaan ei ole kiinnostunut – Nyt sinnikäs keksijä käyttää viimeisetkin rahansa – ”Huumori rupeaa loppumaan”
Yrittäjä ei ole vielä lannistunut vaan aikoo etsiä rahoittajan.
Yrittäjä Vesa Tiainen, 41, tietää, miten vaikeaa keksintöjen kaupallistaminen on. Hän ei ole luovuttanut, vaikka omat rahat on lähes käytetty, eikä mistään tahdo löytyä apua.
– Kaikki keksinnöt ovat menneet tuotantoon. Ne ovat olleet täysin toimivia tuotteita, joita voisi myydä myös ulkomaille. Siihen asti kehityspolku toimii, mutta myynti ja markkinointi on ollut se ongelma, Tiainen kertoo.
Tällä hetkellä Tiainen etsii yhteistyökumppaneita tuoreimman keksintönsä kaupallistamiseen. Viimeisten kolmen vuoden ajan hän on suunnitellut lähinnä sähköautoihin tarkoitettuja uuden sukupolven renkaita ja vanteita, joilla päästään merkittävään energiansäästöön.
– Alkuperäisenä tavoitteena oli saavuttaa kymmenen prosentin säästö, mutta se saavutettiin jo ensimmäisissä testeissä. Suunnittelemani vanne on maailman kevyin henkilöauton vanne. Se painaa vain 5,5 kiloa kun normaali saman kokoluokan vanne painaa yli tuplasti enemmän, keksijä kertoo.
Tiainen on testannut innovaatiotaan Tesla Model Y -sähköautolla. Testien perusteella hänen suunnittelemillaan vanteilla olisi mahdollista saada säästää energiaa 20 prosenttia Teslan ensiasennusrenkaisiin verrattuna käyttämällä seuraavan sukupolven renkaita. Tiaisella ei ole ollut vielä mahdollisuutta valmistaa suunnittelemiaan vanteita, joten testit on tehty muokatuilla vanteilla ja renkailla.
Energiansäästöä on testattu Wheel Energyn laboratoriossa Nastolassa.
– Isoin kompastuskivi on kaupallistamisvaihe. En halua lähteä siihen yksin, koska tiedän lopputuloksen. Tällä hetkellä suunnitelma on etsiä mahdollisia yhteistyökumppaneita, jotka voivat auttaa rahoituksessa ja valmistuksessa.
Tiainen otti keksinnön patentointia, valmistusta, myyntiä ja markkinointia varten 30 000 euron lainan. Rahat paloivat, mutta jäljelle ei jäänyt kuin lainan lyhennykset.
Nippusiteellä voittoon
Tiaisen ura keksijänä alkoi jo kymmenvuotiaana, kun hän rakensi vanhempiensa kotipihalle ison katapultin. Työuransa aikana hän on ollut palkkatöissä Uudenkaupungin autotehtaalla, missä hän jätti kymmenen keksintöilmoitusta työnantajansa harkittavaksi. Kyse oli autojen polttoaineen kulutusta alentavista järjestelmistä.
– Vastaus oli aina, etteivät ne ole yrityksen ydinliiketoimintaa.
Harmituksensa keksijä purki oman yrityksen perustamiseen vuonna 2010. Siitä asti hän on kehittänyt uusia innovaatioita tasaiseen tahtiin.

Vuonna 2013 mies voitti liikeideakilpailun uudenlaisella nippusiteellä, jonka voi asentaa 30 eri tavalla ja jonka voi käyttää uudelleen.
– Sitä yritin kaupallistaa muutaman vuoden. Panostin kaiken ajan ja rahani siihen.
Tiainen otti keksinnön patentointia, valmistusta, myyntiä ja markkinointia varten 30 000 euron lainan. Rahat paloivat, mutta jäljelle ei jäänyt kuin lainan lyhennykset.
– Tässä työssä pitäisi olla materiaalitekniikan ja autotekniikan insinööri, pitäisi itse osata valmistaa tuotteet ja ymmärtää jotain taloudesta ja kirjanpidostakin, ettei yritys ole konkurssissa. Mistään ei saa apua.
Polttoainetta säästävät pölykapselit
Autoinsinööriksi aikanaan kouluttautunut Tiainen on suunnitellut muun muassa henkilöauton alumiinisen peräkärryn. Se on hänen mukaansa yksi kevyimmistä lajissaan. Viimeksi peräkärrystä tuli kyselyitä tällä viikolla.
– Itävallasta soitettiin, mutta en tiedä, voinko myydä kärryjä sinne. Kärry on hyväksytty yksittäiskappaleena Suomessa ja joka maan viranomaisilla on omat pykälänsä.
Keksijän ansioluettelossa on myös kuorma-autoon suunnitellut aerodynaamiset pölykapselit, jotka on mahdollista asentaa ja irrottaa viidessä sekunnissa. Niiden ideana on vähentää polttoaineen kulutusta.
– Pölykapselit olivat aikanaan suurin syy, miksi päätin irtisanoutua Valmetilta. Töiden lopettamisen jälkeen ensimmäiset prototyypit keksinnöstä olivat valmiita seuraavalla viikolla. Ikävä kyllä suomalaiset kuljetusyritykset eivät ole innokkaita edes kokeilemaan niitä, vaikka yrityksiä kiinnostaa polttoaineen säästäminen.
Innovaatioiden tarjoaminen yrityksille pysähtyy sen sijaan useimmiten kysymykseen siitä, onko keksijällä patentti innovaatioonsa.
Monimutkainen patenttihakemus
Jos rahoituksen saaminen on vaikeaa pk-yrityksille, se on vaikeaa myös yksittäiselle keksijälle. Tiaisen mukaan pankeista on turha edes kysyä lainaa.
– Minut nauretaan ulos ulko-ovelta. Jos neuvotteluun pääsee, se menee aina siihen, että katsotaan yrityksen liikevaihtoa. Kukaan ei katso, millainen potentiaali keksinnössä voi olla, tai onko yritys maksanut aiemmat lainansa ajallaan. Se ei kiinnosta tuon taivaallista.
Innovaatioiden tarjoaminen yrityksille pysähtyy sen sijaan useimmiten kysymykseen siitä, onko keksijällä patentti innovaatioonsa. Patenttien hankkiminen ei ole halpaa, ja Tiaisen oman kassan pohja alkaa näkyä. Finnverasta on mahdollista saada lainaa esimerkiksi patentointiin.
– Ei ole mitään järkeä hakea patenttia hakemisen ilosta. Patenttihakemusten laatimiseen ja ohjeiden tulkitsemiseen tarvitaan usein lakimiestä. Hakemuksen lähettämisen jälkeen ei välttämättä tiedä vuoteen, meneekö hakemus läpi.
Yrityksellä on vuoden ajan kiire näyttää, että innovaatiolle on riittävä kysyntä, jotta se voi saada jatkorahoitusta patentin laajennuksiin.
– Jos olen siinä vaiheessa yksin, en mitenkään pysty todistamaan kysyntää. Yksittäisillä ennakkotilauksilla ei kateta yhden maan patentin hintaa, joka on 7 000–10 000 euroa, Tiainen jatkaa.
Patenttihakemuksen monta vaihetta
- PCT-järjestelmän mukainen hakemus voidaan tehdä Patentti- ja rekisterihallitukselle, kansainväliselle toimistolle tai alueelliselle patenttivirastolle kuten Euroopan patenttivirastolle. Hakija voi hakemuksessaan pyytää myös etuoikeutta aikaisemmasta samaa keksintöä koskeneesta hakemuksestaan.
- Hakemuksessa kaikki patenttiyhteistyösopimuksen jäsenvaltiot ja alueelliset patenttijärjestelmät ovat lähtökohtaisesti haetun patenttisuojan kohdealueina, ellei hakija hakemuksessaan rajoita haluttua suojan maantieteellistä aluetta.
- Kansainvälisen patenttihakemusjärjestelmän hakemuksen muodollisten edellytysten täyttyminen tarkastetaan vastaanottavan patenttiviranomaisen toimesta. Seuraavaksi hakemukselle myönnetään tekemispäivä ja se lähetetään kansainväliselle toimistolle. Kansainvälinen toimisto lähettää hakemuksesta tiedon hakemuksen kohdevaltioiden sekä alueellisten järjestelmien viranomaisille sekä hakemuksesta kopion uutuustutkimus-viranomaiselle.
- Uutuustutkimusviranomainen tekee uutuustutkimuksen sekä laatii alustavan mielipiteen hakemuksesta ja hakemuksen kohteena olevan keksinnön patentoitavuudesta. Hakija saa uutuustutkimusraportin ja kirjallisen lausunnon noin kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun uutuustutkimusviranomainen on vastaanottanut hakemuksen tai yhdeksän kuukauden kuluessa etuoikeuspäivästä, mikäli tämä määräaika päättyy myöhemmin.
- Yhtenäisen patentoitavuuden esitutkimuksen jälkeen hakemus siirtyy kansalliseen menettelyyn, jossa tutkitaan vielä kansallisesti hakemuksen materiaaliset edellytykset. Suomessa kansalliseen vaiheeseen tulee siirtyä 31 kuukauden kuluttua hakemis- tai etuoikeuspäivästä ja maksaa samassa määräajassa patentin hakemusmaksu.
Lähde: Patenttitoimisto Boco IP
”Jotenkin insinööri jaksaa uskoa”
Vanneinnovaatioonsa Tiainen on hakenut kolme mallisuojaa ja yhden tavaramerkkisuojan. Ne antoivat hänelle mahdollisuuden julkistaa vanteen ulkonäön ja nimen. Sen sijaan muista tulossa olevista parannuksista hän ei voi vielä kertoa mitään, koska patenttihakemuksia ei ole jätetty.
Keksijän tavoitteena on saada yhteistyötiimi kasaan jo ennen vuodenvaihdetta ennen kuin omat rahat loppuvat. Tilannetta vaikeuttaa se, ettei Tiaisella ole ollut juurikaan ”oman alansa” töitä 3d-mekaniikkasuunnittelussa viimeisen vuoden aikana.
– Huumori rupeaa loppumaan. Puolisolla ei ole senkään vertaa ymmärrystä kuin minulla. Jos olisin ollut järkevä, olisin lopettanut oman yritykseni jo kahdeksan vuotta sitten nippusidekokeiluun. Jotenkin insinööri vaan jaksaa uskoa, että joku tuote lyö läpi.
Vinkkaa meille juttuaihe!
 
	
				Pauli Reinikainen			
		
					
				pauli.reinikainen@yrittajat.fi			
			 
                     
                     
                     
                     
                     
                     
                    