Vieraskynä: Yksinyrittäjyys on työelämän trendi

Vuosituhannen alussa yksinyrittäjiä oli tilastokeskuksen mukaan 123 000 ja vuonna 2018 jo 182 000. Yrittäjien määrän kasvu on siis perustunut pääosin yksinyrittäjien määrän kasvuun. Lisäksi uutena ilmiönä on voimistunut tapa toimia ns. kevytyrittäjänä, jolloin henkilö ei saa Y-tunnusta eikä siksi tilastoidu yrittäjäksi.

Suomessa on näin lähes 60 000 yksinyrittäjää enemmän. Jää arvailujen varaan kuinka moni olisi työllistynyt muuten, mutta uskallan väittää, että työllisiä olisi vähemmän ilman yksinyrittäjyyttä. Jos joskus joku vähätteli yksinyrittäjyyden merkitystä, nyt on parempi olla hiljaa.

Luvut ovat minusta herättäviä, ja on aiheellista pohtia mistä tämä johtuu tai minkä ansiota se on. Suomen Yrittäjät julkisti elokuussa Yksinyrittäjäkyselyn, jossa selvitettiin muun muassa työllistämisen esteitä. Vastaajat olivat Suomen Yrittäjien jäseniä. Reilut 30 prosenttia vastaajista ilmoitti kasvun esteeksi työllistämisen kalleuden ja sama määrä työllistämiseen liittyvän riskin.

Muita syitä työnantajayritysten määrän kasvun esteenä ovat kyselyn mukaan kysynnän vähäisyys ja jäykät työmarkkinat. Tärkeintä onkin tehdä niin lainsäädännössä kuin työehtosopimuksissa muutoksia, jotka mahdollistavat yrityksille uusien työpaikkojen luomisen.

Juhlapuheissa huudetaan usein työllistämisen perään. Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan monet yksinyrittäjistä päättävät tietoisesti, että työllistävät vain itsensä. Hyvä niin. Minä ainakin annan erittäin suuren arvon sille, että työllistää itsensä, hankkii elannon itselleen ja perheelleen.

Moni yrittäjä toimii myös verkostomaisesti tarjoten omassa markkinassaan työmahdollisuuksia toisille yrittäjille. Yksinyrittäjä ei näin todellakaan ole yksin: Suomesta on tullut yhä verkostomaisemmin toimivien pk-yritysten talous, jossa yrittäjä hakee joustoja sieltä mistä niitä löytää. Ei ilkeyttään vaan pärjätäkseen kilpailussa.

Edellinen Suomen hallitus teki hyvän suhdannekehityksen siivittämänä hartiavoimin työtä työllisyyden edistämiseksi. 72 prosentin työllisyysasteen ylittäminen toi uskoa ja hieman (mutta, vain hieman) liikkumavaraa julkiseen talouteen. Vaikka uupumaan jäi paikallisen sopimisen aito edistäminen, ratkaisut olivat tutkitusti työpaikkojen lisääntymiseen vaikuttavia.

Nykyisen hallituksen ohjelman aikoma ja tavoitteena selkeästi kirjattu yksi tapa on erinomainen: Yksinyrittäjän riskiä palkata ensimmäinen työntekijä madalletaan luomalla hallinnoltaan mahdollisimman kevyt tuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen.

Hallinnoltaan kevyt viitannee edelliseen vastaavaan kokeiluun hallituskaudella 2007 – 2011, jolloin kokeilu tehtiin aluksi aluepoliittisin perustein. Tuolloin myös ehdot asetettiin sellaisiksi, etteivät ne työllistäjän innostusta juurikaan lisänneet.

Vaikka suhtaudunkin lähtökohtaisesti kriittisesti liiallisiin tukitoimiin, kannatan tätä tukimuotoa ja kaikkia keinoja työllistämiskynnyksen ylittämiseen. Jos 182 000 yksinyrittäjästä edes pieni osa päättää tuen perusteella ottaa sen ensimmäisen työntekijän, lisää se toimeliaisuutta passiivisen joutenolon sijaan. Kääntöpuolena voi olla yritysten väliseen kilpailuun liittyviä markkinahäiriöitä, mutta pienessä mittakaavassa ne ovat hyväksyttävissä.

Näkymän tarjoaminen yksinyrittäjille on tärkeää siksikin, että Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan yksinyrittäjien kasvuhalukkuus on korkealla tasolla: 67 prosenttia vastaajista ilmoittaa hakevansa yritystoiminnassaan kasvua tai pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan. Vain kahdeksan prosenttia ilmoittaa, että heillä ei ole kasvutavoitteita.

Hallitus joutuu tuskailemaan monen haasteen kanssa, mutta yksi on helppo: toteuttaa ohjelmansa mukainen kannuste ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen hallinnoltaan kevyenä.

Anssi Kujala

varatoimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät

Suomen Yrittäjien yksinyrittäjien edunvalvonnan kärkitavoitteet

• Arvonlisäveron alarajan nosto.
• Liikunta- ja kulttuuriedun verovähennysoikeus toiminimiyrittäjille.
• Perhevapaajärjestelmän joustavoittaminen.
• Työterveyshuoltoon kevyempiä ja joustavimpia toimintamalleja tukemaan yrittäjien työkykyä sekä vastaamaan muuttuvan yrittäjyyden ja työn uusien muotojen haasteisiin.
• Työttömyysturvan uudistaminen: yrittäjän ja palkansaajan työssäoloehdot tulee yhdistää siten, että molemmista työnteon tavoista voi kerryttää turvaa yhdessä.
• Maksuehtolain kiristäminen.
• Lapsenhoitajan palkan vähennysoikeus.

Suomen Yrittäjien palvelut erityisesti yksinyrittäjille

• Yksinyrittäjille suunnatut koulutukset
• Alueelliset yksinyrittäjille suunnatut tapahtumat sekä verkostoitumiset
• Yksinyrittäjien uutiskirje
• Yksinyrittäjien sivusto
• Yksinyrittäjäkysely kolmen vuoden välein ja uutena yksinyrittäjäbarometri
• Valtakunnallinen Vuoden yksinyrittäjä-palkinto vuodesta 2019 sekä alueelliset ja paikalliset palkitsemiset

Tutustu Suomen Yrittäjiin ja liity mukaan >